Valtionosuusjärjestelmän uudistus siirtyy vuodella vuoteen 2027

Analyysi: Monille suomalaisille on tulossa kylmää kyytiä – Hallitus lykkää kiusallista uudistusta

Hallitus päätti lykätä kiusallista uudistusta vaalien alla. Kunnissa kytee muitakin ongelmia, jotka ovat jääneet hyvinvointialueiden tilanteen varjoon, kirjoittaa Iltalehden politiikan toimittaja Hanna Gråsten-Lahtinen.

Hallitus päätti lykätä valtionosuusuudistusta vuodella.

Suomen kunnissa on nyt käynnissä kehityskulku, jonka ratkaisemiseksi Petteri Orpon (kok) hallituksella on vain ikäviä vaihtoehtoja. Hallitus ilmoitti lykkäävänsä monien kuntien kipeästi odottamaa uudistusta vuodella, mutta se ei ole kuntien murheista ainoa.

Kuntien taloustilanne on ajautumassa pahaan luisuun, jonka arvioidaan näkyvän monille kansalaisille palveluiden heikennyksinä tai korkeampina veroprosentteina.

Tässä jutussa avataan, mistä hallituksen lykkäyspäätöksessä on kyse ja mitä kunnissa nyt tapahtuu.

Orpon hallitus ilmoitti tällä viikolla siirtävänsä kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistusta vuodella, eli vuoteen 2027.

Järjestelmä kaipaa uudistamista, koska sote-uudistuksen jälkeen kuntien tehtävät ovat muuttuneet, ja peruspalveluiden valtionosuudet pitäisi jakaa jatkossa eri perustein.

Uudistuksen valmisteluryhmä aloitti työnsä jo elokuun 2023 lopussa. Helmikuussa uudistuksen valmisteluun palkattiin selvityshenkilöiksi kaksi kuntakentän gurua, eli Arto Sulonen ja Eero Laesterä.

Lainvalmisteluprosessi eteni IL:n tietojen mukaan ilman poliittista käsittelyä syksyyn saakka. Selvityshenkilöt toivat esille useita vaihtoehtoja uudistuksen toteutukselle.

Hallitus päätti kuitenkin vetää käsijarrusta.

Hallitus päätyi siihen, ettei vielä ollut löydettävissä mallia, joka olisi riittävän looginen, koettavissa ainakin jollain tapaa oikeudenmukaiseksi ja täyttäisi hallitusohjelman kirjaukset uudistukselle asetetuista tavoitteista.

Hallitus halusi lisäaikaa esimerkiksi jokaisen kunnan tilanteen tarkempaan tarkasteluun, jotta kohtuuttomia tilanteita ei syntyisi. Esimerkiksi harkinnanvaraisten avustusten lisääminen on pohdinnassa.

IL:n tietojen mukaan myös vaalien läheisyys vaikutti yhtenä tekijänä lykkäyspäätökseen, vaikkei se poistakaan sitä, että poliittisesti uudistus on hankala toteuttaa milloin tahansa. Kunta- ja aluevaalit käydään huhtikuussa 2025.

Hallitus on linjannut, että uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti, eli se ei saa lisätä julkisia menoja. Tämän takia uudistusta on mahdotonta toteuttaa ilman, että syntyisi suuriakin kuntakohtaisia muutoksia. Kohtuuttomia muutoksia tasaamaan täytyy kehittää erilaisia tasauseriä.

Joka tapauksessa juuri ennen vaaleja olisi voinut olla kohtalokasta julkaista ”voittajien ja häviäjien” listoja.

Suuri kysymysmerkki on vielä se, mitä tapahtuu valtionosuusjärjestelmän ”sote-erille”, joilla on tasattu sote-uudistuksen aiheuttamia muutoksia kuntien talouteen.

Hallituspuolueilla on edessään vain vaikeita valintoja. Sote-erien merkittävä pienentäminen tai jopa poistaminen vähentäisi esimerkiksi Espoon rahoitusta, mutta samalla nykyisestä järjestelmästä kärsivän Tampereen tilanne parantuisi.

IL:n tietojen mukaan osassa valmisteluryhmää on herättänyt porua se, ettei selvityshenkilöiden tarkempia laskelmia ole esitelty edes valmisteluryhmän jäsenille. Oppositiopuolue keskustasta on myös tullut vaatimuksia laskelmien ja suunnitelmien julkaisulle.