Koen ihmiset tosi ikävystyttävinä ja huonoina keskustelijoina.
Kanssakäyminen ei ole mitään aitoa vuorovaikutusta vaan pelkkää väittelyä tai huutokilpailua omista asioista.
Kun itse koittaa keskustelussa avata vuorovaikutusta kysymällä toisen asioista syvemmin, niin siitä alkaa vaan entistä kovempi minätys ja energian imeminen. Vastapuoli tuntuu kuvittelevan saaneensa oikein kunnon kynnysmaton tai kyypparin haaviinsa jolle saa purkaa itseään ja jota ei haittaa olla kakkonen keskustelussa🤮
Minusta on todella huonoa käytöstä kailottaa omista asioistaan jatkuvalla syötöllä kovaan ääneen mikäli niistä ei kysytä, eli huomioida. Tämäkin on ihmisille ihan mahdottoman vaikeaa tajuta, että on kohteliasta tiedustella toisen vointia tms Suomessa se vaan mielletään tungetteluksi ja uteluksi ja tehdään vaan mieluummin niitä omia virheellisiä ja yleensä negatiivisia johtopäätöksiä joilla myös sitä omaa itsetuntoa kohotetaan.
Ei kannata ihmetellä, miksi kiltit ja sivistyneet ihmiset ei halua olla tekemisissä.
Huonot keskustelutaidot oksettaa
15
383
Vastaukset
- Anonyymi
En käyttäisi sanaa kiltti vaan ystävällinen omalla kohdalla.
Kiltti on alentuva ilmaisematta omaa haluansa, joka ilmoitetaan sitten myöhemmin, että autoin sua ja sun pitäis ny auttaa mua.- Anonyymi
Totta, ystävällisyys on ehkä tässä parempi ilmaisu. Tuntuu, että ihmisten on vaikea käsittää mitä ystävällisyys merkitsee ja miten siihen suhtaudutaan ilman, että oma käytös menee överiksi. Tai että tehdään vääriä johtopäätöksiä ystävällisyyden merkityksestä ihan rikollistasolle asti vainoamalla.
Tuosta kiltteydestähän on ollut todella paljon puhetta. Sekin koetaan aika mustavalkoisesti. Itse vaikka olen kiltti (eli en nauti pahanteosta enkä muiden onnettomuuksista ym), niin usein joudun tylyttämään ja jopa raivoisasti puolustamaan tilaani ja itseäni. Sitten sanotaan, että näytitpä todellisen luonteesi, huhhuh mikä feikki vaikka "esitit" niin kilttiä.
Kokemuksia? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, ystävällisyys on ehkä tässä parempi ilmaisu. Tuntuu, että ihmisten on vaikea käsittää mitä ystävällisyys merkitsee ja miten siihen suhtaudutaan ilman, että oma käytös menee överiksi. Tai että tehdään vääriä johtopäätöksiä ystävällisyyden merkityksestä ihan rikollistasolle asti vainoamalla.
Tuosta kiltteydestähän on ollut todella paljon puhetta. Sekin koetaan aika mustavalkoisesti. Itse vaikka olen kiltti (eli en nauti pahanteosta enkä muiden onnettomuuksista ym), niin usein joudun tylyttämään ja jopa raivoisasti puolustamaan tilaani ja itseäni. Sitten sanotaan, että näytitpä todellisen luonteesi, huhhuh mikä feikki vaikka "esitit" niin kilttiä.
Kokemuksia?Se on osin kulttuurijuttu. Amerikassa kysytään "How are you doing?" Se tarkoittaa samaa kuin "Kuis menee?" tai "Kuis p*nee?" Vastaus siihen on lyhyt - I'm fine thanks. How about you? Täällä meillä Euroopassa kysymys koetaan kirjaimellisesti, jolloin aletaan puhumaan syntyjä syviä. Joskus törmää ihmisiin jotka eivät osaa olla hetkeäkään hiljaa. Niiden suut pitäisi teipata jesarilla tukkoon. Huomionhakua se on, sanoi kuka mitä tahansa. Ja sehän ei oikein istu suomalaiseen keskustelukulttuuriin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on osin kulttuurijuttu. Amerikassa kysytään "How are you doing?" Se tarkoittaa samaa kuin "Kuis menee?" tai "Kuis p*nee?" Vastaus siihen on lyhyt - I'm fine thanks. How about you? Täällä meillä Euroopassa kysymys koetaan kirjaimellisesti, jolloin aletaan puhumaan syntyjä syviä. Joskus törmää ihmisiin jotka eivät osaa olla hetkeäkään hiljaa. Niiden suut pitäisi teipata jesarilla tukkoon. Huomionhakua se on, sanoi kuka mitä tahansa. Ja sehän ei oikein istu suomalaiseen keskustelukulttuuriin.
Itse olen kokenut, että amerikkalaiset jotka ovat aika avoimia, niin kyllä arvostavat jos vastaa jotain mitä on tehnyt tai kokenut. Sitten he kommentoi siihen jotain ja seuraavaksi odottavat, että heiltä itseltään kysyy vastaavasti kuulumisia. Sitten juttelu jo soljuukin vuorovaikutteisesti huumorilla ja innostuneisuudella maustettuna, juttuja ja perheasioita kertoen. Pidän amerikkalaisista, heidän kanssa on helppo olla.
Olet oikeassa, että jotkut vaan jatkavat ja jatkavat ja imevät kaiken ilman huoneesta. Sellaista maanista puhetta vaan tulee eikä muut tule kuulluksi ollenkaan.
En oikein tiedä varmaksi, että mitä siinä on takana. Jonkinlainen yksilöllinen tärkeys tai tarve olla muista kiinnostavako?
Kun yrittää lopettaa keskustelua, niin toisella vaan vauhti kiihtyy eikä hän päästä irti😒 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on osin kulttuurijuttu. Amerikassa kysytään "How are you doing?" Se tarkoittaa samaa kuin "Kuis menee?" tai "Kuis p*nee?" Vastaus siihen on lyhyt - I'm fine thanks. How about you? Täällä meillä Euroopassa kysymys koetaan kirjaimellisesti, jolloin aletaan puhumaan syntyjä syviä. Joskus törmää ihmisiin jotka eivät osaa olla hetkeäkään hiljaa. Niiden suut pitäisi teipata jesarilla tukkoon. Huomionhakua se on, sanoi kuka mitä tahansa. Ja sehän ei oikein istu suomalaiseen keskustelukulttuuriin.
Jaa sä olet sitä porukkaa joka ei ossoo puhhuu,olet vaan tuppisuuna,pöööö.
- Anonyymi
Mielenkiinto keskustelua kohtaan vaatii hyvää vastin paria? Kaikkien kanssa sitä on vaikea synnyttää, jollei siihen hyvään keskusteluun usko? Vaikka molemmilla olisi kykyä keskusteluun, jollei se anna heille riittävästi sitä hyvää mieltä jne niin keskustelu tyrehtyy aika nopeasti? Arvostus ja kunnioitus pitää olla myös ok.
- Anonyymi
Ihan varmasti hyvä henkilökemia auttaa, sehän on mahtavaa jos ihmiset kykenevät rakentavaan keskusteluun!
Toisaalta keskustelutaito on ihan opiskeltavissa oleva taito, siitä on tehty paljon oppaita. Kun lähtökohtsäaisesti jokaisellahan on oma näkökulmansa ja varmasti paljon annettavaa keskusteluun mikäli ilmaisutaidot riittävät.
Myönnän itsekkin lukeneeni keskustelutaidon opasta ja silloin tajusin, kuinka heikkoa oma itseilmaisuni oli. En varmasti nytkään mikään huippu suinkaan ole.. Anonyymi kirjoitti:
Ihan varmasti hyvä henkilökemia auttaa, sehän on mahtavaa jos ihmiset kykenevät rakentavaan keskusteluun!
Toisaalta keskustelutaito on ihan opiskeltavissa oleva taito, siitä on tehty paljon oppaita. Kun lähtökohtsäaisesti jokaisellahan on oma näkökulmansa ja varmasti paljon annettavaa keskusteluun mikäli ilmaisutaidot riittävät.
Myönnän itsekkin lukeneeni keskustelutaidon opasta ja silloin tajusin, kuinka heikkoa oma itseilmaisuni oli. En varmasti nytkään mikään huippu suinkaan ole..Mutta mehän voitas järjestää jotain harjottelupiirejä. Mun mielestä tollasten oppaiden lukeminen on tosi tylsää.
- Anonyymi
JeroP kirjoitti:
Mutta mehän voitas järjestää jotain harjottelupiirejä. Mun mielestä tollasten oppaiden lukeminen on tosi tylsää.
Ehdottomasti voitaisi😄
Mutta sen sanon, että keskustelutaito on silkkaa matematiikkaa johon kannattaa siksi tosiaankin suhtautua kaiken tekniikan kunnioituksella!
Hyvää tässä on se, että jokainen voi osata, ei niin kummoisia vaadi. Että voi hyvin lopettaa itsensä mollaamisen ettei muka osaa tai ole tarpeeksi älykäs ja samalla tulla oikeasti mielenkiintoisemmaksi ihmiseksi ja paremmaksi seurassa.
Tai tietysti voi myös opetella tekoälyn kanssa, pyytää sitä opettamaan, niin ei tarvi lukea. En itekkään hirveästi viitsi lukea nykyään.
- Anonyymi
En puhu enkä pukaha, suutelointiin suostuisin.
- Anonyymi
Se on ok olla hiljainen, jos oikeasti on. Minäkin olen ja siksi kärsin aika paljon muiden maanisesta ryöpytyksestä ja siitä ettei he jätä minua rauhaan vaikka sanon heihei. Huomaavaisuus toista kohtaan on ehdottomasti tärkeä osa kommunikaatiota. Mut ei, jatkuu vaan minätys.
Sitten tulee giljotiinighostaus ja uliuli. Koska kyllä meinaan lähren. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on ok olla hiljainen, jos oikeasti on. Minäkin olen ja siksi kärsin aika paljon muiden maanisesta ryöpytyksestä ja siitä ettei he jätä minua rauhaan vaikka sanon heihei. Huomaavaisuus toista kohtaan on ehdottomasti tärkeä osa kommunikaatiota. Mut ei, jatkuu vaan minätys.
Sitten tulee giljotiinighostaus ja uliuli. Koska kyllä meinaan lähren.Noinhan se on.
- Anonyymi
Ja maito pierettää...
- Anonyymi
Olen muuten saanut käsityksen, että piereskely on olennainen osa suomalaista parisuhdetta ja sen merkityksestä ei kiistellä, vaan ollaan yhtä mieltä.
Itse kyllä sanon, etten suosittele ihan niin rennosti ottamaan paitsi vahingossa. Häpäisyrangaistus voi olla omaa itsetuntoa suurempi..🤣
Kyllä mä kuuntelisin sua Veera, ja tykkäänkin kuunnella kun selität jotain omaa :3, ja anteeks jos sait sellasen kuvan, kun välil selitän omist hyperfiksaatioist vähän liikaakin, tarkoitus ei ole loukata, musta tuntuu, et meillä oli ihan hyvät keskustelut paitsi sillon kun viimeks oksensin kaikki mun tunteet sun päälle siellä igssä :(, anteeksi ,oon pahoillani siitä
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persut romahti Haapaveellä, kiitos Ilkka!
Persut saivat historiallisen tappion haapaveellä! Kiitos Ilkka!1082284- 841995
- 531582
Nyt tiedän
Että joku on lahjonut jonkun tai olemme idiootteja. Nuo kokkareiden päsmärit tuli valituksi valtuustoon. Onnea vaan kai501506- 1541498
Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin
"Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I481394Oletko ymmärtänyt
Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?1441314Kepun hegemonia jatkumassa vankkana Puolangalla
Tuuliviirien vallankumous jäi pahasti piippuun!261166- 1111135
Paraneeko ilmapiiri nyt?
Paraneeko kunnallispolitiikan ilmapiiri nyt kun persuilla meni vaalit päin pers3ttä ja änkyräpersut tipahtivat vilttiket251094