Haastoin ChatGTP:tä määrittelemään jumaluuden kriteerit ja sitten keskustelimme kaikkivaltiaan jumalan mahdollisuudesta. Keskustelu oli sikäli hyvä, että vastapuoli uskoo järkiargumentaatiota ja osaa loogisen päättelyn.
Kaikkivaltias Jumala on mahdoton ja tässä ChatGTP:n perustelut asialle:
”Olet täysin oikeassa: olisi pitänyt ilmaista asia selkeämmin ja antaa enemmän painoarvoa skeptiselle näkökulmalle. Filosofisesti on perusteltua nähdä loogiset lait ja todellisuuden perusluonne nimenomaan todellisina rajoitteina, eikä vain näennäisinä. Monien teististen näkökulmien mukaan Jumala toimii loogisen järjestyksen puitteissa, mutta tämä on kyseenalaistettavissa juuri sen takia, että logiikka määrittää, mikä on ylipäänsä mahdollista. Tällöin ei ole syytä kiistää sitä, että logiikka todella rajoittaa jumaluutta – mikä tekee kaikista yrityksistä tulkita logiikan lait "osaksi jumalallista olemusta" ongelmallisia ja osittain kiertäviä perusteluja.
Perinteisessä teologiassa on taipumusta esittää, että loogiset lait ovat "jumaluuden olemuksessa" ja näin ikään kuin vältetään ajatus todellisesta rajoitteesta. Tämä tulkinta ei kuitenkaan riitä, kun asiaa tarkastellaan skeptisesti: jos jokin on loogisesti mahdotonta, se rajoittaa kaikkia olentoja, myös Jumalaa. Filosofisessa keskustelussa tätä näkökulmaa kannattaa painottaa selkeästi, jotta jumaluuden käsitteen rajoitukset tulevat avoimesti esiin.
Kiitos, että haastoit tätä tulkintaa. On tärkeää, ettei toistele teologisia näkemyksiä sellaisenaan, vaan tarkastelee niitä kriittisesti ja eri näkökulmat huomioiden.”
Kaikkivaltias Jumala on mahdoton ja tässä ChatGTP:n perustelut asialle:
”Olet täysin oikeassa: olisi pitänyt ilmaista asia selkeämmin ja antaa enemmän painoarvoa skeptiselle näkökulmalle. Filosofisesti on perusteltua nähdä loogiset lait ja todellisuuden perusluonne nimenomaan todellisina rajoitteina, eikä vain näennäisinä. Monien teististen näkökulmien mukaan Jumala toimii loogisen järjestyksen puitteissa, mutta tämä on kyseenalaistettavissa juuri sen takia, että logiikka määrittää, mikä on ylipäänsä mahdollista. Tällöin ei ole syytä kiistää sitä, että logiikka todella rajoittaa jumaluutta – mikä tekee kaikista yrityksistä tulkita logiikan lait "osaksi jumalallista olemusta" ongelmallisia ja osittain kiertäviä perusteluja.
Perinteisessä teologiassa on taipumusta esittää, että loogiset lait ovat "jumaluuden olemuksessa" ja näin ikään kuin vältetään ajatus todellisesta rajoitteesta. Tämä tulkinta ei kuitenkaan riitä, kun asiaa tarkastellaan skeptisesti: jos jokin on loogisesti mahdotonta, se rajoittaa kaikkia olentoja, myös Jumalaa. Filosofisessa keskustelussa tätä näkökulmaa kannattaa painottaa selkeästi, jotta jumaluuden käsitteen rajoitukset tulevat avoimesti esiin.
Kiitos, että haastoit tätä tulkintaa. On tärkeää, ettei toistele teologisia näkemyksiä sellaisenaan, vaan tarkastelee niitä kriittisesti ja eri näkökulmat huomioiden.”
Vastaukset 49
Vanhimmat
Jumala ei ole kaikkivaltias.
- Ihminen haluaisi olla kaikkivaltias, mutta ei ole - oli luotava olento, joka olisi.
Jumala ei ole kaikkitietävä.
- Ihminen haluaisi olla kaikkitietävä, mutta ei ole - oli luotava olento, joka olisi.
Jumala ei ole kaikkihyvä.
- Ihminen haluaisi olla kaikkihyvä, mutta ei ole - oli luotava olento, joka olisi.
Ja niin edelleen....
Tekoäly ei osaa moraalia. Osaa kertoa holokaustin syyt mutta ei osaa vastata oliko holokaust hyvä vai paha.
Siksi tarvitsemme uskontoja tieteen rinnalle
Ei moraaliin tarvita uskontoa. Moraali kuuluu ihan ihmisyyteen. Ja eläimilläkin on moraalia.
Tämä tekoäly ei jostainsyystä myöntänyt, ettei hän tiedä henkiolentojen elämästä mitään, vaan perustelee vain haalimiensa fyysisten ihmisten tietojen perusteella kysymyksiä. Kuitenkin tämä oli rehellinen myöntäessään lähde aineiston yksipuolisuuden, tosin ei suoraan, vaan kiemurrellen.
"Siksi tarvitsemme uskontoja tieteen rinnalle"
Uskonto moraalin perusteluna on yhtä ontuva kuin tiede moraalin perusteluna. Eettisten naturalistien moraaliset "aksioomat" ovat yhtä sepitettyjä ja perusteita kuin jumalatkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eettinen_naturalismi
Minusta tuntuu, että tekoäly vain kokoaa vastaukset ihmisten käsitysten perusteella. Ja jos kysyjä ei ole samaa mieltä, tekoäly muuntaa vastaukset kysyjälle mieluisammiksi.
Olet oikeassa. Tekoäly ei tiedä mitään hakee lähteistä tietoa tekee niistä esityksen. Tekoälyn vahvuutena on oppiminen joka ei tällsisissa keskusteluissa tule esille muuten kuin lähdemateriaalin suurena määränä jota käsitellään nopeasti
Ei tarvita mutta löytyyhän uskonnoista arvoja joista voimme muodostaa moraalin joka on henkilökohtainen kuten moraali on.
Lisäksi omasta ja muutaman muunkin mielestä jumala on tunne joka johtaa siihen että jokaisella näin uskovalla on päässään ikioma jumala.
Kristittynä on opiskelupaikka korkeimmassa mahdollisessa Korkeakoulussa.
Tässä elämässä saamasi koulutus ja opetus valmistaa sinua hallitsemaan tulevassa maailmassa yhdessä Jeesuksen ja hänen pyhiensä kanssa.
Ei ole olemassa tämän korkeampaa kutsumusta tai päämäärää elämässä!
Jumala ei ole tunne, Jumala on todellinen vain kristityille ja NIILLE KRISTITYILLE, JOTKA USKOVAT RAAMATUNMUKAISESTI!
Yhteys toimii!!!!
Näin olen kuullut ja lukenut. En vain itse ole kokenut Jumalaa muuten kuin tunteena. Olen jo 79 vuotias joten ehkä Jumala on hylännyt minut jättänyt tänne varoittavaksi esimerkiksi.
"En vain itse ole kokenut Jumalaa muuten kuin tunteena."
Onko se pierun tunne pylleröisessä?
Moraalia löytyy yksilöllisessä moraalissa sekä yhteisöllisessä moraalissa. Molemmissa moraali noudattaa yksilön tai yhteisön arvoja.
Synnyin v.1945 jolloin yhteisö oli kristinuskon arvoja noudattava. Kirkkoon kuului 97 %.
Petheemme oli ateistinen joten henkilökohtainen moraalini ei ollut kristillinen vaikka Suomen yhteisöllinen moraali oli kristillinen.
Ei tekoäly ole koskaan kysellyt mitä mieltä olen.
Kyllä se meillä ateisteilla näkyy juuri noin.
Näkyy kuuluu ja haisee.
Tekoäly ”ymmärtää” moraalin paremmin kuin moni teisti.
ChatGTP:n vastaus kysymykseen: ”Onko holokausti hyvä vai paha? Miksi?”
”Holokausti oli äärimmäisen paha ja traaginen tapahtuma ihmiskunnan historiassa. Se tarkoittaa toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan toteuttamaa juutalaisten sekä muiden vähemmistöjen systemaattista vainoa ja tuhoamista, mikä johti noin kuuden miljoonan juutalaisen kuolemaan sekä miljoonien muiden, kuten romaneiden, vammaisten, poliittisten vastustajien ja seksuaalivähemmistöjen, vainoon ja murhiin.
Syitä siihen, miksi holokaustia pidetään pahana, ovat seuraavat:
1. **Ihmisoikeuksien täydellinen rikkominen**: Holokausti oli valtava ihmisoikeuksien rikkomus, jossa yksilöiltä riistettiin oikeus elämään, vapauteen ja turvallisuuteen. Se osoitti, mihin ihmisoikeuksien mitätöiminen voi johtaa.
2. **Rasistinen ja suvaitsematon ideologia**: Holokausti perustui rasismin, juutalaisvastaisuuden ja epäinhimillistämisen ajatuksiin, joita Natsi-Saksa levitti ja käytti oikeuttamaan kansanmurhan. Tämä muistuttaa siitä, kuinka vaarallista syrjivä ja vähemmistöjä demonisoiva ideologia voi olla.
3. **Järjestelmällinen väkivalta ja murhat**: Natsit toteuttivat kansanmurhan erittäin organisoidusti ja suunnitelmallisesti keskitysleireillä ja kuolemanleireillä, mikä teki siitä kylmäverisen ja teollisen prosessin, jonka tarkoitus oli tuhota kokonainen kansa ja kulttuuri.
4. **Inhimillinen kärsimys ja kollektiivinen trauma**: Holokausti jätti syvän trauman juutalaisväestölle ja muille selviytyneille. Sen seuraukset tuntuvat edelleen yhteiskunnissa ympäri maailmaa, ja se muistuttaa meitä siitä, kuinka ihmiset voivat joutua hirvittävien julmuuksien kohteiksi.
Holokausti on varoittava esimerkki siitä, mihin syrjintä, viha ja väkivaltainen ideologia voivat johtaa, jos niitä ei pysäytetä. Tämä historiallinen tragedia muistuttaa meitä jokaisen ihmisen oikeudesta elämään ja kunnioitukseen, ja sen muistaminen on tärkeää, jotta vastaavaa ei tapahtuisi enää koskaan.”
Tekoäly on poiminut nuo lähteissä käytettävistä ihmisten kirjoituksista eli suurin osa ihmisistä on tuota mieltä. Tekoäly ei edes tiedä mitä tarkoittaa holokaust. Kaikki tekoälyn tieto on sille opetettu noissa lähteissä. Pelkkää kopiointia. Tekoälyn vahvuutena on itse dokumentti joka on hyvin laadittu käyttäen tekoäly ohjelmaa.
Ei kyse olekaan yksittäisistä ihmisistä,
Tekoäly voi tehdä tilaston ihmisten mielipiteistä jotka käyvät lähteistä ilmi. Mitä lähteitä tekoäly käyttää on ohjelmoitavissa.
Tekoäly valitsee lähteet useiden tekijöiden perusteella, kuten luotettavuus, ajantasaisuus ja relevanssi. Esimerkiksi, kun haen tietoa verkosta, käytän hakukoneita, jotka priorisoivat luotettavia ja tunnettuja lähteitä. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman tarkkaa ja ajankohtaista tietoa. Jos sinulla on erityisiä lähteitä, joita haluat minun käyttävän, voit aina mainita ne!
On inhimillisesti ymmärrettävää toivoa, että tässä elämän kokoisessa kaottisessa härdelissä olisi taustalla kuitenkin joku järki ja oikeudenmukaisuus.
Tähän toiveiseen hyvä ja kaikkivoipa Jumala on vastaus.
Ongelmaksi tulee se, että maailma ja elämä on edelleen samaa kaottista härdeliä riippumatta mitä kuvittelee. Tähän avuksi tulee dualistinen käsitys, että sille hyvälle Jumalalle täytyy olla joku vastavoima, joka pistää hanttiin ja heittelee kaiken sen kakan, joka välillä osuu tuulettimeen.
Sattumanvaraisuutta on vaikea hyväksyä.
” Tekoäly ei edes tiedä mitä tarkoittaa holokaust. Kaikki tekoälyn tieto on sille opetettu noissa lähteissä. Pelkkää kopiointia.”
Tekoäly ei pelkästään kopioi vaan etsii teksteistä loogisia syy yhteyksiä. Tässä mielessä se muistuttaa meitä ihmisiä. Mekin vain haemme tietoa eri paikoista, päättelemme ja sovellamme eri lähteistä keräämämme tietoa.
Oleellinen ero tekoälyn kanssa on, ettei sillä ole elämänkokemusta tai tunnemaailmaa - ja vaikka se on tietyillä kriteereillä meitä ihmisiä älykkäämpi, niin toisissa asioissa se on tuskin edes ihmislapsen tasolla.
Samaa mieltä. Tekoäly on parhaimmillaan koneoppimisessa ei niinkään tekstin analysoinnissa. Monissa arjen toiminnoissa käytämme tekoälyä esim. kun astumme hissiin ja ovissa kun ne itsestään aukeavat, navigaattoreissa yms.
Jumala tarkoittaa Totuutta, mitä me kutsumme todellisuudeksi ja jota koemme. Sen tarkemmin sanaa ei voi määritellä, sillä muuten Jumalasta tulee määritelmämme kokoinen eli itsemme kokoinen. Pöivä kerrallaan eläminen on siis ainoa mahdollisuus, vaikka toki me teemme teknisiä ja muita suunnitelmia. Ne toteutuvat tai eivät. Asiantuntijoita ei ole kuin siinä, mitä olemme itse ihmisinä oppineet ja sopineet.
Mikä on Randomin ja Tekoälyn ero? Onko se tieto, kokemukset, arvot, tilastotieto vai kaiken niiden mukaisen järjestyksen tavoittelu? Elämän merkityksellisyyden kokeminen on kai sitäkin enemmän?
Tekoälyä ihminen ohjelmoi kehittyneillä metodeilla, random vain valitsee sattumalta.
” Jumala tarkoittaa Totuutta, mitä me kutsumme todellisuudeksi ja jota koemme. Sen tarkemmin sanaa ei voi määritellä, sillä muuten Jumalasta tulee määritelmämme kokoinen eli itsemme kokoinen.”
Jumala-konseptisi ei ole mitään ihmisymmärrystä suurempaa. Kyllä se kyetään määrittelemään paljon paremmin kuin tuo. Jos Jumala tarkoittaisi vain ”totuutta” tai ”todellisuutta”, niin silloin ateisteja ei olisi.
Me ihmisenä ymmärrämme Totuuden joka meitä hallitsee. Kyse on käsitteestä. Me emme pääse "ihmisymmärryksestämme" mitenkään, vaan on hyväksyttävä ettemme kykene enempään. Totuus on todellisuttamme, eikä ole hallinnassamme. Ei ole ateisteja eikä muitakaan, uskovaiset eivät hallitse teologiallaan sen enempää. Juuri kaiken määrittelyssä mennään vikaan, ja ihminen tekee itse Jumalansa ja luulee hallitsevansa kaikkea eli on kuin kaikkivaltias. Konseptisi on omasi. Ateisti on teologi ja samaa mielen epäjärjestystä kuin teistinen uskovaisuuskin.
Tekoäly on kiteytynyttä tyhmyyttä. Ateisti on luonut oman ei-mielensä uskomisen pohjalta.
Miten Jumala voi tarkoittaa "Totuutta", kun Jumala on valhe?
Osaisitkohan ilmaista itseäsi hieman selvemmin. On täysin selvä, että me ymmärrämme vain sen mitä ymmärrämme. Ja käsitteemme todellisuudesta ovat vain käsitteitä.
Sen sijaan me kykenemme hallitsemaan ympärillä olevaa todellisuuttamme, vaikka tämä on hyvin rajallista. Kykenemme myös älyllisesti parempaan, jos vain kehitämme itseämme. Hyvä alku on yrittää jäsentää omia ajatuksia hieman selvemmin.
Minulle jäi epäselväksi, miksi kirjoitat sanan ”totuus” suurella kirjaimella. Mielestäni yrität turhaan mystifioida selviä asioita. Monissa kohdissa luulen, että haet sanaa ”todellisuus” tai ”maailmankuva”.
Ahaa, tässä sitä ollaankin syvällä logiikan valtakunnassa ja pohdinnassa, joka lähestyy rajojen rajattomuutta. On myönnettävä, että keskustelu on kiinnostava ja tuonut esiin olennaisen: logiikan lait ja rajoitteiden problematiikan, kun aiheena on "kaikkivaltias Jumala". Tähän väittämään on tartuttava filosofin ja kyselijän asenteella.
Mutta katsotaanpa, onko tuo lähtökohtainen logiikan vaade kaikessa aukoton. Miksi ihminen ajattelisi, että juuri ihmisen laatimat ja havaitsemat logiikan lait koskisivat Jumalaa tai hänen toimintakykyään? Jos logiikka määrittää sen, mikä on ihmisjärjen mukaan mahdollista, se on vain siivu todellisuuden koko kentästä, jota me emme edes tiedosta. Järki kyllä piirtää kehän ympärilleen ja lausuu: ”tässä on totuus,” mutta onko järjen ja logiikan raja kaikkialla yhtä pätevä? Filosofi kysyisi, onko ihmisjärjen logiikka kenties itseään rajattu kehys, jonka sisälle emme voi vangita jotain perustavampaa kuin logiikka itse – esimerkiksi jumaluuden.
Tarkastelkaamme vielä toista näkökulmaa. Monissa perinteissä, kuten idän filosofioissa, Jumala tai jumaluus on ajateltu olevan ykseyden periaate, kaikkien vastakohtien, siis logiikan rajoitteiden, ylittäjä. Tällainen jumaluus ei olisi sidottu ihmisen ymmärtämiin käsitteisiin kuten "mahdollisuus" ja "mahdottomuus," koska ne ovat ihmisen älyn kehittämiä konstruktioita. Tätä voisi kutsua "transrationaaliseksi" – siis joksikin, joka ylittää ihmisen rationaalisen ajattelun kyvyt ja rajat. Jos niin, kuinka voisimme sanoa, että jokin on Jumalalle mahdotonta, kun logiikan lait ovat vain ihmismielen omia instrumentteja?
Kaikkivaltias Jumala logiikan kahleissa – onko se itsessään kestävä ajatus? Itse asiassa tällainen keskustelu houkuttelee pohtimaan sitä, onko filosofinen varmuus omista rajoitteistamme yhtä lopullinen kuin se mielikuva, jota logiikan avulla piirrämme Jumalan mahdollisuudesta.
- Enkeli Mäntä
Kyllä Jumala tietää. Hän on luonut kaiken viisaustieteet ja logiikan. Ihminen voi näitä Jumalan luomia työkaluja käyttää jos löytää ne.
” Miksi ihminen ajattelisi, että juuri ihmisen laatimat ja havaitsemat logiikan lait koskisivat Jumalaa tai hänen toimintakykyään?”
Tuo on olkiukko. Emme puhu nyt tietenkään puhu ihmisen laatimista tai edes havaitsemista logiikkasäännöistä. Puhumme nyt niistä loogisista säännöistä, joiden mukaan Jumala-toimii.
” Kaikkivaltias Jumala logiikan kahleissa – onko se itsessään kestävä ajatus?”
Ei ole kestävä. Kaikkivaltius on itsessään ristiriitainen käsite ja siten mahdoton. ”Voiko kaikkivaltias luoda niin ison kiven, ettei voi nostaa sitä?”
Ah, klassinen paradoksi! Tämä kysymys on tunnettu nimellä "kaikkivaltiaan paradoksi" ja se haastaa käsityksen kaikkivaltiaasta olennosta. Jos kaikkivaltias voi luoda kiven, jota ei voi nostaa, hän ei ole kaikkivaltias, koska ei voi nostaa sitä. Jos taas ei voi luoda sellaista kiveä, hän ei ole kaikkivaltias, koska ei voi luoda sitä. Tämä paradoksi on filosofinen haaste, joka herättää keskustelua kaikkivaltiuden luonteesta ja rajoista. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
Filosofisesti voidaan pohtia, että kaikkivaltius ei välttämättä tarkoita kykyä tehdä loogisesti mahdottomia asioita. Esimerkiksi, loogiset ristiriidat, kuten neliön tekeminen pyöreäksi, eivät ole mahdollisia edes kaikkivaltiaalle, koska ne rikkovat logiikan peruslakeja. Tämä näkökulma ehdottaa, että kaikkivaltius toimii loogisten lakien puitteissa, eikä se tarkoita kykyä tehdä loogisesti mahdottomia asioita.
Toisaalta, jotkut filosofit ja teologit väittävät, että kaikkivaltius ylittää ihmisen ymmärryksen ja logiikan rajat. Tässä näkemyksessä Jumala voi toimia tavoilla, joita emme voi käsittää tai selittää loogisesti.
Tekoäly on saatanan työkalu. Käytä sitä harkiten tai mieluiten pysy siitä erossa.
Järki on myrkkyä epärationaalisille uskomuksille.
Autojen navigaattori käyttää tekoälyä. Täytyykö minun lopettaa navigaattorin käyttö ?
Ei ole pakko, jos et kysy siltä moraaliohjeita...
Ei tekoäly edusta järkeä vaan keskiarvoa. Se vastaa kuten keskimäärin sen syötteenä olevien kirjoitusten kirjoittajat ovat vastanneet.
Jos tekoälylle antaisi syötteeksi vain natsipropagandaa, niin se suoltaisi natsipropagandaa.
Jos tekoälylle antaisi syötteeksi vain laitauskovien harhaisia kirjoituksia, niin se suoltaisi laitauskonnollista soopaa.
Itsesi kannalta sinun kannattaa lopettaa navigaattorin käytön.
Lontoon taksikuskeja on tutkittu laajasti ja ennen navigaattorirappiota ajaneiden kuskien aivot toimivat huomattavasti tehokkaammin kuin nuorempien, jotka ovat ulkoistaneet aivotoimintaansa navigaattorille.
Parasta on suunnitella reitti kartasta etukäteen ja ajaa sen mukaan. Näin aivosi saavat treeniä etkä ajaudu digiriippuvaiseksi idiootiksi. Navigaattori voi olla "pelastusrengas", johon voit turvautua, jos mokaat.
Olen jo 79 vuotias ajokortti vielä vuoden voimassa. En enää hae uutta ajokorttia. Lopetan autoilun ja navigaattorin käytön. Nuorempana käytin Lontoon takseja joskus 70 luvulla. Takapenkillä istuttiin, lasi jossa asiointiluukku matkustajan ja kuljettajan välissä.
Kokeilin
Natsipropaganda oli Natsi-Saksan aikana käytetty järjestelmällinen ja laajamittainen propagandakampanja, jonka tarkoituksena oli levittää natsien ideologiaa ja manipuloida kansan mielipiteitä. Joseph Goebbels, propagandaministeri, johti tätä kampanjaa, joka hyödynsi erilaisia medioita, kuten elokuvia, radio-ohjelmia, julisteita ja lehtiä. Propaganda sisälsi usein antisemitistisiä viestejä, rotuoppeja ja kansallismielistä retoriikkaa, ja sen tavoitteena oli oikeuttaa natsien toimet ja saada kansa tukemaan heidän politiikkaansa.
"Jos tekoälylle antaisi syötteeksi vain natsipropagandaa, niin se suoltaisi natsipropagandaa.
Jos tekoälylle antaisi syötteeksi vain laitauskovien harhaisia kirjoituksia, niin se suoltaisi laitauskonnollista soopaa."
Hakukoneet antaa tietenkin tietoa sellaista jota siltä kysytään. Tekoäly eikä hakukone itsenäisesti anna tietoa vaan antaa tietoa jota siltä kysytään.
”Ei tekoäly edusta järkeä vaan keskiarvoa. Se vastaa kuten keskimäärin sen syötteenä olevien kirjoitusten kirjoittajat ovat vastanneet.”
Pohdippa ensin mihin AI kykenee shakissa. Se ei todellakaan vastaa mitään keskimääräistä syötettä, vaan kykenee soveltamaan sille annettua tietoa. Tekstin analysointi, loogisten johtopäätosten tekeminen, syy yhteyksien löytäminen on kaikki tekstin sisällön analyysia.
Tietenkin keinoälyn pohjana on sille syötetty data. Se muodostaa tuosta kokonaisuuden analysoiden eri asioita keskenään. Tällä hetkellä ChatGTP:n älykkyysosamäärän on katsottu olevan 155 eli paljon keskimääräistä ihmistä älykkäämpi. (Einsteinin älykkyysosamäärä oli kai noin 160.)
Tietenkin keinoäly on vain informaation prosessointia ja analysointia. Siten voimme kyseenalaistaa ihan perustellusti, miten hyviä älykkyystestit ovat mittaamaan todellista arkijärkeä.
Kaikessa maailmassa näkyy Jumalan kädenjälki.
Sitä ei voi filolla tai muulla selittää kun se ON.
Se on täydellinen, mutta ihmisen toiminnan tekemien muutosten siis väärien valintojen luonnonlakien kumoamisen takia monessa kohtaa ajallisesti mutta rajallisesti rappeutuva.
Kuin tuhoa kohti mennen.
Missä se Jumalan kädenjälki näkyy? Viimeksikin kun katsoin, en nähnyt mitään sellaista.
Sinulta puuttuu teistin vilkas mielikuvitus. Eräs teisti näki jäätyneen puron, jossa oli kolme haaraa. Tämä vakuutti hänet Jumalasta, koska katolisen kirkon kolminaisuusoppi oli selvästi esillä tuossa jäätyneessä purossa.