Hallituksen ratkaisuja

On se silti vähän hölmöläisten hommaa hallistusten touhut ja varsinkin ku työttömyys ja suhdanne taitaa mennä huonompaa suuntaan. Mutta joo, varsinkin ku niitä terveiltä, jotka saaneet vuosikausia suurimman osan tuloistaa tt:a. Tätä en mäkään käsitä, kun luulis että tulee työttömän, vanhempain, sairauden, opiskelujen yms perusteella tai sitte eläke. Tilapäinen syy tai pieni täydennys sitten asia erikseen.
Meillä siis tosiaan voi ihan vapaasti kieltäytyä kaikesta, mutta silti Kela maksaa saman kuin pienimmät palkat ja eläkkeet on. Alentaa voidaan 40% tilapäisesti mutta vain perusosaa eli asunto pysyy. Paljonkohan noita alennuksia voi olla vuodessa...?

Mua ärsyttää itsee eniten moniongelmaisena suht vakavasti vammautuneena se moniko noista on oikeesti hemmetin toimintakykyisiä, mut ku on joku muka masennus/ahdistus/adhd eikä pysty tekeen mitään - mutta kumma kyllä muu onnistuu mut ei työ eikä opiskelu. Ei sillä etteikö tuntemukset olis aitoja. Se on vaan niin, että elämään kuuluu negatiivisuutta eikä tätä pidä heti medikalisoidaan ruveta. Tän todenneet myös monet asianomaiset proffat.

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

On se silti vähän hölmöläisten hommaa hallistusten touhut ja varsinkin ku työttömyys ja suhdanne taitaa mennä huonompaa suuntaan. Mutta joo, varsinkin ku niitä terveiltä, jotka saaneet vuosikausia suurimman osan tuloistaa tt:a. Tätä en mäkään käsitä, kun luulis että tulee työttömän, vanhempain, sairauden, opiskelujen yms perusteella tai sitte eläke. Tilapäinen syy tai pieni täydennys sitten asia erikseen.
Meillä siis tosiaan voi ihan vapaasti kieltäytyä kaikesta, mutta silti Kela maksaa saman kuin pienimmät palkat ja eläkkeet on. Alentaa voidaan 40% tilapäisesti mutta vain perusosaa eli asunto pysyy. Paljonkohan noita alennuksia voi olla vuodessa...?

Mua ärsyttää itsee eniten moniongelmaisena suht vakavasti vammautuneena se moniko noista on oikeesti hemmetin toimintakykyisiä, mut ku on joku muka masennus/ahdistus/adhd eikä pysty tekeen mitään - mutta kumma kyllä muu onnistuu mut ei työ eikä opiskelu. Ei sillä etteikö tuntemukset olis aitoja. Se on vaan niin, että elämään kuuluu negatiivisuutta eikä tätä pidä heti medikalisoidaan ruveta. Tän todenneet myös monet asianomaiset proffat.

lajijasuris

Lue lisää

Nii ja toiseksi eniten ärsyttää sitten se, kun niin moni ei tajua tai välitä, että tuet perustuu aina toisen tekemään työhön (noh, on niitä kyllä velallakin maksettu viim. 15 v varsinkin) ja itse asiassa koko yhteiskunnan toiminta perustuu työhön. Heti sitten voidaan valittaa pienistäkin puutteista kaupassa, kebupizzeriassa, lääkäripalveluissa, lennoissa&hotelleissa (no tää harvemmin koskee tukiloisia) jne.

lajijasuris

Anonyymi kirjoitti:

Nii ja toiseksi eniten ärsyttää sitten se, kun niin moni ei tajua tai välitä, että tuet perustuu aina toisen tekemään työhön (noh, on niitä kyllä velallakin maksettu viim. 15 v varsinkin) ja itse asiassa koko yhteiskunnan toiminta perustuu työhön. Heti sitten voidaan valittaa pienistäkin puutteista kaupassa, kebupizzeriassa, lääkäripalveluissa, lennoissa&hotelleissa (no tää harvemmin koskee tukiloisia) jne.

lajijasuris

Lue lisää

Marxilaisessa teoriassa lisäarvo (tuotto) muodostui kolmasta päätekijästä. työ, pääoma ja luonto, jota edustivat ihmistyö (työ), tuotantoteknologia (pääoma) ja luonto (raaka-aineet, energia). Parta-Kallen teorioissa lisäarvon kasvu revittäisiin työmiehen selkänahasta, mutta 1860-luvulta alkanut hiilisiirtymä kiepsautti kehityksen vallan toisin päin. Tähän päivään tultaessa työn osuus tuottavuudesta on marginaalinen, kun määräävänä tekiänä on energia ja raaka-aineet ja niiden satavuus ja hinta. Kasvava digitalisaatio puolestaan kääntää viisareita työn osuudesta yhä enemmän teknologian suuntaan. Summa summarum: Työn määrä arvonlisäyksessä on pysyvästi marginalisoitunut, ja kasvua on luvassa vain niihin yhteiskuntiin, joilla on hallussaan luonnonvaroja, kuten energiaa ja raaka-aineita tai jotka pystyvät kehittämään korkeaa ja kilpailukykyistä teknolgiaa. Viime mainittua edustava 2000-luvun alun Nokia-buumi käynnisti Suomessa taloushistorian suurimman kasvupyrähdyksen, mutta emme osanneet huolehtia sen jatkuvuudesta, vaan kaikki piti myydä ja mahdollisimman halvalla.

No, eipä mulla tällä kertaa muuta.

Anonyymi kirjoitti:

Marxilaisessa teoriassa lisäarvo (tuotto) muodostui kolmasta päätekijästä. työ, pääoma ja luonto, jota edustivat ihmistyö (työ), tuotantoteknologia (pääoma) ja luonto (raaka-aineet, energia). Parta-Kallen teorioissa lisäarvon kasvu revittäisiin työmiehen selkänahasta, mutta 1860-luvulta alkanut hiilisiirtymä kiepsautti kehityksen vallan toisin päin. Tähän päivään tultaessa työn osuus tuottavuudesta on marginaalinen, kun määräävänä tekiänä on energia ja raaka-aineet ja niiden satavuus ja hinta. Kasvava digitalisaatio puolestaan kääntää viisareita työn osuudesta yhä enemmän teknologian suuntaan. Summa summarum: Työn määrä arvonlisäyksessä on pysyvästi marginalisoitunut, ja kasvua on luvassa vain niihin yhteiskuntiin, joilla on hallussaan luonnonvaroja, kuten energiaa ja raaka-aineita tai jotka pystyvät kehittämään korkeaa ja kilpailukykyistä teknolgiaa. Viime mainittua edustava 2000-luvun alun Nokia-buumi käynnisti Suomessa taloushistorian suurimman kasvupyrähdyksen, mutta emme osanneet huolehtia sen jatkuvuudesta, vaan kaikki piti myydä ja mahdollisimman halvalla.

No, eipä mulla tällä kertaa muuta.

Lue lisää

Jes. mutta on uumoiltu, että teknologian merkitys ei tulis ihan niin paljon kasvaan mitä moni odottaa ja eikö luonnon rajat ole tullut jo vastaan. Tekoäly tulee kyllä muuttaan monia arkisiakin rutiineja mutta kyllä mä luulen, että ihmisellä on iso rooli tulevaisuudessa. Teknolgia ei voi korvata ihmisen inhimillisyyttä ja tämän merkitys tulee korostumaan.
Joka tapauksessa, nykymenoa ei Suomen julkistalous tule kestämään loputtomiin eikä tekoäly ym tule meitä yksin pelastamaan

lajijasuris