Sorrutko koskaan asioiden ja tapahtumien ylianalysointiin?

Liikaa ja usein :(

Kyllä. Olen pyrkinyt sitä kuitenkin tietoisesti vähentämään, koska se kuluttaa aivan liikaa voimavaroja elämästä nauttimisesta.
Joskus onnistuu, joskus ei!
Asioihin joihin en pysty vaikuttamaan mitenkään, on turha jäädä kiinni.
Myöskin ihmisiin joihin ei saa "otetta" ei kannata tuhlata kaikkea aikaansa miettien, olisiko meillä.. voisinko minä..
Parempi ympäröidä heillä jotka haluavat olla vuorovaikutuksessa ilman väkinäistä yrityämistä.

Joskus nuorempana oli noin, mutta työelämä opetti olemaan ajattelematta liikaa eteenpäin. Tottui siihen, että ratkaisut pitää löytyä siltä seisomalta kun tilanteita vastaan tulee eikä ollut aikaa miettiä tulevaa kiireen keskellä. Reagoitiin silloin kun piti reagoida. Nykyään menen aika lailla perstuntumalla sitten elämässä yleensäkin enkä pohdi asioita etukäteen.

Melkeinpä aina teen noin.
Ja sit taas sillon kun olis syytä miettiä muutamankin kerran en välttämättä mieti yhtään vaan toimin hetken mielijohteesta.
Harvemmin tosin on joutunut katumaan....
No okei, oon kyllä katunut paljonkin että oon luottanut ihmisiin koska nyt en uskalla enää luottaa..

Kyllä todella usein yliajattelen ja paisuttelen asioita päässäni.

Oli tapana tehdä.
Nyt ei sitten pysty suunnitella ollenkaan.

https://www.youtube.com/watch?v=uUw6YWw0pIw

Parhaat tarinat syntyvät silloin, kun ei suunnittele.