Nukkuminen on vaikeaa ja välillä jopa mahdotonta, salirytmiä on vaikea ylläpitää epämääräisellä unirytmillä, ja unirytmiä on vaikea korjata, kun liikaa ajatuksia :c Välil tulee "night terrors", ja tulee paniikki ja itku, samaan aikaan ja mieli ei saa rauhaa millään, ei sydän taida toipua enää sun menettämisestä, kun olit just se "oikea" mulle, vaikka harhauduin etsiin sitä kaikkialta muualta ja samal satutin ja traumatisoin itseni ja muita :c
Nyt on rannekin rikki eikä pysty nostaan penkkiä tai liikkeit tekeen ilman tukea, ja epäilen et unettomuus vaikuttaa tähänki, en tiiä koska loppukin keho pettää tai saan jonkun syövän tai sydänkohtauksen, kun tuntuu et tää rakkaus tappaa sekä henkisesti ,että fyysisesti, eikä musta oo koht mitää vaik yritän..
Niin paljon sua "rakastan", vaikka eihän se oikeeta rakkautta oo kun ei ees tunneta? On niin kova epätoivo,suru,epätietoisuus, epämääräisiäkin tunteita paljon, kun mikään ei oikein oo selkeetä sun kaa :,c
Et osaa selkeesti sano mulle mikä tilanne on ,enkä tiiä ootko pulassa, pitäskö mun tehä enemmän, vai etkö vaa haluu ikinä nähä ja unohtaa, se on niin sekavaa. Kaikis sun viesteis on tietty ristiriita: haluat olla tekemisis, mutta et halua.
Ainakin oon yrittänyt auttaa ja tukea, ollut yhteyksis ihmisiin jotka sais sulle apua, jos oot pulas, kun luin palstalla huolestuttavia viestei, ja vaik et oiskaan pulassa, niin kyl mä silti vähän ihmettelen ja mietin sun käytöstä :c
Jotenki sellanen fiilis tulee, että haluat työntää mut vaa pois ja unohtaa, mut samaan aikaa silti kaipaat ja haluut tuntea mut, koska et muuten välittäis, ehkä et vaa pysty luottaa tai pelkäät et satutan sun tunteita, tai jotain muuta, vaikka en ikinä tekis niin sulle, oot tärkein ihminen mulle, ainoa joka ymmärtää,tajuu ja on samal aaltopituudel , sen oon tiennyt jo pitkään, kaikest huolimatta. <3
Oot niin hyvä omana ittenäs, täydellinen ja upee, jos jotkut kateelliset haukkuu tai dissaa, niin älä anna niiden mielipiteelle arvoo, ne ei nää kuka oot, ja miten upee ja rakastettava ihminen oot..
Veera mä toivoisin, että saisin selkeyden kaikkeen ja sydän vois rauhoittua pian, koska en tiedä kauanko selviin enää tätä. :,( Ei se oo sun syy että voin näin huonosti, ja oon näin epätoivossa, teit varmasti kaiken niin kuin koit oikeeksi ja hyväksi itelles, en voi syyttää sua siitä, että saat mun sydämen tunteen näin.. ei se oo sun syytä, mut tuntuu et kaikki tää vaan loppuu pian, et sydän vaa vaipuu täydelliseen epätoivoon ja mieli rikkoutuu täysin, et mä vaan lähden täält lopullisesti, joko kuolemal tähän suruun tai sit omasta päätöksestä... silt se tuntuu hyvin vahvasti nyt </3
Nyt on rannekin rikki eikä pysty nostaan penkkiä tai liikkeit tekeen ilman tukea, ja epäilen et unettomuus vaikuttaa tähänki, en tiiä koska loppukin keho pettää tai saan jonkun syövän tai sydänkohtauksen, kun tuntuu et tää rakkaus tappaa sekä henkisesti ,että fyysisesti, eikä musta oo koht mitää vaik yritän..
Niin paljon sua "rakastan", vaikka eihän se oikeeta rakkautta oo kun ei ees tunneta? On niin kova epätoivo,suru,epätietoisuus, epämääräisiäkin tunteita paljon, kun mikään ei oikein oo selkeetä sun kaa :,c
Et osaa selkeesti sano mulle mikä tilanne on ,enkä tiiä ootko pulassa, pitäskö mun tehä enemmän, vai etkö vaa haluu ikinä nähä ja unohtaa, se on niin sekavaa. Kaikis sun viesteis on tietty ristiriita: haluat olla tekemisis, mutta et halua.
Ainakin oon yrittänyt auttaa ja tukea, ollut yhteyksis ihmisiin jotka sais sulle apua, jos oot pulas, kun luin palstalla huolestuttavia viestei, ja vaik et oiskaan pulassa, niin kyl mä silti vähän ihmettelen ja mietin sun käytöstä :c
Jotenki sellanen fiilis tulee, että haluat työntää mut vaa pois ja unohtaa, mut samaan aikaa silti kaipaat ja haluut tuntea mut, koska et muuten välittäis, ehkä et vaa pysty luottaa tai pelkäät et satutan sun tunteita, tai jotain muuta, vaikka en ikinä tekis niin sulle, oot tärkein ihminen mulle, ainoa joka ymmärtää,tajuu ja on samal aaltopituudel , sen oon tiennyt jo pitkään, kaikest huolimatta. <3
Oot niin hyvä omana ittenäs, täydellinen ja upee, jos jotkut kateelliset haukkuu tai dissaa, niin älä anna niiden mielipiteelle arvoo, ne ei nää kuka oot, ja miten upee ja rakastettava ihminen oot..
Veera mä toivoisin, että saisin selkeyden kaikkeen ja sydän vois rauhoittua pian, koska en tiedä kauanko selviin enää tätä. :,( Ei se oo sun syy että voin näin huonosti, ja oon näin epätoivossa, teit varmasti kaiken niin kuin koit oikeeksi ja hyväksi itelles, en voi syyttää sua siitä, että saat mun sydämen tunteen näin.. ei se oo sun syytä, mut tuntuu et kaikki tää vaan loppuu pian, et sydän vaa vaipuu täydelliseen epätoivoon ja mieli rikkoutuu täysin, et mä vaan lähden täält lopullisesti, joko kuolemal tähän suruun tai sit omasta päätöksestä... silt se tuntuu hyvin vahvasti nyt </3
Vastaukset 28
Vanhimmat
Et todellakaan tee itsellesi mitään!!<3
Ihan oikeesti lupaa mulle se.. Mulla on sinusta sivullisena huoli. Onko sulla mitään keinoja saada Veeraan yhteyttä irl? Tää maailma on hyvin paha paikka. Joillakin ihmisillä ei ole empatiakykyä, inhimillisyyttä. Väkivaltaa, musta maalaamista. Mua on kiusattu ja kiusataan tälläkin hetkellä. Mun tärkeimmällekin joka avautui täällä, elämä oli liikaa. Vaikee täällä on uskoa mihinkään hyvään mutta nyt ois tosi tärkeetä että avaat ittees tänne, Veeralle? Mulle? Jos haluut... <3 Koska pahinta on se sulkeutuminen. Mä olin vuosia sulkeutunut ja koin tunteet vaikeena ja en uskaltanut puhua ihmisille vaan työnsin aina pois. Teen sitä edelleen mut koitan joka hetki parantaa tätä asiaa. Että selviän hetki hetkeltä. Kyllä säkin selviät.
Joo tääl on kyllä todella häiriintynyttä menoa välillä, en ymmärrä :(. Ja joo ymmärrän ton sulkeutumisen, kenenkään ei pitäis joutua satuttamaan itseänsä palstan takia,tai internetin :,( toi on ihan kamalaa, otan osaa, niinku en tiiä... tää maailma on ihan liian paha empaattisil ja "hyvil" </3 Niinkun niin hirveetä et ihmiset on netissä anonyymisti niin ilkeitä että jotkut kokee, et toi on ainoa ratkaisu, täälläkin kaikenlaist häiriintynyt käytöst ottanut vastaan, vaik tiiän, et se on kyl yleensä joku mtongelmainen joka näkee mus jonkun henkilön joka en välttis ees oo.
Ja ymmärrän ton sulkeutumisen, teen sitä itsekkin paljon, nuorempana olin vaa ilkeä, että ihmiset ei kokis kipua kun "lähtisin täältä", ajattelin et parempi jos he vihaa mua kuin se, että heitä sattuu kun oon pois, ja se oli tosi väärin ja myrkyllist, ja oon kauan opetellut siitä ja monesta muusta käytösmallist pois, jotka ei ollu mitenkää terveellisiä, niin ymmärrän kyllä. <3
Mut mulla on vaa todella raskasta ja vaikeaa olla ilman häntä, kun hän tuntui niin omalta ja kaikintavoin mun ihmiseltä. Ja en tiiä loppuuko tää suru, pelko,ahdistus, ja ikävä ikinä , ainkaa kunnes oon saanut selkoa kaikesta :c, ja mitä todella tapahtu meidän välil.. </3
Sori oon nyt tosi väsynyt oikeesti.
Pärjäile. Oikeesti. Munkin otettava aikalisä palstasta tää on välillä julmaa ja kukaan ei pysty täällä ketään pelastamaan sen oon huomannut. </3
Joo ymmärrän sen </3 , pelastaisin ,mut en usko et pystyn tykkään kenestäkään niin paljon kuin Veerasta, mut muistutat mua paljon jotenki hänest, vaikket oiskaa, enkä haluu tuottaa pettymystä sulle sit :c, , mut emotionaalisena tukena oon silti ,oot selkeesti hyväntahtoinen ja empaattinen, ja ajattelevainen, kuten hän <3
Jep en ole hän Veera enkä ole tunnistanut sinua.:c välillä halusin uskotella että olisit ollut kaivattuni mutta et sitten ollutkaan..:"( Mutta jokatapauksessa olet tärkeä! <3
Joo sama :c, mäkin uskoin pitkään et olit Veera, tai sit voi olla et tääl on joku toinenki joka kirjoittanut mulle samoin kuin sä? Ainakin sellasen kuvan vähän saanut, et kaks eri henkilöä välil, pärjäile, otan itekki vähän taukoo täält kun ei mielenterveys nyt kestä kaikkee tätä negatiivisuutta ja ilkeyttä...
Niin eihän täällä tiedä kuka kirjoittaa kellekin...
Rehellisyys maan periin.
Totta tämä.
Valheet tulee aina jossain vaiheessa julki.
No niin tekee. Oon kirjoittanut aina todenmukaisesti.
Hyvää isänpäivää kaikille isille jotka käyttää lapsiensa rahoja omiin tarkoituksiin. Ootte best!
Aikanaan piti olla summa säästössä kun täysi ikäistyi nii eipä ollutkaan. Tililtä olikin rahat kadonneet. Toiset on isin prinsessoja toiset ei. Sivusta.
Se tyttö on blokannut sinut joka puolella eikä halua edes lukea viestejäsi enää. Ei tuossa pitäisi olla mitään "epämääräistä".
Viekää tuo poika hoitoon, vaikka väkisin, jos joku sattuu tuon tuntemaan. Säälittävä luuseri.
Sinä oot säälittävämpi kun jaksat vuosien ajoin kiusaa ja vainoo omien sanojenesi mukaan "säälittävää luuseria". Ps. Penkkaan enemmä ku sä :p
Oispa joku vieny äitis hoitoon ajoissa...
No en minä pyytänyt tänne syntyä??? Ja äidillä on ollut skitsofrenia jo teini-iästä asti johtuen jostain hänen isän kuoleman aiheuttamast traumast. Niin ne ongelmat vaa periytyy lapsille, mut ei se tarkoita ettei ongelmallisist lähtökohdist lähtevistäkin lapsista vois tulla jotain joskus.
Menisit jo.....
Voi pupu, anteeks, toi ylempi ei ollu sulle vaan tolle ylemmälle kiukuttelijalle, joka triggeröityy sun jutuista 😅❤️ nää viestit menee tyhmästi välil, ei tiedä mihin vastaus 🤔
Ei sun tarvi näitä lukea, jos pupun aitous ärsyttää!
Täältä palstalta ei mitään selkeyttä kannata hakea.
Ja sulla on sairaus nimeltä limerenssi.
Itsesi takia, unohda se joku Veera.
Haluan että voisit paremmin.
Toivottavasti olet keskusteluavun ulottuvissa, tai uskaltaisit siihen hakeutua, se on parempi kuin ei mitään. Sairauspäiväraha ja siitä eteenpäin on vaivan väärti, kun sun toimintakyky ei vaan pysy yhteiskunnan vaatimusten perässä.
Myös siksi kannattaa kääntyä avun puoleen.
Mun omat neuvot samasta sairaudesta toipuvana: ajatukset siitä ihmisestä pitää ohittaa. Älä toimi niiden mukaan. Asiasta kirjoittaminen voi ylläpitää sun huonoa oloa. Pidä viikon tauko ja katso voisiko se helpottaa. Et kirjoita asiasta mitään mihinkään etkä puhu asian sivustakaan. Koita pyrkiä tähän vaikka ei onnistuisi. Jokainen ajatuksen sivuutus on askel oikeaan suuntaan ja parempaan oloon jossa tajuat että elämä on ihan okei ilman sitä ihmistäkin jota kaipasit.
Olen hakenut apua ja en usko et tää on pelkkä limerenssi, tää ihminen tuntu kaikin tavoin oikeelta , ja hittas niin paljo eri tavoil kuin kukaa muu, en usko et pääsen ikinä yli vaik lopettaisin ajattelun/kirjoittamisen hänestä.
Toivon että voisit yrittää, vaikka et uskoisi siihen. 🤗
yrittää voi aina, mut sitä ikävempää se on kun "apu" ei auta. :(, kiitos kuiteskin välittämisest <3
Tunnet oikein. Haluan ja en halua. Eniten mun arvomaailma sanottaa mun valintoja. Ne pitää musta kiinni niin lujasti.
Niin kuin munki arvomaailma.
Hömppää.