niin huomaan mielialani menevän alaspäin ja ahdistuksen kasvavan. Olen kärsinyt tästä vuosia.
Aina kun vuodenaika vaihtuu ja pimeys lisääntyy
Anonyymi-ap
5176
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyl. Tsemppii. Ittee ei sinällään pimeys ahista. Loskakeli ja liukkaat ny vtuttaa varmaa kaikkia ,nii muaki.
Toi on aika tuttu tunne itellekin.
Sekä läheisen kannalta myöskin...
Kun on tollein nii....
Silloin olis todella tärkeetä olla joku lähellä....
En tarkoita suhdetta välttämättä,
vaan ihan vaikka ystävä.
Sellainen joka on lempeä, ymmärtävä, tukipilari...
Mutta pitäis myös osata olla tarvittaessa persauksille potkiva eli pinnalla pitävä/nostava.
Joku sellanen jolle voi soittaa ihan
millon vaan kun tuntuu että tarttis jutella,
Oli se sitten vaikka keskellä yötä...
Joku sellainen joka ei katoa ja hylkää
kun toisella on vaikeeta.
Sellainen joka osais tunnistaa tai aavistaa
jopa ilman sanoja koska alkaa luisuu liikaa....
Kaikista tärkeintä että olis sellainen joka on luotettava.. Ja tietty se että se ois molemmin puolista eikä vaan yksipuolista...
Kaikilla ei vaan ole tuollaista ystävää....
Itellä ei ole, ei enää....
Se ahdistaa tällä hetkellä jopa enemmän kun koskaan aiemmin....
Paljon haleja sulle sinne!
Ja voimia tulevaan aikaan.... 🤗😊
Joillakin laskee serotoniini tasot ja siihen auttaa kirkasvalohoito eli osta kirkasvalolamppu. Lue käyttöohje. Päivittäin d-vitamiinia 10-50ug sellaisen ruuan kanssa jossa on rasvaa mukana. Ulkoile päivittäin. Jatkuva makealla herkuttelu pahentaa vaivaa.
Minulla ei pimeys ahdista, mutta se ahdistaa kun ei saa tehdä itselle mieluista työtä!
Minua on aina masentanut marraskuu. Olen silloin ihan rikki. Olen väsynyt ja levoton samaan aikaan. Vedän hymyn päälle, vaikka olen superahdistunut.