On monta tapaa perustella palkankorotuksia, mutta mikään niistä ei muuta sitä tosiasiaa, ettei reaalipalkat koskaan tule nousemaan enempää kuin tuottavuus kasvaa.
Meillä on nyt ensimmäinen hallitus, joka ei väitä velkojen kuittaantuvan kasvulla.
Siitä ei kannat hirveästi hurrata koska kesti 20 vuotta tajuta se. Oivallus ei ollut edes hallituksen oma vaan ulkoa tullut huomatus siitä, ettei velkaa anneta rajattomasti, vaikka kaikki meistä tykkäävätkin ja muutenkin ollaan kivoja ihmisiä.
Hyvä lähtökohta palkankorotuksille on katsoa, kuinka paljon yritys tekee voittoa ja miten voitto kehittyy. Se ei tosin toimi kuin yrityksissä, joissa on merkittäviä palkkakuluja.
Pääomavaltaisissa yrityksissä tulokseen vaikuttaa muut tekijät kuin ihmisen työ ja sen tuottavuus. Siksi paperitehtaitakin suljetaan eikä siihen auta, vaikka tehtäisiin homma talkoilla. Vastaavasti niillä aloilla on myös mahdollisuus suuriin palkkoihin ja korotuksiin, vaikkei töitä täysillä tehtäisikään.
Jos katsotaan vaikka yhtä verkossa kauppaa käyvää yritystä, niin sen myynti on pudonnut 15% vuodessa ja voittoa ei ole käytännössä lainkaan. Samaan aikaan rahan arvo on pudonnut 6% eli käytännössä yritys on tehnyt sen 6% tappiota.
Voi olla vaikea perustella palkankorotuksia edes sillä, että hbinnat nousee koska juuri sen takia yritys tekee vielä enemmän tappiota.
Toisenlaistakin löytyy. Eräs teollisuuden yritys kasvatti myyntiä 15% ja voitto nousi 10% eli inflaation jälkeen todellisuudessa 4%. Siellä voisi hakea 4% palkankorotusta kunhan pitää mielessä, että koska palkat eivät koskaan laske muiden kuin itisanomisten kautta, niin korotukset eivät saa ylitää pitkän aikavälin tuloksen parantumista, joka on vain 10% neljässä vuodessa.
Meillä on nyt ensimmäinen hallitus, joka ei väitä velkojen kuittaantuvan kasvulla.
Siitä ei kannat hirveästi hurrata koska kesti 20 vuotta tajuta se. Oivallus ei ollut edes hallituksen oma vaan ulkoa tullut huomatus siitä, ettei velkaa anneta rajattomasti, vaikka kaikki meistä tykkäävätkin ja muutenkin ollaan kivoja ihmisiä.
Hyvä lähtökohta palkankorotuksille on katsoa, kuinka paljon yritys tekee voittoa ja miten voitto kehittyy. Se ei tosin toimi kuin yrityksissä, joissa on merkittäviä palkkakuluja.
Pääomavaltaisissa yrityksissä tulokseen vaikuttaa muut tekijät kuin ihmisen työ ja sen tuottavuus. Siksi paperitehtaitakin suljetaan eikä siihen auta, vaikka tehtäisiin homma talkoilla. Vastaavasti niillä aloilla on myös mahdollisuus suuriin palkkoihin ja korotuksiin, vaikkei töitä täysillä tehtäisikään.
Jos katsotaan vaikka yhtä verkossa kauppaa käyvää yritystä, niin sen myynti on pudonnut 15% vuodessa ja voittoa ei ole käytännössä lainkaan. Samaan aikaan rahan arvo on pudonnut 6% eli käytännössä yritys on tehnyt sen 6% tappiota.
Voi olla vaikea perustella palkankorotuksia edes sillä, että hbinnat nousee koska juuri sen takia yritys tekee vielä enemmän tappiota.
Toisenlaistakin löytyy. Eräs teollisuuden yritys kasvatti myyntiä 15% ja voitto nousi 10% eli inflaation jälkeen todellisuudessa 4%. Siellä voisi hakea 4% palkankorotusta kunhan pitää mielessä, että koska palkat eivät koskaan laske muiden kuin itisanomisten kautta, niin korotukset eivät saa ylitää pitkän aikavälin tuloksen parantumista, joka on vain 10% neljässä vuodessa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Kun samat syyt vähentävät sekä yritysten että työntekijöiden tuloja, ei kummastakaan löydy ongelmaan ratkaisua.
Rahat pitäisi saada viennistä.
Samalla tavalla kuin UPM Tekee 5€ Suomi hinta EU saa sama kalikka on 21€ jää siinä pikkuisen taskun pohjalle
Ei seuraa ,näet oli hyvä tai huono aika ,koskaan ei ole hyvä aika maksaa palkkaa, näet se vaikuttaa aina kilpailukykyyn. Yrityksiä on tuettu kymmeniä vuosia ja siitä huolimatta tuo ei ole näkynyt työllisyyden lisääntymisenä, päin vastoin viimeiset 15 ,suunta on ollut ulospäin yt:tä pitämällä. Palkka malttia on harjoitettu ja voitot on kasvaneet ,mutta se ei ole näkynyt työllistämisessä ,eikä varsinkaan palkoissa joissa on pyritty sitä vastoin alaspäin.
Liitot esittivät vaatimuksen nyt joka on aikakauden hengessä kohtuullin ja kun tuo vastaa korkeaa ostovoiman pudotusta jonka inflaatio toi tullessaan ,alkaa Ek puheissa keskitetty sopiminen maittaa vaikka paikallista ovat ajaneet viimeiset 10 vuotta. Noille tulee pistää luu kurkkuun, sitä ovat kerjänneet lähtemällä vaikuttamaan hallitukseen ja hallituksen lähtiessä sanelemaan miten asioita on sovittava., Nyt on aika näyttää missä kaappi seisoo.
Siis sinun mielestäsi palkat eivät seuraa tuottavuutta vaan jotain muuta, jota et osaa pukea sanoiksi?
Jos edes sen hyväksyt, että yrityksen saaman rahamäärän kehitys seuraa tuottavuutta, niin voidaan pohtia voiko yritys maksaa palkaa enemmän kuin saa tuloja.
Johdon palkkion seuraavat tuttavuutta ja sen parantamista seuraa yt: neuvottelut, niin se käytännössä menee Suomessa.
Palkat ei todellakaan ole sidottu tuottavuuteen vaikka olisi kyse urakkatyöstä koska monella työpaikalla, jos katsovat työntekijän pärjäävän liian hyvin kellottavat urakat uudestaan vielläpä muuttamatta tuotetun työn yksikköhintaa eteenpäin myydessä.
Mikään ei estä maksamasta enempää palkkoja kuin mitä yritys saa tuloja ja näin varmaan on monella työvoimavaltaisella alalla käytännössäkin. Tulot tarkoittaa sitä nettotulosta mikä jää kaiken muun maksetun jälkeen tilille. Yritys voi olla kannattava pelkästään sillä, että siinä työskentelevät saavat siitä elantonsa itselleen tuottamatta juurikaan voittoa.
Olisiko palkansaajan tulospalkkiossa kehitettävää. Mitä jos työntekijöilläkin olisi vastaava tulospalkkaus kuin johdolla?
Esimerkkinä valtio-omisteisten pörssiyhtiöiden Finnairin, Fortumin, Nesteen ja SSAB:n ylimmän johdon muuttuvan palkitsemisen maksimiraja nostetaan 120 prosentista 200 prosenttiin tänä vuonna.
Voisiko samaa käyttää työntekijöille? Ehkä silloin 5 + 3 prosentin palkankorotus riittäisi? Se olisi vähän alle viime vuosien ostovoiman laskun.
Siinä tapauksessa kolmio kääntyisi ja kävisi sillä lailla, että johto saisi potkut ja työntekijät palkittaisiin. palkkioita maksettaisiin tappion tuottamisesta ei tuottavuudesta.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008955811.html
https://www.hs.fi/talous/art-2000009987041.html
https://www.ku.fi/artikkeli/4799007-finnair-suunnittelee-450-irtisanomista-osittain-siksi-etta-johto-saa-pitaa-bonuksensa
AY-liike ei pidä siitä, että suuri osa palkasta olisi tulospalkkioita koska se siirtää yrityäjäriskiä työntekijälle.
Yritykselle sopisi mainiosti, että palkat olisi tietty osuus voitosta. Silloin palkat laskisivat, kun menee huonosti.
Suomen Caruna ei taida maksaa työntekijöille bonusta, kun sillä menee niin huonosti. Emoyhtiön velan korot on niin suuret, ettei voittoa Suomeen tule.
Ehkä on siis fiksuakin, ettei työntekijän tulospalkkio-osuus ole liian suuri.
Velat pitää maksaa. Kokeile vaikka.
Carunan tapauksessa kyseessä on verotuskikka. Otetaan itseltä alkupääoma isolla korolla ja maksetaan tuotot itselle korkoina, joten tuottoja ei tule verotettavaksi.
Emoyhtiö perii korot Hollannissa.
Tässä tapauksessa palkat eivät laske.
Tuotantopalkkiomaksimit voisi siis huoletta nostaa työntekijälle 200 prosenttiin.
Siihenhän nuo pyrkivät. Vetämään välitä tuotot ja siirtämään työntekijöistä velvoitteet ulkoiselle taholle. Siihen on jo löydetty ratkaisu, vuokratyövoima. Kustannuksissa etsitään kuitenkin vaihtoehtoja ja sitä millä työnhinta saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Siksi sosiaaliturvan varassa oleva työvoima on kysyttyä ja muu ei tahdo kelvata. Maahan muutto on se jota hyödynnetään tuossa suhteessa ja siksi huudetaan työvoimapulaa, sillä tuota kautta sosiaaliturva saadaan yrittäjien hyödyksi ,palkan osana., Kyllä nämä osaa. Sen kauempaa ei tarvitse hakea syytä suurtyöttömyyteen ja työvoiman kohdanto ongelmaan. Ny näillä on pelko peffassa, että tuo halpa työvoima mylly sulkeutuu ja palkkatasot nousevat kun maanmuuttoa kiristetään ja palautuksista puhutaan.
Vettä seuraavat traktorit on eri homma. Eri laskussa. Kakeohjuksella.
Tyrnävä vesitorni ei ole juustoa vaikka pakkanen.
Yhtä hyvät puppugeneraattorit molemmilla.