yrittänyt ettiä lohtua kaikesta turhasta paskasta, yrittänyt ettiä sua täältä, palstalta ja kaikkialta.. mut tosi asia on ,että et haluu olla munkaa, tai kuunnella, ymmärtää ja rakastaa. Et jatkuvasti blokkais mua igssä ja muuta, jos haluisit olla tekemisis.. elätellyt vaa jotain turhaa toivoo, että olo ei ois niin sietämätön.
Puhuin tänään psykiatrille ja oon avunpiiris, mut ei tää helvetti lopu tästä. Vitun epävakaa, en jaksa enää tätä... mietin vaan kuinka surullinen oon sit vuosien päästä jos päätän tappaa itseni vasta myöhemmin, kun on ehk se keho mitä tavoitellut, oon ehk top listoilla HCIM runessa, mut siinä ne saavutukset sit onki, mietin kuinka surullinen oon että en pystynyt elään mun unelmaa ilman sua, mut niin se vaan on. Mietin vaan kuinka surullinen oon... kun en oo pystynyt saamaan sua ylpeeksi, kun oon vaa luovuttanut elämän suhteen; "loser once, always loser", en halunnut uskoa siihen, halusin todistaa maailmalle, et köyhistä oloista syntynytki sivistymätön lapsi jolle ei opetettu ees perus asioita, voi olla "jotain", ja tehdä maailmast paremman... mut kai tää tyssäs omiin tunteisiin ja rakkauteen, mä vaan tiiän et se on mulle suurin motivoiva voima, sä... </3... ilman sua en vaa oo mitään
Elämä ilman rakkautta, ilman tunteita, ei oikeastaa ees oo elämää.. tuhoon vaan itteni lopulta, tiiän sen... mun on vaa kuoltava, mahdollisimman pian, jotta ei pääse syntymään tunteetonta hirviötä, joka menetti elämänsä koska ei saanut sua, joka kärsi ja kitu niin paljon, ettei enää pystynyt mihinkää...
Tiiän et se lopullinen vaihtoehto tulee vastaan pian, mä en halua kuolla, en pelkää kuolemaa, mut pelkään elämää ilman sua, ei siit mitää tulis.... </3
Puhuin tänään psykiatrille ja oon avunpiiris, mut ei tää helvetti lopu tästä. Vitun epävakaa, en jaksa enää tätä... mietin vaan kuinka surullinen oon sit vuosien päästä jos päätän tappaa itseni vasta myöhemmin, kun on ehk se keho mitä tavoitellut, oon ehk top listoilla HCIM runessa, mut siinä ne saavutukset sit onki, mietin kuinka surullinen oon että en pystynyt elään mun unelmaa ilman sua, mut niin se vaan on. Mietin vaan kuinka surullinen oon... kun en oo pystynyt saamaan sua ylpeeksi, kun oon vaa luovuttanut elämän suhteen; "loser once, always loser", en halunnut uskoa siihen, halusin todistaa maailmalle, et köyhistä oloista syntynytki sivistymätön lapsi jolle ei opetettu ees perus asioita, voi olla "jotain", ja tehdä maailmast paremman... mut kai tää tyssäs omiin tunteisiin ja rakkauteen, mä vaan tiiän et se on mulle suurin motivoiva voima, sä... </3... ilman sua en vaa oo mitään
Elämä ilman rakkautta, ilman tunteita, ei oikeastaa ees oo elämää.. tuhoon vaan itteni lopulta, tiiän sen... mun on vaa kuoltava, mahdollisimman pian, jotta ei pääse syntymään tunteetonta hirviötä, joka menetti elämänsä koska ei saanut sua, joka kärsi ja kitu niin paljon, ettei enää pystynyt mihinkää...
Tiiän et se lopullinen vaihtoehto tulee vastaan pian, mä en halua kuolla, en pelkää kuolemaa, mut pelkään elämää ilman sua, ei siit mitää tulis.... </3
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mennäänkö yhdessä? Oisin aika valmis.
niin "romanttista" kuin se oliskin, niin en halua vetää ketään muuta mukanani hautaan.
Nii helpoiten se menee yksin hiljasuudes
Et kuole!! >:( Et oo luuseri, mut höntti oot ku ajattelet noin. Nyt pää pois pyllystä. Empatisoit aina muita täällä, kun puhuu tollasia. Nyt alat saaketti vähän empatisoimaan itseeski, jooko! ☹️💚
liikaa kipua ja tuskaa :(
eikä veera suostu puhuun asioita läpi
Sulla on elämä ja ihan hyvä varmasti.
Keskity asioihin joista pidät esim lue kirjaa käy leffassa.
Ei noikaan asiat oikein poista sitä tuskaa.
Ei kokonaan mutta saat muuta mietittävää.
tekohengitystä se on... jossain vaihees en vaa enää jaksa... oikeesti tää on liikaa.