Kuka on tehnyt nämä virhearviot päätösten tueksi ja kuka näitä virheanalyyseja on uskonut. Suomi on palautettu kehitysmaaksi.
"Suomessa on tehty takavuosina vakavia virheitä koulutuspolitiikassa, ja seuraukset näkyvät nyt.
Suomalaiset ovat jääneet koulutustasossaan jo niin paljon jälkeen muista maista, että se vaarantaa Suomen tulevaisuuden talouskasvun, jos suuntaa ei saada nopeasti käännettyä.
Näin varoittavat HS:n haastattelemat asiantuntijat.
Kun muut maat ovat koko 2000-luvun panostaneet korkeakoulutuksen lisäämiseen, Suomessa sitä on vähennetty.
Korkeakoulutettujen nuorten osuus on Suomessa pudonnut jo alle OECD-maiden keskitason. Aiemmin Suomi saattoi ylpeillä kuuluvansa koulutuksen kärkikaartiin."
"Tutkimuslaitos Laboren johtajan, professori Mika Malirannan mukaan Suomessa on tehty vääriä analyyseja ja virhearviointeja eikä ole ymmärretty, miten iso merkitys korkeakoulutetuilla osaajilla on tuottavuuden parantamiseen ja sen myötä talouden kasvuun.
”Koulutustasolla on keskeinen rooli tuottavuuden ja talouden kasvussa pitkällä aikavälillä”, korostaa myös tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Jos koulutustasoa ei saada nostettua ja pidettyä riittävän korkealla, ei muistakaan toimista tuottavuuden ja talouden kasvun vauhdittamiseksi välttämättä ole hyötyä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Maliranta korostaa, että korkeakoulutus vauhdittaa tuottavuuden kasvua kahdella tavalla. Ensinnäkin se mahdollistaa uuden teknologian kehittämisen. Lisäksi sen avulla yrityksissä pystytään ottamaan tehokkaasti käyttöön muualla kehitettyä uutta vaativaa teknologiaa.
Molempiin tarvitaan osaajia eli korkeakoulutettua työvoimaa.
”Suomen talouskasvun ydinongelma on työtuntien tuottavuuden heikko kehitys. Ei siis tehtyjen työtuntien määrä. Työtuntien tuottavuuden parantamiseen tarvitaan korkeakouluosaamista”, Maliranta korostaa.
Suomen tavoite on nostaa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin. Jotta tämä toteutuisi, t & k-tehtävissä työskentelevien määrää on Kauhasen mukaan reippaasti lisättävä. T & k-menot ovat nimittäin valtaosin palkkakuluja."
"Suomessa on tehty takavuosina vakavia virheitä koulutuspolitiikassa, ja seuraukset näkyvät nyt.
Suomalaiset ovat jääneet koulutustasossaan jo niin paljon jälkeen muista maista, että se vaarantaa Suomen tulevaisuuden talouskasvun, jos suuntaa ei saada nopeasti käännettyä.
Näin varoittavat HS:n haastattelemat asiantuntijat.
Kun muut maat ovat koko 2000-luvun panostaneet korkeakoulutuksen lisäämiseen, Suomessa sitä on vähennetty.
Korkeakoulutettujen nuorten osuus on Suomessa pudonnut jo alle OECD-maiden keskitason. Aiemmin Suomi saattoi ylpeillä kuuluvansa koulutuksen kärkikaartiin."
"Tutkimuslaitos Laboren johtajan, professori Mika Malirannan mukaan Suomessa on tehty vääriä analyyseja ja virhearviointeja eikä ole ymmärretty, miten iso merkitys korkeakoulutetuilla osaajilla on tuottavuuden parantamiseen ja sen myötä talouden kasvuun.
”Koulutustasolla on keskeinen rooli tuottavuuden ja talouden kasvussa pitkällä aikavälillä”, korostaa myös tutkimusjohtaja Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlasta.
Jos koulutustasoa ei saada nostettua ja pidettyä riittävän korkealla, ei muistakaan toimista tuottavuuden ja talouden kasvun vauhdittamiseksi välttämättä ole hyötyä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Maliranta korostaa, että korkeakoulutus vauhdittaa tuottavuuden kasvua kahdella tavalla. Ensinnäkin se mahdollistaa uuden teknologian kehittämisen. Lisäksi sen avulla yrityksissä pystytään ottamaan tehokkaasti käyttöön muualla kehitettyä uutta vaativaa teknologiaa.
Molempiin tarvitaan osaajia eli korkeakoulutettua työvoimaa.
”Suomen talouskasvun ydinongelma on työtuntien tuottavuuden heikko kehitys. Ei siis tehtyjen työtuntien määrä. Työtuntien tuottavuuden parantamiseen tarvitaan korkeakouluosaamista”, Maliranta korostaa.
Suomen tavoite on nostaa tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin. Jotta tämä toteutuisi, t & k-tehtävissä työskentelevien määrää on Kauhasen mukaan reippaasti lisättävä. T & k-menot ovat nimittäin valtaosin palkkakuluja."
Vastaukset 4
Vanhimmat
Persuja ei korkeakoulutus kiinnosta pätkääkään ja ammattikoulutus tarvitsee heidän puheissaan erityishuomion ja sen persut tekivät leikkaamalla pois juuri ammattikoulutuksesta toistasataa miljoonaa.
Persut ovat laskelmoineet aivan oikein, että mitä vähemmän ihmisillä on koulutusta, sitä enemmän he äänestävät persuja.
mitä vittua hyödyttää debiilidemareita kouluttaa !!! hukkaan heitettyä rahaa
Demaria kannattaa kouluttaa, ettei siitä tule persua.