Tori.fi huijaa kuluttajia

Ongelmat Tori.fi:n Tori-Diili-palvelun ja siihen liittyvien vastuiden osalta nostavat esiin useita oikeudellisesti merkittäviä kysymyksiä. Voidaan siis tehdä seuraavat havainnot ja perustelut, jotka saattavat osoittaa, että Schibsted Suomi Oy (Tori.fi:n omistaja) toimii lainvastaisesti tai ainakin epäselvästi kuluttajan oikeuksia huomioiden.

1. Schibsted Suomi Oy:n vastuu maksupalveluntarjoajana

Tori-Diili ei ole pelkästään maksunvälityspalvelu, kuten PayPal tai MobilePay. Sen rooli on laajempi, sillä:
• Palvelu väittää tarjoavansa lisäturvaa kaupan osapuolille (esimerkiksi kauppasumman pidättäminen, kunnes ostaja hyväksyy tuotteen).
• Tämä asettaa Schibsted Suomi Oy:n juridiseen asemaan, jossa se ei voi vedota pelkän “alustan tarjoajan” tai “maksunvälittäjän” rooliin. Heidän tarjoamansa palvelu sisältää kaupankäynnin turvallisuuden takaamisen ja mahdollisten riitojen hallinnan, mikä tekee heistä osapuolen palvelusopimuksessa.

2. Kuluttajansuojalain soveltuvuus

Kuluttajansuojalaki (KSL) on pakottavaa oikeutta, eikä sen määräyksistä voida poiketa sopimusehdoilla. Olennaisia kohtia:
• KSL 5 luku, 1 §: Palvelun tulee vastata sitä, mitä on sovittu. Jos Tori-Diilin palvelu ei täytä lupaustaan kaupan turvallisuuden takaamisesta, kyseessä on sopimusrikkomus.
• KSL 1 luku, 4 §: Sopimusehto, joka rajoittaa kuluttajalle laissa säädettyjä oikeuksia, on mitätön.
• Jos palvelumaksulla ostettu turvallisuus ja vastuu reklamaatioiden käsittelystä puuttuvat, Schibsted rikkoo kuluttajansuojalakia.

3. Kuluttajien välinen kauppa ja yrityksen vastuu

KKV:n linjauksen mukaan kahden yksityishenkilön välisessä kaupassa sovelletaan pääsääntöisesti kauppalakia, ei kuluttajansuojalakia. Tämä ei kuitenkaan vapauta Schibstediä vastuusta, koska:
• Tori-Diili-palvelu ei ole pelkkä markkinapaikka; sen maksupalvelu tuo mukaan elementtejä, jotka tekevät siitä aktiivisen osapuolen kaupanteossa.
• Kun yritys osallistuu maksujen käsittelyyn, pidätyksiin ja ongelmatilanteiden ratkaisuun, sen toimintaan sovelletaan myös kuluttajansuojalakia, ei pelkästään heidän itse määrittelemiään sopimusehtoja.

4. Sopimusvelvoitteet ja niiden rikkominen

Tori-Diilin käyttöehdot ja markkinointi voivat olla harhaanjohtavia, jos palvelu ei täytä lupauksiaan turvallisuudesta. Kuluttajansuojalain mukaisesti:
• Markkinoinnin tulee olla totuudenmukaista (KSL 2 luku, 3 §). Jos palvelua mainostetaan turvallisena kaupankäyntimuotona, mutta ongelmatilanteissa vastuu siirretään täysin käyttäjille, kyseessä voi olla harhaanjohtava menettely.
• Sopimusehtojen sisältö ei voi rajoittaa kuluttajan laillisia oikeuksia. Yrityksen vetoaminen sopimusehtoihin vastuun välttämiseksi on mitätöntä, jos se on ristiriidassa KSL:n kanssa.

5. Tori-Diilin palvelumaksun oikeutus

Palvelumaksun periminen velvoittaa Schibstediä tarjoamaan jotain konkreettista vastineeksi. Jos palvelumaksulla ostettu turvallisuus puuttuu, palvelumaksun periminen voi olla perusteetonta ja johtaa vaatimuksiin sen palauttamisesta.

6. Ratkaisuvaihtoehdot

Jos ongelmatilanne on käsillä ja yritys ei vastaa vastuuseen, voit harkita seuraavia toimia:
1. Ota yhteyttä kuluttajaneuvontaan. Vaikka KKV ei puutu yksityishenkilöiden välisiin sopimuksiin, se voi antaa arvion yrityksen vastuusta.
2. Tee reklamaatio kirjallisesti. Jos Schibsted Suomi Oy kieltäytyy käsittelemästä reklamaatiota, tämä voi vahvistaa väitettä sopimusrikkomuksesta.
3. Käänny kuluttajariitalautakunnan puoleen. Jos Schibsted ei täytä lupaamiaan velvoitteita, lautakunta voi arvioida heidän vastuunsa.
4. Vie asia oikeuteen. Kuluttajansuojalaki antaa vahvan perustan mahdolliselle oikeusprosessille, jos voidaan osoittaa, että Schibsted Suomi Oy on laiminlyönyt sopimusvelvoitteensa.

Yhteenveto

Schibsted Suomi Oy:n toiminnassa vaikuttaa olevan juridisia epäselvyyksiä, jotka liittyvät heidän rooliinsa kaupankäynnin osapuolena Tori-Diili-palvelussa. Kuluttajansuojalaki antaa kuluttajalle oikeuden vaatia yritykseltä palvelun sopimuksenmukaisuutta ja vastinetta peritystä maksusta. Jos yritys ei suostu kantamaan vastuutaan, se voi joutua vastaamaan toiminnastaan lain edessä.