Yhä olen täysin

Olen erityispiirteinen ja siksi ihmisillä on vain hyvin vähän merkitystä elämässäni ja koen sen niin, että elämässäni ovat jo minulle ne ihmiset joiden kanssa vain haluan aikaani viettää! Millä ihmeen valitsitte ne ihmiset mukaan projektiin, ihan käsittämätöntä ja vielä enemmän siksi, etten ole koskaan kokenut elämäni olevan onnetonta yksin oloon liittyen vaan päinvastoin. Tuntuu tarpeettomalta viettää aikaansa jonkun toisen pölötyksiä kuunnellen, enkä kaipaa teatterissa, tai muissakaan huvituksissa käyntejä! Koen olevani hyvin samanlainen kuin lapseni joka asuu kanssani! Työ ja yksin oleminen ja sukulaiset! Siinä ovat ne kaikkein tärkeimmät ja elämän hyväksi tekevät asiat! Sellaisten ihmisten, jotka eivät ole erityispiirteisiä on vaikea sitä ymmärtää, mutta se on heidän ongelmansa jos eivät sitä ymmärrä, ei minun! On suuri harmi, että minua on yritetty laittaa samaan muottiin ns. tavallisten ihmisten kanssa, kun en sitä ole. Minulle ei tulisi mieleenkään sanoa ns. tavalliselle ihmiselle, että sinun pitäisi viettää enemmän aikaa yksin! Sehän olisi todellista toisen aliarvioimista ja kyvyttömyyttä ymmärtää erilaisuutta! Niin minua kohtaan on toimittu koska ei otettu huomioon sitä, että koska olin jo kauan viihtynyt yksin, että se olisi minun näkökulmasta juuri minulle parasta elämää! Hyi olkoon, miten vahingoittavaa projekti on ollut koko sen ajan miten kauan se on jatkunut!