Ateistin moraaliperusta

Kun lukee Raamattua ei tarvitse väitellä ja tutkia mitään

"Olennaisin kysymykseni Christopherille olisi siis tämä: mikä hänen mielestään muodostaa ihmisarvon, kunnioituksen ja ihmisen arvon perustan, ellei se ole se teologinen perusta, jota itse ehdotin? ”

On naiivia ajatella, että ihmisarvon perusta tulisi muka teologiasta eli jumalista. Tämä naiivi ajatus on erittäin yksinkertaista kumota täydellisesti.

Jos saisin telepaattisesti kertoa yhtä aikaa kaikille maailman ihmisille jotain. Kertoisin: "Sinä uskot oikeaan jumalaan!", ottaisin popcornit esille ja nauttisin verilöylystä.

"Se on synnynnäistä – osa sitä, mitä merkitsee olla kädellinen. Jos joku ei tätä ymmärrä, kutsumme häntä psykopaattiseksi, ja meidän täytyy käsitellä asia järkevästi. "

Hitchensin vastaus pätee pieneen laumaan, jossa kaikki tuntee toisensa. Tällaisessa laumassa ihminen on hyvin yhteistyökykyinen ja rauhanomainen, mutta kun kysymys laajennetaan lauman ulkopuolelle niin universaali ja jakamaton ihmisarvokäsitys ei ole synnynnäistä. Se on abstrakti, vaikeasti määriteltävä ja pitkän kehityksen tulos. Jos se olisi helppoa niin se olisi määritelty jo paljon aiemmin kuin 1948.

Itse asiassa koko kysymys ihmisarvosta olisi irrelevantti, jos ihmisellä ei olisi kannustinta ja välineitä laumojen väliseen proaktiiviseen, suunniteltuun väkivaltaan. Ihmisellä on ollut tehokkaat välineet toisten tappamiseen jo satoja tuhansia vuosia, mutta metsästykseen käytettyjä kiviä, kivikirveitä ja heittokeihäitä ei käytetty laumojen väliseen sotimiseen ennen kuin siihen tuli kannustin.

Sotimisen kannustin oli paikoilleen asettuminen ja maanviljelys. Ihmisillä oli omaisuutta eli maata ja ylijäämäviljaa, joiden puolustamiseksi ja ryöstämiseksi kannatti tappaa jopa oman hengen menetyksen riskillä. Suunnitelmallinen, proaktiivinen väkivalta alkoi suunnilleen samaan aikaan kun ihminen asettui aloilleen noin 20 000 - 10 000 vuotta sitten. Noilta ajoilta löytyy aivan ensimmäiset joukkosurmien arkeologiset todisteetkin.

Sodankäynti kehittyi tehokkaammaksi teknologian kehityksen, kulttuurin ja jumalien, kaupuinkien, valtioiden ja imperiumien kehityksen myötä. Sotia seurasi kaksi muuta massamurhaajaa, nälänhädät ja kulkutaudit.

Sodankäynnin ja suunnitelmallisen väkivallan tehostumisen myötä alettiin pohtia täysin rajoittamattoman tappamisen hillitsemistä. Siitä on kuljettu pitkä tie nykyisiin universaaleihin ja jakamattomiin ihmisarvoihin. Se on edellyttänyt kaupunkien, valtioden ja imperiumien hajoamista ja yhdistymistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi kunnes lopulta päädyttiin koko ihmiskunnan kokoiseen Yhdistyneisiin kansakuntiin.

Universaalit ja jakamaton ihmisarvo edellytti renessanssia, tieteellistä vallankumousta, valistuksen aikaa, humanismia, biologian kehitystä, genetiikan kehitystä, demokratian kehitystä ja globalisaatiota. Vasta sitten, kun ymmärrämme, että olemme kaikki samaa lajia, samalla tavalla tuntevia ja ajattelevia ihmisiä ja asumme tätä yhteistä palloa, päädymme universaaleihin ja jakamattomiin ihmisoikeuksiin.

Väitän että ateismilla ei ole yks-yhteen yhteyttä ihmisen moraaliin. Joku mukamas klassinen kysymys esitetty, vie keskustelun heti väärille urille.
Esimerkiksi jo pieni lapsi ymmärtää eron hyvän ja pahan -välillä, samoin kuin lintu osaa lentää etelään, vaikka kukaan ei käske, ei ole matkaa ennen tehnyt.

Oleellinen kysymys on, että miten ateistin moraaliset valinnat lopulta eroavat (minkä tahansa) uskonnon edustajan moraalisista valinnoista. Kysymyshän on aina kuitenkin ihmisen itsensä tekemistä valinnoista. Jokaisella meillä on moraalinen vastuu tekemisistämme. "En minä ole tätä mieltä vaan Raamattu", on älyllisesti epärehellinen ja itse asiassa moraaliton selitys omille valinnoille.

Se, että väittää ulkoistaneen oman moraalisen pohdinnan Raamatulle tai jollekkin mielikuvitusauktoriteetille ei poista sitä, että on ihmisen oma valinta että hän valitsee esimerkiksi juuri Raamatun moraaliseksi ohjenuoraksi ja on ihmisen oma valinta miten hän valitsemansa "pyhän kirjoituksen" ohjeita tulkitsee ja soveltaa. Tästä on osoitus uskontokuntien väliset ja säiset näkemyserot moraalisiin kysymyksiin. Kristittyjen kantaa eri moraalisiin kysymyksiin on vaihdellut erityisessti historian eri aikakausina: orjuus, naisen asema, sananvapaus, sukupuolivähemmistöt jne.

Oleellinen kysymys on, että millä perusteella moraalisten valintojensa ulkoistaminen jollekkin ulkoiselle lähteelle (kuten Raamattu) ja sen tulkinnalle parantaisi moraalin tasoa verrattuna siihen, että tunnustaa henkilökohtaisen vastuunsa moraalisista valinnoisstaan ja toiminnastaan?

Ateistit hakevat moraalinsa humanismista ihmisoikeuksista. On monia arvoja jotka eivät ole uskonnollisia joista ateisti rakentaa moraalinsa.

ateismin moraali kehittyy täysin sekulaarista maailmankuvasta ilman minkäänlaista Jumalaa ja uskontoja ja opetusta vaan se on täysin itsestään selvää että ilman Jumalaa moraali kehittyy huomattavasti korkeammalle tasolle koska ei ole olemassa mitään sääntöjä eikä luontaista moraalia ole pienellä lapsella.. lapsella ei ole omaatuntoa. Jokainen lapsi on ateisti täysin tietämätön siis.