Monissa kaupungeissa takennellaan rautateita keskelle kaupunkia.
Äkkiä ajatellen kiva juttu, mutta ratikan kuljetuskapasiteetti on rajallinen.
Monesti ne kuitenkin kulkevat vajaina, kaiken aikaa ne kuitenkin varaavat kapasiteetttia.
Varmaan Vihervouhotus puolustelee ympäristösyillä ja vertaa dieselbusseihin.
Meillä on kuitenkin ollut aiemmin käytössä yhpäristöytävllinen sähköbussiliikenne, johdinauto, ehkä se kuitenkin ideologista syitä piti romuttaa.
Kuten ratikkakin se kulkee sähköllä ja sen käyttäänotto on pienempi infran muutos kuin ratikan.
Ei tarvitse repiä keskustan katuja auki, se on hiljainen, kalusto on edullista ja helposti kunnossapidettävää.
Äkkiä ajatellen kiva juttu, mutta ratikan kuljetuskapasiteetti on rajallinen.
Monesti ne kuitenkin kulkevat vajaina, kaiken aikaa ne kuitenkin varaavat kapasiteetttia.
Varmaan Vihervouhotus puolustelee ympäristösyillä ja vertaa dieselbusseihin.
Meillä on kuitenkin ollut aiemmin käytössä yhpäristöytävllinen sähköbussiliikenne, johdinauto, ehkä se kuitenkin ideologista syitä piti romuttaa.
Kuten ratikkakin se kulkee sähköllä ja sen käyttäänotto on pienempi infran muutos kuin ratikan.
Ei tarvitse repiä keskustan katuja auki, se on hiljainen, kalusto on edullista ja helposti kunnossapidettävää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Miksi johdinauto, kun meillä on jo sähköbusseja?
Ja ratikka on edullisempi, mikäli liikennettä on riittävästi.
Ratikan kapasiteetti on ylivoimainen verrattuna busseihin. Ratikka on runkolinjoille selkeästi paras vaihtoehto.
Ei ole. Ratikka on paljon kalliimpi rakentaa ja myös häiriöaltis. Jos bussi hajoaa matkan verrelle, niin ei pysähdy kuin se hajonnut auto, ei koko linja.
Ratikan ei tarvi edes hajota. Riittää, että kädetön hlöautoiluja on a) pysäköinyt autonsa vähän leveästi tai b) yrittänyt vähän oikoa kiskoja pitkin ja jäänyt jumiin (Etenajokerilla tämä ongelma alkuun ihan joka päivä). Sitten onkin koko linjan liikenne poikki puolesta tunnista pariin tuntiin.
Ratikka voi myös olla ylimitoitettu matkustajamääriin nähden. Kuten Vantaalle rakennettava linjan on. Jo etuäteen laadituissa mallinnuksissa todettiin, että bussit riittäisivät ennustetuille matkustajamäärille ja nyt tuorein uutinen on, etteiennustetut utopiat radan varren rakentamisesta ja matkustajamäärien kasvusta ole toteutumassa. Eli tulikin ihan hitosti ylimitoitusta.
Mitäköhän olisit kirjoittanut, jos tietäisit, mitä kapasiteetti tarkoittaa.
Rekka-auto olisi paras kapasiteetiltaan. Sinne vain ängettäsiin ihmiset päällekkäin tavaratilaan ja heiteltäisiin pysäkillä pois vauhdista. Turha pysähtyä, kun se vie aikaa logistiikalta.
Ratikkalinjan rakentamiskustannukset koostuvat raitiotien ja pysäkkien, ajokaistojen, pyöräteiden, jalkakäytävien, puurivien ja muun kadulle suunnitellun rakentamisesta. Lisäksi kustannukset on laskettu kadun ja radan perustuksille sekä maanalaisen infran, kuten johtojen ja putkien, siirtämiselle, uusien rakentamiselle sekä nykyisten rakenteiden purkamiselle.
Kustannuksiin on laskettu materiaalit, suunnittelu ja rakentamisen kulut. Kaikki raitiotien rakentamisesta sekä ratikkakaduille että ympäröiville kaduille aiheutuvat muutokset on otettu huomioon rakentamiskustannuksissa. Esimerkiksi jalkakäytävien ja pyöräteiden parannukset on laskettu mukaan kustannuksiin.
Pitäähän ne kaikki laskea kustannuksiksi, koska ratikka varaa koko infran täysi omaan käyttöön. Väylille ei ole asiaa millään muulla liikennevälineellä.
Aika vaikeaksi menisi autolla ajaminen tässä kohtaa, jos väylälle ei ole asiaa millään muulla liikennevälineellä.
https://maps.app.goo.gl/mpJVu1sgvmPthezc8
Ei ole. Esim. putkistosiirroissa putkilla on ikävähennys, joka tarkoittaa että vanhemmat putket ovat laskelmissa arvottomat, jolloin putken omistaja siirtää putken omalla kustannuksellaan.
Omistajalle uuden putken asentaminen maksaa tietenkin saman verran, riippumatta vanhan putken iästä.
Pitää laittaa tunnin ratikka espalta helsingin maalaiskuntaan (Vantaa)
Hidas on monesti parempi, kuin nopea. Hosumalla huonoa tulee.
Entäs se epälooginen kannattavuus?