Minä lowkey uskon. Viime vuoden tammi-helmikuu aikoihin koin jotain todella outoa. Olin ihan järjissäni, ja nukkunut sillon hyvin,enkä ajatellut mitään ahdistavaa. Siis aivan yhtäkkiä, ilman että olin katsonut tai ajatellut mitään pelottavaa, kuin salama tyhjältä taivaalta koin: todella pahaa ahdistusta ihan yhtäkkiä, tunsin niinkuin joku paha voima tarkkailisi minua, se oli todella ahdistava tunne, tunsin sen energian "pahuuden" se oli todella julma ja paha "olento"/energia. Aistin kuinka paha se oli, tunsin ja aistin aivan järkyttävää pahuutta ja julmuutta... se oli karmivaa, mitään tollast en oo ennen kokenut. Mä olin todella ahdistunut siinä hetkessä.
Oudointa on,että en normaalisti koe, että kukaan tarkkailee minua, en normaalisti koe mitään tollasta, toi on ainoo kerta elämässäni kun oon tuntenut jotain tollast. Tää kuulostaa skitsorantilta joltain psykoosilta , MUTTA KUN MINÄ EN YLEENSÄ JA NORMAALISTI KOE MITÄÄN VASTAAVAA. Voin ihan rehellisesti sanoa, että en oo kokenut mitään vastaavaa niinkun ikinä, mulle ei oo ikinä ennen randomisti tullut tollasta ahdistusta ja aistimusta randomisti, en oo ikinä ennen tuntenut mitään tollast ja ton jälkeenkin: en oo ikinä kokenut mitää tollast, toi oli ainoo kerta...
Noh ajattelin, että ehkä olin vaan ahdistunut tai jotain, ja en antanut asian vaivata enempää mieltäni, kunnes aloin yhdistellä jotain juttuja päässäni. Oliskohan ollut viikko, kaks ton jälkeen kun Veera blokkas mut kaikkialla ja meil tuli konflikti, sit vaan tapahtu kaikkia tosi ikäviä asioita esim sukulaisen kuolema... ja sit aloin miettiä tota uudelleen.
Mulla on tosi vahva intuiitio ja tosi vahvasti tunnen ja pystyn jopa "ennustaan" tulevaa (en tietenkää kirjaimellisesti). Elän tosi intuiitivisesti ja tunteella, aistin ihmisistä pahuutta ja hyvyyttä, sen takia osaan tietää ketkä on hyviä (luotettavia) ja ketkä on pahoja (epäluotettavia) tai välimuotoja (neutraali).
Uskon, että jokin paha voima hallinnut mun elämää ja vienyt sitä väärään suuntaa, halunnut satuttaa mua pahimmalla mahdollisella tavalla. Tässä meidän maailmassa se on ehkä ihminen, mut henkien maailmassa se on pahuus itse, sitä se mun "aistimus" tarkoitti. Ja tiedän, että pahiten mua satuttais se, että hänelle sattuis jotain, koska näin hänenkin aidon persoonan ja energian, niin kiltin ja herkän. Sillä nyt ei oo väliä ollaanko yhteyksissä, tai lähellä, kunhan hänellä on hyvä olla, se on tärkeintä nyt.
Ja jos hän aistisi ihmisten energiat kuten minä, hänkin tietäisi, että minä en tahdo pahaa hänelle tai kellekkään. Mutta se mitä mä pelkään, on että joku paha ihminen yrittää nyt systemaattisesti satuttaa sekä mua ,että häntä. Se on ehkä vaan omaa mielikuvitusta, jota sytyttänyt palstalla ja luonut demoneita sinne missä niitä ei alunperin ollutkaan, mut se paha energia sai mut pelokkaaks ja mä yhä pelkään, että tilanne on vaikeampi, kuin olen ymmärtänyt ja että jotkut ihmiset/yksi ihminen pyrkii kontrolloimaan suurempaa joukkoa, saadakseen omat sadistiset päämääränsä toteutumaan. (Tää kuulostaa ihan hullulta jos ottaa pois kontekstista xd)
Ja mä en todelkaa usko mihinkään hörhöjuttuihin!! Mutta en sano, että siinä on mitään pahaa luottaa intuiitioon ja tunteesen, koska edes tiede ei täysin tiedä miten maailmankaikkeus on rakennettu ja voi olla että se on jotenki ennalta-arvattavissa, jolloin pystyttäis estään pahan tapahtuminen.
Parhaiten sitä mitä koin Veeran kaa, voisi kuvailla, että me molemmat ollaan samanlaisia "sieluja", ei se päde arkielämään: meidän persoonat eroo joo, ja arki erilaista, ja myös ihmisinä erilaista, mut ollaan henkellisesti kilttei, hyväntahtoisia, välittäviä, herkkiä, jne, sen minä näin hänestä.
Ja totta kai mulla on silloin tarve suojella ja tukea, jos näen ihmisiä joiden sielut ovat jopa täysin mustia tai pahoja. (se on harvinaista, mutta niitäkin ihmisiä on). Toivottavasti joku pystyy tulkitseen tän mun tekstin mun mielenmaisemankautta, eikä vaa skitsoränttinä, koska mä en osaa paremmin kirjoittaa sitä nyt. Vaikea kuvailla näitä asioita täysin selkeästi. Johonkin yliluonnoliseen voimaan uskon kuitenkin, ja toi tapahtuma vahvistaa uskoani.
Oudointa on,että en normaalisti koe, että kukaan tarkkailee minua, en normaalisti koe mitään tollasta, toi on ainoo kerta elämässäni kun oon tuntenut jotain tollast. Tää kuulostaa skitsorantilta joltain psykoosilta , MUTTA KUN MINÄ EN YLEENSÄ JA NORMAALISTI KOE MITÄÄN VASTAAVAA. Voin ihan rehellisesti sanoa, että en oo kokenut mitään vastaavaa niinkun ikinä, mulle ei oo ikinä ennen randomisti tullut tollasta ahdistusta ja aistimusta randomisti, en oo ikinä ennen tuntenut mitään tollast ja ton jälkeenkin: en oo ikinä kokenut mitää tollast, toi oli ainoo kerta...
Noh ajattelin, että ehkä olin vaan ahdistunut tai jotain, ja en antanut asian vaivata enempää mieltäni, kunnes aloin yhdistellä jotain juttuja päässäni. Oliskohan ollut viikko, kaks ton jälkeen kun Veera blokkas mut kaikkialla ja meil tuli konflikti, sit vaan tapahtu kaikkia tosi ikäviä asioita esim sukulaisen kuolema... ja sit aloin miettiä tota uudelleen.
Mulla on tosi vahva intuiitio ja tosi vahvasti tunnen ja pystyn jopa "ennustaan" tulevaa (en tietenkää kirjaimellisesti). Elän tosi intuiitivisesti ja tunteella, aistin ihmisistä pahuutta ja hyvyyttä, sen takia osaan tietää ketkä on hyviä (luotettavia) ja ketkä on pahoja (epäluotettavia) tai välimuotoja (neutraali).
Uskon, että jokin paha voima hallinnut mun elämää ja vienyt sitä väärään suuntaa, halunnut satuttaa mua pahimmalla mahdollisella tavalla. Tässä meidän maailmassa se on ehkä ihminen, mut henkien maailmassa se on pahuus itse, sitä se mun "aistimus" tarkoitti. Ja tiedän, että pahiten mua satuttais se, että hänelle sattuis jotain, koska näin hänenkin aidon persoonan ja energian, niin kiltin ja herkän. Sillä nyt ei oo väliä ollaanko yhteyksissä, tai lähellä, kunhan hänellä on hyvä olla, se on tärkeintä nyt.
Ja jos hän aistisi ihmisten energiat kuten minä, hänkin tietäisi, että minä en tahdo pahaa hänelle tai kellekkään. Mutta se mitä mä pelkään, on että joku paha ihminen yrittää nyt systemaattisesti satuttaa sekä mua ,että häntä. Se on ehkä vaan omaa mielikuvitusta, jota sytyttänyt palstalla ja luonut demoneita sinne missä niitä ei alunperin ollutkaan, mut se paha energia sai mut pelokkaaks ja mä yhä pelkään, että tilanne on vaikeampi, kuin olen ymmärtänyt ja että jotkut ihmiset/yksi ihminen pyrkii kontrolloimaan suurempaa joukkoa, saadakseen omat sadistiset päämääränsä toteutumaan. (Tää kuulostaa ihan hullulta jos ottaa pois kontekstista xd)
Ja mä en todelkaa usko mihinkään hörhöjuttuihin!! Mutta en sano, että siinä on mitään pahaa luottaa intuiitioon ja tunteesen, koska edes tiede ei täysin tiedä miten maailmankaikkeus on rakennettu ja voi olla että se on jotenki ennalta-arvattavissa, jolloin pystyttäis estään pahan tapahtuminen.
Parhaiten sitä mitä koin Veeran kaa, voisi kuvailla, että me molemmat ollaan samanlaisia "sieluja", ei se päde arkielämään: meidän persoonat eroo joo, ja arki erilaista, ja myös ihmisinä erilaista, mut ollaan henkellisesti kilttei, hyväntahtoisia, välittäviä, herkkiä, jne, sen minä näin hänestä.
Ja totta kai mulla on silloin tarve suojella ja tukea, jos näen ihmisiä joiden sielut ovat jopa täysin mustia tai pahoja. (se on harvinaista, mutta niitäkin ihmisiä on). Toivottavasti joku pystyy tulkitseen tän mun tekstin mun mielenmaisemankautta, eikä vaa skitsoränttinä, koska mä en osaa paremmin kirjoittaa sitä nyt. Vaikea kuvailla näitä asioita täysin selkeästi. Johonkin yliluonnoliseen voimaan uskon kuitenkin, ja toi tapahtuma vahvistaa uskoani.
Vastaukset 26
Vanhimmat
En usko yliluonnolliseen. Jumalaan lakkasin uskomasta 12-vuotiaana, kummituksiin joskus varmaan pari vuotta myöhemmin.
Mäkin lakkasin uskomasta Jumalaan 12 vuotiaana, tajusin että uskonnot on tehty kontrolloimaan ihmisiä ja että ei nois jutuissa oo oikein järkeä, ne on ihmisen keksimiä. Kummituksiin en traditionaalisessa mielessä ainakaan usko, mutta ehkä johonkin buddhalaisuun kaltaiseen "energian" siirtymiseen vähän. Johonkin yliluonnolliseen kuitenkin uskon. Yliluonnolisien hirviöiden ja demonien olemassa olo kiehtoo minua älyttömän paljon, vaikka en niihin uskokaan, niiden haluaisin olla olemassa.
Uskon kuitenkin, että on mahdollista, että jonkin näköiset energiat ja voimat pystyy kontrolloimaan tapahtumia tääl maankin päällä, ehkä sit joku kvanttifysiikan laki, jota ei vielä tiedetä tai joku "universumin suunta" tai joku vastaava, sitä ei pysty tietämään, tietomme on rajallista kaikesta paitsi siitä minkä voimme kokea itsellemme "todeksi" aistiemme kautta.
Koska olet niistä "älyttömän kiinnostunut" niin ehkä se vetää niitä puoleensa 🤔 tai toinen vaihtoehto on, että kuvittelit kaiken, koska olet niistä niin kiinnostunut. Demonit etsii heikkoja ihmisiä, joita mahdollisesti käyttää omiin tarkoitusperiinsä...oletko kenties sopivasti henkisesti epävakaa, että se kiinnostaisi, enkä sano tätä nyt pahalla, mutta juttusi kertoo siitä, että mielesi ei ehkä ole aivan kunnossa...
Minä uskon kummituksiin. Paljon on sattunut kaikenlaista outoa tässä matkan varrella. Henkihän on energiaa, eikä energia katoa koskaan...se vain muuttaa muotoaan. Jos demoneita on, niin sitten voi olla jumalakin. Toinen tahtoo hyvää ja toinen pahaa...ja tästä kaikesta hulluudesta ja kauheudesta, mitä maailmalla jatkuvasti tapahtuu, voisisi päätellä, että demoneitakin on. Jos kaikki lähtisi jumalasta, eihän tämä maailma olisi tällainen. Henkimaailma on kuitenkin joka tapauksessa todellinen.
Olen kokeillut nuoruudessa kerran spiritismiä kavereideni kanssa ja silloin tapahtui jotain, joka vahvisti, että jotain todellakin on olemassa...ja se mitä tapahtui, ei ollut lasin liikkuminen (että joku olisi voinut sitä liikuttaa), mutta en suosittele sitä kenellekään, ellet halua niitä demoneita elämääsi. Oletko sinä ap pelqnnut sitä koskaan? Koska sekin voisi selittää pahan läsnäolon...
Sinäkö järjissään, anna mun nauraa 😄
Takaan, et oon kaikista stabiilein "hullu" jonka oot ikinä tavannut, kukaan irl ei pystyis sanoon, että oisin epävakaa, ylitunteikas, delulu. :)
Eli joo, olen järjissäni, mut oon hullu ja epävakaa myös.
Lohdutus ,kukaan ei ole terve absoluuttisesti.
Niin oot oikees.
Jos se kuuluisa karma kävi kylässä. Karma kostaa jos olet aiheuttanut jollekkin vahinkoa. Perättömiä juoruja, seläntakana perättömien puheitten levittelyä.
Minä en ainakaan sellaiata harrasta, en sen jälkeen kun oon sellast kokenut.
Oon kyl ollu vainoharhanen ja syyttäny ties ketä mistä juorujen levittämisest, kun mulle ei suoraan sanottunu mist juorut peräisin, eikä oo aina kyllä annettu mahdollisuutta puhuakaan asioita läpi, nämä siis vain omia tunteita ja kokemuksia, jotka voivat erota tosi elämästä.
Mä joskus myös suojelen ihmisten identiteettiä yliuteliailt ihmisiltä keksimällä viattomia juttuja muista. Koska en usko, et Veera tai kukaa muu arvostaisi jos jakaisin heistä tietoa, jonka he ovat luottamuksellisesti minulle kertoneet, mutta uteliaille ihmisille voin siis keksiä peitetarinan. En varmaa omien vanhempien lisäks tiiä ihmist johon pystyisin niin paljoa luottaan, paitsi yks ex kaveri ja hän. :)
Mä en oo tietoturva riski kenellekkään, vaik osaankin olla tosi ajattelemston tunnekuohuissa valitettavasti </3 sen takii en osannut huomioida hänen tunteita, olin liian itsekäs, ahdistunut ja en nähnyt selkeästi. Se kostautuu aina, kun ei osaa ottaa muita huomioon elämäs, sen tiiän.
Uskon yliluonnolliseen. Jumalaan en usko ja uskovaisiin en luota.
En mäkää oikein tbh, tuntuu et uskonto on monelle vaa joku pakokeino.. herkkäuskoten harhautusta.. ja tosi moni ihanampi ihminen mitä tunnen on ateisti tai agnostiikko, harvoin ne kivoimmat tyypit on uskovaisia, vaikka voi kai sitä poikkeuksiakin olla, mut uskovaiset on tosi usein jotenki niin ehdottomia ja jokin siin vaa häiritsee ittee vaik mul mitään sitä vastaan ookkaa, kaikki saa uskoa mihin haluu ja mä vaa yleistin..
Ootkohan sä lukenut mun juttujani koskaan?
Joo sekopää etenkin niiden mielestä jotka ei tunne mua...
Ja höpsähtänyt mukava kiva reilu jne niiden mielestä jotka tuntee mut, sekä myöskin samalla
ihanan "pimee hullu"....
Ja ihan hyvällä pimee hullu...
Tietty kun suututtaa mut tai jollekin tärkeälle tekee joku jotain niin sit en enää olekaan niin hyvällä ajateltava pimee höpsö hullu...
Mutta niin sitä vaa mietin et mä olen oikeesti muiden mielestä kiva, ja mä olen uskovainen.
Et ois uskonut tota varmaankaan.....
Itse aloitukseen...
Kyllä mä uskon yliluonnolliseen, henkimaailmaan, kummituksiin ja kaikkeen.
Ei oo muuta vaihtoehtoa kun uskoa kun kokee niitä ja elämässä on sellasta paljonkin.
Ihan suvussa periytyvästi....
Noidaksi/noitaneidiksi jne
läheiset ja tärkeät mua sanookin.... 🥰
Kannattaa harkita psykiatrille menoa
Höpö höpö sun kanssasi!
Ilm22:12 Hän on peljättävä, joten turha parkua.
Vastaus on: Henkimaailma on olemassa!! Olen itse tullut kokeneeksi sen vaikutuksen! On hyvyyden henget ja pahuuden henget! Tunnen tälläkin hetkellä hyvyyden voimien läsnäolon! Se, mitä koit, oli näytös siitä, että nyt tiedät niiden voiman! Kun paha olo tu lee rajuna olotilana, se ilmaisee pahuuden olevan läsnä! Pahan vaikutus tunnistetaan aina rajuna kokemuksena! Jumala on hyvyy den lähde! Jos kaipaat hyvyyttä, ala tutkia Hänen antamaansa Rakkauskirjettä, siis Raamattua. Siellä kerrotaan kuka Hän on!! Toivon sinulle kaikkea taivaallista Hyvää & Iloista Jouluaikaa!! Arto E Manninen
Ei ei ei,
Ei tosiaankaan oo noin.
Järkyttävää miten syyllistävästi
liian monet uskovat puhuu näistä asioista!
On hyvääkin henkimaailma hässäkkää
ihan ilman Jumalaakin.
Miksi pitää joka asiaan aina sekoittaa toi.....
Paha olo, raju kokemus,
sun muu vahvasti tuntuvat ja esiintyvät jutut
ei tosiaankaan tarkoita
aina
että on pahuudesta kyse!!!!
Mä tunnen ja koen usein siis oikeesti usein todella rajustikin näitä ja ihan todistettaviakin henkimaailma juttuja, mutta.....
Mä en ole tainnut elämäni aikana kertaakaan tuntea tai kokea niissä pahuutta,
Ainakaan ei voi sanoa että ois suoranaisesti pahuutta tai pahoja henkiä....
Ei vaikka onkin kuolleista ja kuolemastakin kokemuksia...
Anteeks,
ei tarkoitus olla ilkeä,
vaikka tällei nyt hyökkäävästi kirjoitankin sulle.
Ps jos raju kokemus (tuntemus)
on pahuutta niin sussa ois pahuutta....
Mä koen sut, sun kommentin ja sulle vastaamisen meinaan todella rajusti,
Ihan fyysisesti rajusti.
Ahdistavana olona, kipuna jne....
Mikä lienee onkaan sitten syynä.
Että onko tää sitten se
ensimmäinen kerta sitä pahuutta ???
Enpä tiedä enkä saakkaan tietää koskaan......
Psykiatrille aikaa jos uskoo tommosiin
Ei oo tarvetta!
Sulla ehkä voisi olla.
Ei mulla ei nimenomaan ole tarvis kun en näe tai kuule harhoja, sinulla vaikuttas kertomas perusteella olevan kyseistä vikaa
Ehkä sulla ei oo siinä mielessä tarvetta
mutta jostain muusta syystä vois olla kyllä...
On muuten outoa, että sä oot siinä sanomassa mulle tylysti ja oot olevinaan kiusanhenkenä, mutta kun susta ei tuu yhtään pahoja eikä sellasia fiiliksiä.
Rauhottava tunne huokuu susta.
Hyvin outoa....
Niin joo ja mulla ei oo tarvetta enää.
Nii no..
Em oo paha henki varmaan sitten
Et varmaan.
Oliko pettymys mitä sanoin?
Käyttäkää Ouija-lautaa ja muuta. Avaatte portit kivoille keijuille yms.
Uutisia tarkastellessa on selvää, että on olemassa aliluonnollista, joten miksei siis yliluonnollista. Eikö se ole luonnon laki, että joka asialla on vastakohtansa.