Romanit ja maanpuolustus

Armeija kasvattaa selkärankaa, nuoret romanimiehet toteavat

Sekä armeijan hiljattain käynyt hankolainen Rikhard Ärling että Vekarajärvellä asepalvelustaan suorittava Andreas Lindgren odottivat armeija-aikaa mielenkiinnolla ja innokkainakin. Molemmat ovat saaneet armeijasta hyviä kavereita ja kokeneet päässeensä joukkoon erinomaisesti.

https://areena.yle.fi/podcastit/1-65593944?autoplay=true

Itse ainakin kävin armeijan, suoritin RDF-koulutuksen ja kävin AUK:n samalla kotiutuen alikersanttina.
Aliupseerikouluun kyllä menin isoksi osaksi sillä syyllä, koska mulla oli jo 9kk palvelusaika varma, niin ajattelin että voihan siellä olla samantien vuodenkin, jos onnistuu. Ja onnistuihan se.
Mitäs niistä, tehokas puolustuskeino. Ei nyt kovinkaan inhimillinen, mutta eipä sotakaan ole inhimillistä. Siis jos sota tulee ja kyllähän niitä aina tulee milloin mihinkin päin maailmaa.

Armeijassa on nollatoleranssi syrjinnälle

Kirjoittaja: Roger Schwartzia haastatteli Carmen Valerius

Roger Schwartz on 19-vuotias vantaalainen romaninuori, joka suorittaa parhaillaan asepalvelustaan Karjalan tykistörykmentissä. Ennen armeijaan lähtöä Roger oli logistiikan perustutkinto-opiskelija ja vietti vapaa-aikaansa ystävien kanssa hengaillen. Kun kutsu armeijaan tuli, hän pohti, olisiko hänestä lähtijäksi ja millä tavoin hän suorittaisi asevelvollisuutensa. Eri vaihtoehtoja punnittuaan Roger päätti pitää välivuoden opinnoistaan ja lähteä armeijaan. Rogerin päätökseen vaikutti halu murtaa ennakkoluuloja. Romaninuoret eivät ole erityisen kiinnostuneita armeijasta, mitä Roger harmittelee. Hän päätti näyttää, että kaikki romanit eivät ole samanlaisia.

Aluksi armeijassa oli vaikeaa, kun piti opetella aivan uusi elämäntapa. Rogerille vaikeinta oli opetella herroittelu eli sopeutua siihen, että armeija on kuin oma pieni maailmansa. Ensin suljetussa paikassa eläminen oli ahdistavaa. Tunne kuitenkin helpottui nopeasti ja elämä armeijassa arkipäiväistyi.

Roger pelkäsi kertoa olevansa romani, koska arveli joutuvansa kohtaamaan rasismia. Aluksi häntä luultiinkin saksalaiseksi. Hän päätti kuitenkin kertoa avoimesti taustastaan ja yllättyi positiivisesti, kun hänet kohdattiin täysin tasavertaisesti.

Roger kertoo, että armeijassa on nollatoleranssi syrjinnälle.
Roger on ollut tyytyväinen oloonsa armeijassa ja ajattelee sen tuoneen hänelle selkärankaa. Sotilaalliset tehtävät ovat yksinkertaisia, mutta silti arvokkaita. Armeijassa hän on kokenut ensimmäistä kertaa elämässään olevansa tasavertainen muiden kanssa. Myös lomilla hän on saanut kiitoksia palveluksestaan ja kertoo, että lapset katsovat häntä ihailevasti ja ihmiset tulevat juttelemaan.

Tällä hetkellä Roger toimii kranaatinheittimen johtajana ja on aliupseerioppilaana. Tammikuussa hänestä tulee alikersantti, mikä tarkoittaa sitä, että hän pääsee kouluttamaan tulevia alokkaita. Näillä näkymin armeija jatkuu kesäkuuhun saakka, minkä jälkeen hän aikoo suorittaa logistiikkaopintonsa loppuun. Sen jälkeen Roger aikoo hakea kadettikouluun, sillä hän haaveilee urasta armeijan leivissä. Rogerille on suuri ylpeyden aihe tehdä töitä valtiolle.

Roger kannustaa muitakin romaninuoria menemään armeijaan. Armeijassa oppii paljon uusia asioita ja vaikka kaikki olisikin aluksi vaikeaa, osoittaa armeija pian hyötynsä. Armeijasta saa eväitä koko elämän polulle.

https://www.suomenromaniyhdistys.fi/armeijassa-on-nollatoleranssi-syrjinnalle/

Romaninuorten suhtautuminen armeijaan vaihtelee

(Juttu on vuodelta 2012.)

Suomessa asuvat romaninuoret suhtautuvat eri lailla armeijaan, kuin esimerkiksi Ruotsissa asuvat Venäjältä tulleet romanit. Suomessa monelle romaninuorelle armeijan käyminen on tärkeä asia. Ruotsissa asuvat, Venäjältä tulleet romaninuoret, puolestaan korostavat, että sotiminen ei kuulu romanien ajattelutapaan.
Suomessa romanit pitävät isänmaallisuutta tärkeänä arvona, joka näkyy muun muassa sotaveteraanien kunnioittamisessa.

Tuttavani ja sukulaiseni kävivät armeijan

Monet romaninuoret menevät myös armeijaan, vaikka eivät niin usein kuin vanhempi polvi. Näin arvioi itse armeijan käynyt kolmekymppinen Kari Asp Lahdesta:

- Se ei ehkä ole niin yleistä että nuoret romanit menevät armeijaan mutta kyllä tuttavapiirissäni ja sukulaisissani on monia, jotka ovat käyneet armeijan.

Ennen se oli ehkä yleisempää, molemmat ukkini ovat esimerkiksi käyneet armeijan.

Janko pelästyi kutsua

Ruotsissa asuva 17-vuotias Venäjän romani Janko pelästyi saadessaan kutsun Ruotsin armeijaan. Hän otti yhteyttä sinne, kertoi olevansa romani, ja sanoi ettei halua armeijaan.

Janko sanoo, että romanien ajatusmaailmaan ei kuulu armeija tai sotiminen. Jankon ei tarvinnut lähteä armeijaan.

Ajatusmaailmaan ei sovi tappaminen

Myös Venäjältä tullut Lazo puolestaan kertoo, että monet vanhemmat romanit joutuivat pakosti armeijaan. Aiemmin romanit pakenivat vainoja ja vaihtoivat maata. Ja uudessa kotimaassaan romanit joutuivat armeijaan, maassa joka ei ollut heidän omansa.

Lazo kertoo myös, että romanien ajatusmaailmaan ei sovi tappaminen, ja siksi romanit eivät voi mennä jonkun maan armeijaan ja sotimaan. Tästä syystä armeijan suorittaminen on häpeällistä.

https://sverigesradio.se/artikel/5100037

Armeija loi vahvan pohjan työelämään

10 683 katselukertaa 3.11.2017

"Oli hienoa huomata, kuinka tasa-arvoinen paikka armeija oli. Heti tehtiin selväksi, ettei ole mitään väliä minkä näköinen on, tai onko rikkaan tai köyhän talon poika. Kotiuduin sieltä reservin vänrikkinä eli joukkueenjohtajana" , Samuel Florin muistelee.

Nyt hän työskentelee nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajana. Samuel uskoo, että armeijan käymisellä oli vaikutuksensa myös työllistymiseen. "Työpaikkahaastatteluissa katsottiin hyvällä, että armeija oli käyty, ja koko vuosi siellä oltu", hän kertoo.

Videosarja esittelee romanitaustaisia oman elämänsä onnistujia. Julkaisemme syksyn 2017 aikana 12 videota, joiden päähenkilöistä jokainen on saavuttanut unelmansa. Kaikki on mahdollista!

https://www.youtube.com/watch?v=o1dNWwokJFs

Kyllä käyvät,meilläkin kävi yksi.Oli pari viikkoa alokkaana ja sukulaiset tuli sotkuun tapaamaan.Kaveri lähti eikä sitä enään näkynyt.

et taija tietää että suomen nuorin alikessu oli nestori lindström 13v karkas vapaetosena 11 vuotiaana sotaan josta hänet palautettiin mut tuli aina takas lopuksi hänet laitettiin lottien apuriks ja sieltä hän eteni lähetiksi toimi sodan loppuun asti lähettinä