Enpä saanut sinusta sen paremmin helluntai- kuin juhannusheilaakaan. Aikani huopasin ja soudin mihinkään pääsemättä, nyt sinusta ei kuulu enää mitään. Tuskin olet enää kiinnostunut - vai olitko ensinkään? Etkö ymmärtänyt, että minäkin olen ujo ja arka?
Et usko, kuinka hyvältä ihaileva katseesi tuntui. Tapitit oikein pitkään ja hymyilit ujosti mukahauskoille jutuilleni. Halusin kaapata sinut, sulkea syleilyyni ja pitää ikuisesti. Olisin kaivannut sinulta pientä tuuppausta oikeaan suuntaan, ehkä sitten olisin uskaltanut. En uskaltanut. En kai vaan osannut.
En minä vain ollut valmis kaltaistasi kaunotarta valloittamaan, pikkupoika miehen muodossa. Ja nyt on liian myöhäistä, kynnyskin liian korkea. Onneksi saan aina pitää sinut mielessäni.
Et usko, kuinka hyvältä ihaileva katseesi tuntui. Tapitit oikein pitkään ja hymyilit ujosti mukahauskoille jutuilleni. Halusin kaapata sinut, sulkea syleilyyni ja pitää ikuisesti. Olisin kaivannut sinulta pientä tuuppausta oikeaan suuntaan, ehkä sitten olisin uskaltanut. En uskaltanut. En kai vaan osannut.
En minä vain ollut valmis kaltaistasi kaunotarta valloittamaan, pikkupoika miehen muodossa. Ja nyt on liian myöhäistä, kynnyskin liian korkea. Onneksi saan aina pitää sinut mielessäni.
Vastaukset 24
Vanhimmat
udella missä päin unelmiesi tyttö asustelee?
nimeni alkaa?
Kai sää sen ny parem tiiät :)
että missäpäin unelmiesi tyttö asustelee? Ehkei vielä olekaan myöhäistä..
Helsinskissähän se.
Älä hyvä ihminen nyt jätä aloitetta tekemättä ainakaan tyttösi ulkonäön takia, minkä hän sille mahtaa. Ihan tavallisia tyttöjä ne ns. kauniitkin ovat!
Kyllähän minä sen aloitteen, mutta kun tyttö ei tullutkaan puoliväliin vastaan niin en koko matkaa uskaltanut yksin...
Ei kannata jättää puolitiehen....
Tämä olisi voinut olla täysin minun kirjoittamani! Hassua nähdä että joku ajattelee tismalleen kuten minä :)
se sinun tyttösi nimi alkaa? :)
oisi minulle että oisin jollekkin se kaunotar
en voi tuupata ketään oikeaan suuntaan koska
olen itse myös arka nykyään..
Tai oli kuin kuvausta taannoisesta haavemaailmastani - paitsi etten ole kaunotar eikä nimeni ala M:llä... :/
:D
Olisitpa sama T. Paikka vain ei täsmännyt.
-M-
Sinähän voisit vielä yrittää tämän palstan kautta. Ei sitä kuule koskaan tiedä vaikka hänkin lukisi silloin tällöin näitä ja kaipailisi sinua. Ala kirjoittaa säännöllisesti muutaman kerran viikossa tänne samalle palstalle samalla nimellä yhteisiä muistojanne, niin että vain te kaksi tunnistatte ne. Ajatuksiasi eri tapahtumista.
Kristallipalloni näyttää, että saattaisit hyvinkin onnistua..., lykkyä tykö!
Ehkei kuitenkaan kannattaisi toivonkipinää keinotekoisesti pitää yllä. Jos asia pikku hiljaa jäisi vain kauniisiin uniin iltaisen haaveilun sijaan.
Menettäminen on surullista, mutta luopuminen kaunista.
Itse tietysti päätät.
Parhainta olisi ottaa vielä se viimeinen askel reaalimaailmassa, mutta jos ei rohkeus riitä, voisit kokeilla vaikka kuukauden tai muutaman täällä ja sitten jättää sikseen, jos vain väärät ihmiset vastailevat. Niitä kyllä tulee riittämään. Monesti ihmisen kokemat ainutlaatuiset tunteet ja kokemukset menevätkin yksi yhteen muiden kanssa jopa siinä määrin, että alkaa miettimään, miksi se aloitteen tekeminen on niin vaikeaa, kun kyseessä kuitenkin on ihan ihmisluonnolle normaali ja hyvä asia. Miksi itsensä likoon laittamista täytyy pelätä niin kovasti? Kerran se vaan kirpaisee, jos juttu ei luistakaan. Silloin tietysti myös menettää ne haavekuvatkin ja arki alkaa näyttämään taas yhtä tylsältä kuin ennenkin :) Ehkä haavemaailman murskautumisen pelko onkin se suurin hillitsijä.
Minusta kyllä myös luopuminen on surullista.
Toivoisin, ettei minun tuntemani T luopuisi ihan viela toivosta. Olen arkaillut koska en ole ollut varma olisiko yhteydenpito sopivaa. Hmm, tuskin kuitenkaan olen kaivattu M.
Ainakin pisteitä on M:n jälkeen oikea määrä :)
Miksei olisi sopivaa? Yhteydenpito on ollut aika yksipuolista - olen vähitellen kypsynyt siihen käsitykseen, ettei minun yhteydenottojani kaivata. Ainakaan yhtä paljon kuin minä sinua...
Mutta kun on itsensä jo muutamaan otteeseen likoon laittanut. Eikä selvää vastausta saa koskaan. Ja joka kerta kuolee osa toivoa, osa itsevarmuudesta haihtuu sen sileän tien. Jossain vaiheessa kynnys kasvaa liian suureksi. Nyt tuntuu että ollaan tuossa pisteessä. En vain yksinkertaisesti uskalla, entä jos se todella jäisi viimeiseksi askeleeksi?
Ketäs Teetä tarkoitat? Anna edes joku pieni vinkki. Tuskin kuitenkaan olen etsimäsi, mutta...
Ei maailmasta naiset kesken lopu. Seuraavan kanssa paremmalla onnella. Turha sitä on yhden perään jäädä itkemään...
sillä kirjaimella nimesi alkaa, tapaisimpa niitä maailman muita naisia mahd. nopeasti ettei tarvis koko kesää jynnätä Vitutukses, jonka sinä
*V* aiheutit.
sen teeskentelyn..Ei siihen usko enää se Kyrömäen Erkkikään..Teet itsestäsi vain täys pellen..
sun osalta toivo on jo menetetty, joten vie ittes Rapalaakson metsiköiden pohjavesialuiden syvimpään kaivoon, jossa vettä on tallella ja äläkä tuu takas.