Lieskan lehti sanoo että kaarisillan korvaaja maksaisi 5,8 milliä ja uusi kantatien silta peräti 20 miljoonaa, mutta miten nämä sillat rahoitetaan? Nämä on varmaan isoimmat hankinnat mitä kylässä on ikiaikoihin tehty ja niillä lienee aikamoinen vaikutus kaupungin talouteen. Paljonko kaupunki maksaa silloista itse ja mistä raha revitään? Tämän kuntalaisena haluaisi varmaankin moni tietää. Lieskan lehti saako tästä informaatiota ihmisille?
Kuntalaisena haluaisi tietää miten uudet sillat rahoitetaan
Anonyymi-ap
21414
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos ne on lieskassa, eli tulessa, niin ei niitä rahoiteta ollenkaan. Vain siinä tapauksessa rahoitetaan, jos ne ei ole tulessa.
Kantatien silta on valtion ja Kaarisilta Lieksan kaupungin ja omistaja maksaa.
Kun aina kehutaan, että "muut kunnat on meille kateellisia" ja "ylijäämää on" (tekninen kirjanpidollinen sumutus), mutta paljonko on Lieksan kaupungilla talletuksia, siis rahaa säästössä pahan päivän varalle? Tästä ei koskaan puhuta. Onko 10 € vai 5 milj. € ?
Ja montako viikkoa on Lieksan kaupungin maksuvalmius?
Olisihan kaarisillan paikalle saatu silta halvemmallakin, mutta valituskierre nosti hintaa reilusti. Mutta ei se haittaa, kun yhteisistä varoista se menee, niin ei sillä ole väliä.
Miksi ei rakennettu siltaa viereen tai vähän ylemmäksi josta hyötyisi paremmin esim. Partalanmäen ja Merilän asukkaat.
Yläjuoksulla on kuulemma Iljanniemen omakotialue mihin ei pysty rakentamaan sano lehti
Järjetön ajatus tehdä silta toiseen paikkaan ja sitten jättää tuo vanha romu sortumaan paikalleen? Jos museovirasto niin rakastaa kaarisiltaa, niin olivat omilla varoillaan sen entisöineet ja pitäneet muinaismuistona seuraavat 100 vuotta. Ja semmoisena ettei siinä ole mitään liikennettä ettei se kulu.
partalanmäeltä pääsee kyllä siltaa pitkin saavan puolelle 😂
Autolla ko?
Valituskierre ei juuri hintaa nostanut. Kaarisillan kustannusarvio on alunperin laskettu (tarkoituksella?) reilusti alakanttiin. Reaalimpi kustannustaso on 8-12 miljoonan euron luokkaa.
Veronmaksasat kustantaa.Vätkylät vain valittaa.
Työnjako on selvä 🧛♂️
Kyllä. Kipaisenkin tästä pankolle valittamaan...🏃♂️
Onko suunnitelmissa otettu huomioon miten jalankulkijat, rollamummot, koululaiset, pyöräilijät pääsevät joen yli rakennusvaiheen aikana? Sillanrakennusprojekteissa on tämä aina huomioitu mutta onko Lieksassa?
Ne pääsee toisen sillan kautta turvallisesti ja kuka ei jaksa mennä, niin tilatkoon taksin.
Ja kaupunki maksaa taksin.
Ei, vaan ne jotka halusi säilyttää kaarisillan romun.
Olin nuorena poikasena talvella 1964-65 kantatien sillan rakentamisessa omalla panoksellani mukana. On se kovaa jos nyt jo puretaan, teinköhän niin huonoa työtä.
Minäpä oli kaarisilta korjaamassa 1989 !
Asennettiin liikuntasaumat mitä ei aiemmin ollut. Tuettiin perustuksia betonivaluin .
Piikatessa vanhaa betonia pois paljastui miten huonolaatuista betoni oli. Toinen shokki oli että kaarisilla kaikki teräsrakenteen betonin sisällä oli pahasti syöpyneitä .
Toinen työporukka piikkasi kaarisillan kaarien kohdilta kuprahtaneita betonikohtia, joista paljastui ruostuneita teräsraudoituksia, jotka oli jo tosi ohueksi syöpyneet.
Herrat pitivät palaveria ja päätyivät kompromissiin. Silta kuntoon vaikka ns meikkaamalla ja ruiskubetonilla saatiin sillan kaarien piikkauskohdat umpeen.
Itse piikkasin n 90 cm sillan alla ,lieksan puoli päässä ennenkuin löytyi paksumpaa rautaa mihin voisi hitsata jatkoraudat uudet .
Kun itse näin sillan vauriot niin ajattelin että tekohengitystä sillalle koko homma on.
Insinööritkin puhuivat sitä että 15-20 vuoden päästä silta on purkukunnossa, jota ei voi korjata enää koska se olisi mahdotonta.
Eikö kestä kevyen liikenteen väylänä.
Kestää se jonkun vuoden, ennen kuin joku pääsee sen romukasan kanssa uimaan.
Jos suurin kiista on siitä, että maisema muuttuu. Eihän sitä silloin tarvitse edes korjata. Kyllä se kuvaamista kestää meidän iän.