Heipä hei, kirjoitan nyt hieman poikkeavammasti tänne palstalle, aihe kun ei sovi kategoriaan, mutta jos vesimiesnaiset voisivat hieman selventää.
Tapasin aivan mahtavan vesimiesnaisen, ja meillä synkkasi ainakin päällisin puolin aivan mahtavasti. Keskustelut olivat lentoisia ja syvällisiäkin, seksuaalisuus kukki, ja ieltymykset olivat samoja. Mutta sitten meidän juttu pysähtyi kuin seinään, hänen aloitteestaan, enkä oikein ymmärrä miksi. Yritin kysyä häneltä, että mikä mahtaa olla syynä, ja hän sanoi ettei vika ole minussa, vaan hänessä. Mitään takapiruja tai kolmansia pyöriä ei mukana ollut, sen tiedän varmaksi.
Noh, suhteita alkaa ja päättyy koko ajan, eihän sille mitään mahda. Sovimme että pidetään yhteyttä, koska tulimme hyvin juttuun, koska puhuimme kaikenlaisista asioista spontaanisti, ja olisi mukava ollut jatkaa ystävyksinä. Mutta nyt kommunikointi on vain satunnaisia tekstareita ja maileja harvakseltaan, ja niissäkin ympäripyöreitä höpinöitä, eli oikein kunnon keskusteluita laisinkaan. Hän ei halua puhelinkeskusteluja (tämä kummeksuttaa kovin).
Tiedän että vesimiehet liitelevät omissa sfääreissään, ja ovat varsin omalaatuisia, kuuluuko siihen sitten tällainen vaikeneminen myös? Vai olinko itse maamerkin edustajana täysin pihalla koko ajan kaikesta?
Täytyy myöntää että tässä on ikävästä johtuvaa vuodatusta seassa. Ikävä häntä, ja ikävä keskusteluja. Miksi kaikki onkin nyt tasapaksua, vaikkei ystävyyttä(?) enempää koskaan enää tulekkaan?
Tahtoisin vain ymmärtää.
Tapasin aivan mahtavan vesimiesnaisen, ja meillä synkkasi ainakin päällisin puolin aivan mahtavasti. Keskustelut olivat lentoisia ja syvällisiäkin, seksuaalisuus kukki, ja ieltymykset olivat samoja. Mutta sitten meidän juttu pysähtyi kuin seinään, hänen aloitteestaan, enkä oikein ymmärrä miksi. Yritin kysyä häneltä, että mikä mahtaa olla syynä, ja hän sanoi ettei vika ole minussa, vaan hänessä. Mitään takapiruja tai kolmansia pyöriä ei mukana ollut, sen tiedän varmaksi.
Noh, suhteita alkaa ja päättyy koko ajan, eihän sille mitään mahda. Sovimme että pidetään yhteyttä, koska tulimme hyvin juttuun, koska puhuimme kaikenlaisista asioista spontaanisti, ja olisi mukava ollut jatkaa ystävyksinä. Mutta nyt kommunikointi on vain satunnaisia tekstareita ja maileja harvakseltaan, ja niissäkin ympäripyöreitä höpinöitä, eli oikein kunnon keskusteluita laisinkaan. Hän ei halua puhelinkeskusteluja (tämä kummeksuttaa kovin).
Tiedän että vesimiehet liitelevät omissa sfääreissään, ja ovat varsin omalaatuisia, kuuluuko siihen sitten tällainen vaikeneminen myös? Vai olinko itse maamerkin edustajana täysin pihalla koko ajan kaikesta?
Täytyy myöntää että tässä on ikävästä johtuvaa vuodatusta seassa. Ikävä häntä, ja ikävä keskusteluja. Miksi kaikki onkin nyt tasapaksua, vaikkei ystävyyttä(?) enempää koskaan enää tulekkaan?
Tahtoisin vain ymmärtää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Veskareilla on tapana ottaa etäisyyttä, kun tuttavuus alkaa olla liian "kuumaa". Menettämisen pelko, hylätyksi tuleminen eli itsesuojeluvaisto pistää jarruja.
Anna aikaa, tilaa ja vapautta. Niitä näkymättömiä esirippuja tahtoo tulla välillä veskareiden kanssa. Hiljaiselo ei suinkaan tarkoita, että hän haluaisi lopettaa jutun. Nyt on vain hiljainen itsetutkiskelu tuokio meneillään. Se vapauden pitäminen ja läheisyyden kaipuu ei aina oikein satu yksiin.Luepa giulian kirjoittama erosanalyysi vesimiehestä, niin varmasti saat uutta ajateltavaa veskareista.
Tuntuu niin tutulta tuo kokemasi, aivan kaikissa vaiheissaan. Toisaalta avoimmuutta ja yhteisyyden tunnetta, sitten lyhyt tekstari jossa toteamus kaiken loppumisesta. Toki kaikki saattaa palata ennalleen, useastikin. Silti se aina päättyy tavalla jota "normaali"-ihmisen on vaikea ymmärtää. Kun luin viestisi, todella tuntui kuin kysymyksessä olisi sama ihminen, voihan toki ollakin, kokemastani on jo tovi. Lykkyä sinulle.