Mitä eroa on kuolinpesällä ja perikunnalla, vai onko mitään?

minilex.fi artikkeli kertoo aiheesta seuraavaa:

Kuolinpesä ja perikunta ovat jäämistöoikeudellisia termejä, joita käytetään pääsääntöisesti synonyymeinä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita tarkalleen ottaen aivan samaa asiaa, vaikka menevätkin usein puhekielessä sekaisin. Onkin syytä avata, mikä näiden käsitteiden käytännön ero on. Molempiin voi törmätä arkipäiväisissäkin keskusteluissa.

Olennaista on, että termiä perikunta ei löydy jäämistöoikeudellisista laeista, kun taas termi kuolinpesä niistä kyllä löytyy. Oikeuskäytännössä perikunta-termiä on käytetty muutaman kerran, kuolinpesä-termiä puolestaan satoja kertoja.

Kuolinpesä tarkoittaa ennen kaikkea jakamatonta jäämistöomaisuutta, jonka saavat perittävän kuolinpesän osakkaat kuolinpesän jaossa. Kuolinpesän osakkaista säädetään erikseen. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun se on laillisesti jaettu osakkaille. On myös mahdollista, että yhden osakkaan kuoltua hänen sijaansa tulee toinen kuolinpesä, jolloin puhutaan sisäkkäisistä kuolinpesistä. Kuolinpesää ei lasketa oikeushenkilöksi, vaan se on osakkaiden muodostama väliaikainen henkilöyhteenliittymä.

Perikunta on puhekielinen ilmaus, jolla yleensä viitataan kuolinpesään tai kuolinpesän osakkaisiin henkilötahoina. Perikuntaan voi kuulua sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä.

Joissain tilanteissa voi olla kätevää käyttää ”perikunta” termiä kuolinpesän sijaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perittävän x kuolinpesän osakkaat haluavat kaikki yhdessä käyttää puhevaltaa vaikkapa valtuuttaakseen jonkun henkilön puolestaan, tällaista sopimusta eivät pääsääntöisesti sido muotomääräykset. Täten voidaan pätevästi kirjata sopijapuoleksi esimerkiksi ”perittävän x koko perikunta”.
5417
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kysy asianajajalta

Äänestä
  • Miksi pitäisi kysyä kun asia on itsestään selvä.

    Äänestä

Hoh, hoijaa. Kun ihminen kuolee, niin hänestä tulee kuolinpesä. Perikunnalla tarkoitetaan niitä, joilla on osuus kuolleen ihmisen omaisuudesta, tai sen tuotosta.

Äänestä

Kuolinpesä on kuolleen omaisuus , kuolinpesän osakkaat ovat puoliso ,lapset , muut saamamiehet eli velkojat voivat velkoa kuolinpesää . Siis eri kokonaisuuksia .

Äänestä

Perikuntaa oikeammin ole olemassa, vaan on väännös perintöönoikeutetuista, eli ryhmittymä perijöistä.

Pikemminkin perikunta on velan perimisryhmä, eli kuolinpesä/kuolinpesäosakkaat/edesmenneen perilliset.

Perikunnasta ehkä voisi puhua, kun yhden kuolinpesän sisään sijoittuisi 4/5 kuolinpesää.

Eli paras nimike ja laillinen on kuolinpesä ja sen osakkaat.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

minilex.fi artikkeli kertoo aiheesta seuraavaa:

Kuolinpesä ja perikunta ovat jäämistöoikeudellisia termejä, joita käytetään pääsääntöisesti synonyymeinä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita tarkalleen ottaen aivan samaa asiaa, vaikka menevätkin usein puhekielessä sekaisin. Onkin syytä avata, mikä näiden käsitteiden käytännön ero on. Molempiin voi törmätä arkipäiväisissäkin keskusteluissa.

Olennaista on, että termiä perikunta ei löydy jäämistöoikeudellisista laeista, kun taas termi kuolinpesä niistä kyllä löytyy. Oikeuskäytännössä perikunta-termiä on käytetty muutaman kerran, kuolinpesä-termiä puolestaan satoja kertoja.

Kuolinpesä tarkoittaa ennen kaikkea jakamatonta jäämistöomaisuutta, jonka saavat perittävän kuolinpesän osakkaat kuolinpesän jaossa. Kuolinpesän osakkaista säädetään erikseen. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun se on laillisesti jaettu osakkaille. On myös mahdollista, että yhden osakkaan kuoltua hänen sijaansa tulee toinen kuolinpesä, jolloin puhutaan sisäkkäisistä kuolinpesistä. Kuolinpesää ei lasketa oikeushenkilöksi, vaan se on osakkaiden muodostama väliaikainen henkilöyhteenliittymä.

Perikunta on puhekielinen ilmaus, jolla yleensä viitataan kuolinpesään tai kuolinpesän osakkaisiin henkilötahoina. Perikuntaan voi kuulua sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä.

Joissain tilanteissa voi olla kätevää käyttää ”perikunta” termiä kuolinpesän sijaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perittävän x kuolinpesän osakkaat haluavat kaikki yhdessä käyttää puhevaltaa vaikkapa valtuuttaakseen jonkun henkilön puolestaan, tällaista sopimusta eivät pääsääntöisesti sido muotomääräykset. Täten voidaan pätevästi kirjata sopijapuoleksi esimerkiksi ”perittävän x koko perikunta”.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu