Mitä eroa on kuolinpesällä ja perikunnalla, vai onko mitään?

minilex.fi artikkeli kertoo aiheesta seuraavaa:

Kuolinpesä ja perikunta ovat jäämistöoikeudellisia termejä, joita käytetään pääsääntöisesti synonyymeinä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita tarkalleen ottaen aivan samaa asiaa, vaikka menevätkin usein puhekielessä sekaisin. Onkin syytä avata, mikä näiden käsitteiden käytännön ero on. Molempiin voi törmätä arkipäiväisissäkin keskusteluissa.

Olennaista on, että termiä perikunta ei löydy jäämistöoikeudellisista laeista, kun taas termi kuolinpesä niistä kyllä löytyy. Oikeuskäytännössä perikunta-termiä on käytetty muutaman kerran, kuolinpesä-termiä puolestaan satoja kertoja.

Kuolinpesä tarkoittaa ennen kaikkea jakamatonta jäämistöomaisuutta, jonka saavat perittävän kuolinpesän osakkaat kuolinpesän jaossa. Kuolinpesän osakkaista säädetään erikseen. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun se on laillisesti jaettu osakkaille. On myös mahdollista, että yhden osakkaan kuoltua hänen sijaansa tulee toinen kuolinpesä, jolloin puhutaan sisäkkäisistä kuolinpesistä. Kuolinpesää ei lasketa oikeushenkilöksi, vaan se on osakkaiden muodostama väliaikainen henkilöyhteenliittymä.

Perikunta on puhekielinen ilmaus, jolla yleensä viitataan kuolinpesään tai kuolinpesän osakkaisiin henkilötahoina. Perikuntaan voi kuulua sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä.

Joissain tilanteissa voi olla kätevää käyttää ”perikunta” termiä kuolinpesän sijaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa perittävän x kuolinpesän osakkaat haluavat kaikki yhdessä käyttää puhevaltaa vaikkapa valtuuttaakseen jonkun henkilön puolestaan, tällaista sopimusta eivät pääsääntöisesti sido muotomääräykset. Täten voidaan pätevästi kirjata sopijapuoleksi esimerkiksi ”perittävän x koko perikunta”.