Niin sanottujen

sosiaalisten ihmisten on varmasti vaikea käsittää sitä, että joku viihtyy hyvin yksin! Erityispiirteinen kuten minä olen, väsyy jo pelkästä ajatuksesta kun pitäisi ruveta tutustumaan uusiin kavereihin. Tätä sosiaaliset ihmiset eivät ymmärrä! Se että pitäisi opetella toisen ihmisen tapoja ja tottumuksia, tai lenkkeillä hänen kanssaan ja samalla keskustella tuntuu ahdistavalta! Sellaisella tiedolla millainen joku on ei tee mitään! Siksi jo pelkästään ajatus tutustumisesta turhauttaa, koska se olisi ei tarpeellista ajankäyttöä. Senkin ajan on parempi olla yksin ja tehdä sitä, mistä itse todella pitää kenenkään häiritsemättä! Olen hyvin samanlainen kuin nuorin lapseni. Ainoa paikka missä sosiaalisuus tuntuu hyvältä on työpaikka, jossa on pieniä lapsia.