Nykypäivänä on tärkeää, että kanoilla on virikkeitä. Puhutaan niin sanotuista virikekanoita, joilla on omaa lajityypillistä aktiviteettia tarjolla. Samoin enää ei saa olla niin sanottuja parsinavetoita, koska lehmien täytyy päästä kulkemaan navetassa vapaasti oman mielensä mukaan. Kieltämättä ihan hyviä uudistuksia!
Sen sijaan mitä ihmiset itse tekevät? Asuvat yhä pienemmissä virikkeettömissä kerrostalosoluissa ahtaasti ja kalliisti.
Ei ihme, että nykypäivänä on huomattavan paljon mielenterveysongelmia ja ihmisitä ovat hävinneet ihan tavanomaisetkin kädentaidot. Asiat, jotka ennen vanhaan olivat täysin arkisia, kuten vaikkapa tulen teko tai vaikkapa vasarointi, voivat olla kerrostalossa asuvalle nykyihmiselle täysin vieraita. Virikkeitä haetaan sitten muualta. Toisille se on lenkkipolku tai kuntosali (hyvä niin), mutta oma ryhmänsä ovat sitten ne tietokonepelaajat, suoratoistopalvelujen kuluttajat ja kaljan kittaajat.
Väitän, että ylisukupolvinen elämä kerrostalolähiössä ei ole ihmiselle hyväksi. Täydellinen osattomuus arkisiin kädentöihin, kerrostalokämpässä kyyhöttäminen, kaiken valmiiksi pureskeltuna saaminen, tyhmentävät ja laiskistavat ihmistä.
Virikkeellisessä ympäristössä, kuten omakotitalossa, jossa on myös omaa tonttia, (puhumattakaan maa- ja metsätiloista) ihmisellä on kaiken aikaa ympärillään "virikkeitä" töitä, jotka aktivoivat niin mieltä kuin kehoa. On kaikenlaista nikkarointia, puuhastelua, lumitöitä, nurmikonhoitoa, koneiden rassausta sekä mikä kaikista tärkeintä, vastuu omasta tekemisestä sekä tietynlainen "voitonriemu" kun saa jotakin valmiiksi ja näkee omat kättensä jäljet. Pienessä vuokrakämpässä jossain lähiössä tällaiset kokemukset ovat sangen vähäisiä. Korkeintaan onnistumisen tunteen saa, kun jossakin tietokonepelissä pääsee seuraavalle levelille.
Siksi olisikin tärkeää, että etenkin nuorille ja lapsille, jotka asuvat kaupunkien lähiöissä, mahdollistettaisiin jotenkin osallistuminen perinteisten kädentaitojen ja tekemisen kulttuuriin. Etsikkoaika on varsin lyhyt ja jo teini-iässä neljän seinän sisälle jähmettynyt nuori saattaa olla menetetty tapaus, jonka suuntana on mielenterveysongelmat, päihteet, katujengit, väkivalta tai ihan vaan "nyhjäköityminen" ikuiseksi sosiaalitoimen asiakkaaksi.
Ongelma tämä on siksikin, että työikäinen väestö vähenee kaiken aikaa ja tulevaisuudessa meillä on pulaa eläkkeiden maksajista, mikäli nuori sukupolvi kasvavissa määrin "rappioituu" aidon tekemisen puutteen johdosta.
Hämmentävää, että tähän kaupungistumisen ja keskittämispolitiikan lieveilmiöön ei olla herätty. Autioituva maaseutu on katastrofi, ei pelkästään aluepuolustuksellisista syistä tai huoltovarmuusnäkökulmista vaan myös juuri siksi, että kädentaitajat hupenevat siinä missä tietynlainen innovointikin. En usko, että pelkillä tietokoneen räplääjillä tässä maassa saataisiin sellaista kasvua, joka riittäisi taloutemme ylläpitoon sellaisenaan. Tarvitaan myös niitä, joilla rasvaprässi pysyy kourassa!
Meillä Punkalaitumella sentään vielä kädentaidot ovat arvossaan, monessakin mielessä. Täällä kädellä tehdään sekin, mitä monessa kaupungissa tehdään naisen kanssa. Olemme ymmärtäneet, että ilman riittäviä kädentaitoja ja lämmityspuut tekemättä ja naisen kanssa kerrostalolähiössä käsienkin kanssa ei välttämättä tule kuin vesipäisiä kakaroita. siksi uskallankin rohkeasti väittää, että kyllä meillä täällä laitumella on asiat hyvin vaikka sota Urjalaa vastaan jatkuukin! Onneksi joulu on sentään tulitauon aikaa!
Eläimet ovat nykyään virikkeellisempiä kuin useimmat ihmiset!
29
262
Vastaukset
- Anonyymi
Kerrostalossa keskustassa asuminen tarkoittaa juuri, että virikkeitä on paljon. Ei tarvitse olla kaikenaikaa kotonansa, voi käydä helposti tapaamassa tuttuja ja tuntemattomiakin.
Puulämmitys on epäekologista.
- Sheena- Anonyymi
Kommenttisi osoittaa juuri todeksi sen miksi kerrostalossa varttuminen ei ole hyväksi ihmisen henkiselle kehitykselle!
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi osoittaa juuri todeksi sen miksi kerrostalossa varttuminen ei ole hyväksi ihmisen henkiselle kehitykselle!
Joka toisella keskustan kerrostaloasukilla ei ole mitään käryä millä hänen asuntonsa lämpenee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kommenttisi osoittaa juuri todeksi sen miksi kerrostalossa varttuminen ei ole hyväksi ihmisen henkiselle kehitykselle!
Olen varttunut omakotitalossa ja pitänyt siitä senkin jälkeen huolta, kun muutin kerrostaloon. Joten huoli pois.
- Sheena - Anonyymi
scrg kirjoitti:
Joka toisella keskustan kerrostaloasukilla ei ole mitään käryä millä hänen asuntonsa lämpenee.
Minulla on tarkka tieto oman kerrostaloni lämmityksestä. Ylipäänsäkin kiinteistöhuollosta ☝
- Sheena Anonyymi kirjoitti:
Minulla on tarkka tieto oman kerrostaloni lämmityksestä. Ylipäänsäkin kiinteistöhuollosta ☝
- SheenaHienoa. Tuotatteko lämmön itse vai ostatteko sen ulkoa?
- Anonyymi
Jää aikaa muuhun, asiat voi nähdä myös siltä kantilta. Tuo syrjäytymisongelma on todellinen ja vaatii huomiota. Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen kaikenikäisille voisi ehkäistä syrjäytymistä olennaisesti. Sinkut kerrostaloyksiöissään ovat vaarassa syrjäytyä. Itsekin olen statukseltani tuollainen mitä juuri mainitsin. Tekemistä kyllä riittää kaikesta huolimatta. Töitäkin pitäisi tosissaan ryhtyä etsimään.
- Anonyymi
Riippuu vähän mitä työkseenkin tekee, moni rakennusalan tekijä tai autonasentaja jne. asuu jossain muualla, kun omakotitalossa.
Kyllä ne taidot töissäkin karttuu ja ylläpysyy.- Anonyymi
Eikä Suomessa ole pian varaa omakotitaloja hommailla ja kustantaa, kaikki maksaa maltaita jolloin normi ihmisen tulot ei riitä. Tai riittää vain asumiseen ei enää muuhun.
- Anonyymi
Heh... Aika nopeasti aloin odottamaan mainintaa Punkalaitumesta 😂
xLiner - Anonyymi
Tietokonepeli on parempi ja mielenkiintoisempi, kuin tv ohjelman tuijottaminen sohvalla passiivisesti.
Tietokonepeli vilkastuttaa aivotoimintaa ja musitia, kun eri peleissä on eri ohjaustoiminnot ja joutuu ne aina muistamaan.Tietokonepeleissä voi lisäksi olla ajatusta ja ne ovat hauskoja toisin kuin mikään tv:ssä viimeiseen 20 vuoteen.
Oli muuten ensimmäisiä Matti Näsän huomioita, että ei ole ihme että ihmisistä tulee väkivaltaisia ja hulluja kun ne asuvat ahtaasti kerrostaloissa, vaikka joka suunnassa olisi paljon tilaa.
- Anonyymi
Olisihan se ihmeellistä jos elinympäristö ei jotenkin vaikttaisi ihmisen persoonaan, ajatteluun ja mielipiteisiin...jopa terveyteen tai elinikään.
Siitä ne maailman konfliktit varmasti johtuvatkin, ihmisten eeilaisista ajattelutavan lähtökohdista.
Esim. meillä täällä Punkalaitumella ollaan kovin maanläheisiä ja ajatellaan maailmasta kuin Huovisen Veikko viinasta!
Se on hienoo että teillä Punkalaitumella niin. Mutta kaupungissakin vois panostaa koulun puukässään tarjota lapsille valinnaisia kässätunteja. Ja kerrostalojen kellareihin höyläpenkkejä, viilapenkkejä, ja nuorisotyöohjaaja sinne. Kyllä meillä ois mahdollisuuksia. Ja tietokoneen räplääjillekin oiken kunnon räpläämistä, koneen kokoomista.
Tiedätkö annanko taloyhtiöpäättäjänä luvan, jos joku ehdottaa että tuo ilmaiseksi taloyhtiön käyttämättömään pesulaan tai kerhohuoneeseen porakoneen tai sähköhöylän? Kyllä en anna, koska jos joku tunari sitten irrottaa peukalonsa tai saa lastun silmäänsä, niin se on mun vika ja siitä vastaan oikeudessa, koska siellä pesulassa ei ole järjestetty turvallisuusjuttuja asianmukaisesti kuten jossain firmassa jonkin laatujärjestelmän ohjeiden mukaan. Ompelukonetta ja viilapenkkiä voin harkita.
- Anonyymi
Eikö ole hassua, että vielä tuossa vuonna 1860 koko Suomen väkiluku oli likimain sama kuin on tällä hetkellä koko Uudenmaan väkiluku?
Sata vuotta vielä tuosta taaksepäin ja koko Suomen väkiluku vastasi melko lailla Helsingin tämän hetkistä väkilukua. Aika runsaasti Suomessa siis kai on ihmisiä nykyään jopa maaseudullakin aiempaan verraten.
Samalla tuolloin 1800-luvun tienoilla ihmisen odotettu elinikä oli noin 35 vuotta. Nykyajan teini-ikäinen lienee siis ollut silloinen keski-ikäinen, periaatteessa.
Ihmisiä on siis entiseen nähden kovasti paljon ja nuo elävät kovin kauan. Johonkin heidät täytyy laittaa ja keksiä virikkeitä joita yli-ikäinenkin ihmiskeho kykenee tekemään ilman että teloo itseään, vaikka tietokonepelailu.
Pikkuhiljaa koneet tekevät yhä enemmän niitä töitä mitä ihminen aikanaan käsin, ihminen sitten mm. kehittää näitä ja vahtii niiden toimintaa etänä kotoa käsin. Et sinäkään esim. ehkä enää pese pyykkiä pyykkilaudan kanssa jäätyneellä järvellä avannossa?
Sosiaalisina eläiminä ihmiset lisäksi vaikuttavat kovin tyytyväisiltä saadessaan elää suurissa yhteisöissä ja rakennuksissa omissa pikku pesissään. Sinäkin elät aikalailla Suomen suurimpien kaupunkien keskiössä, siellä missä valtaosa muistakin haluaa asua."Samalla tuolloin 1800-luvun tienoilla ihmisen odotettu elinikä oli noin 35 vuotta. Nykyajan teini-ikäinen lienee siis ollut silloinen keski-ikäinen, periaatteessa. "
Matala odotettu elinikä johtui lähes täysin siitä, että suuri osa syntyneistä kuoli vauvoina ja paljon nykyistä useampi pikkulapsina, isompina lapsina ja vielä nuorina aikuisinakin. Jos ihminen saavutti 35 vuoden eliniän, niin hän varsin todennäköisesti eli vielä 60-vuotiaana, 70-vuotiaana ja monet kasikymppisinäkin."Eikö ole hassua, että vielä tuossa vuonna 1860 koko Suomen väkiluku oli likimain sama kuin on tällä hetkellä koko Uudenmaan väkiluku?"
Tuo on totta ja intouduin tarkistamaan mitä on samassa ajassa tapahtunut isovanhempieni kotikylille. Nämä kylät 1860-luvulla muistuttivat paljon toisiaan: kaikilla oli takanaan yli sadan vuoden väestönkasvu, pääelinkeino oli maatalous, mutta lisäksi asukkaissa oli seppää, räätäliä, suutaria yms. Palkkaa saavat ihmisetkin olivat pääosin maatalouden palveluksessa, eli siis renkejä ja piikoja. Kunkin kylän väkiluku oli arviolta n. 300 henkeä. Keski-ikä oli varmasti paljon alle 30 vuotta. Elinkeinot olivat hyvin paikallisia ja muutaman vuosikymmenen päästä samat ihmiset rakentavat koulunsa, kauppansa ja seuratalonsa.
Nykyään kylissä asuu yhä n. 100-200 ihmistä, eli asukasmäärä on yhä vain puolittunut. Kaupat ja koulut ovat hävinneet vuosikymmeniä sitten ja mikään elinkeino ei perustu paikallisuuteen vaan työt ja asiakkaat pitää hakea laajemmalta alueelta. Asukkaiden keski-ikä on varmaankin lähes 60. Viimeinen sammuttaa valot savu kerrallaan. Tilastollisesti näistä asukkaista suurin osa on muuttunut vuosien varrella kaupunkilaisiksi.
Paljon tietysti riippuu siitä, miten maaseutu määritellään. Riippuu niin kovasti subjektiivisesta kokemuksesta.- Anonyymi
scrg kirjoitti:
"Samalla tuolloin 1800-luvun tienoilla ihmisen odotettu elinikä oli noin 35 vuotta. Nykyajan teini-ikäinen lienee siis ollut silloinen keski-ikäinen, periaatteessa. "
Matala odotettu elinikä johtui lähes täysin siitä, että suuri osa syntyneistä kuoli vauvoina ja paljon nykyistä useampi pikkulapsina, isompina lapsina ja vielä nuorina aikuisinakin. Jos ihminen saavutti 35 vuoden eliniän, niin hän varsin todennäköisesti eli vielä 60-vuotiaana, 70-vuotiaana ja monet kasikymppisinäkin.Antaisitko lähteen tuolle.
Totta on, että lapsikuolleisuus on ollut aiemmin suurta, mutta samoin on runsaasti naisia kuollut synnytyksiin, ihmisiä sairauksiin, nälänhätään, tapaturmiin fyysisen työn vuoksi, jne. Esim. viimeisin suuri nälänhätä ajoittuu 1860-luvun loppuun ja antibiootitkin kehitettiin vasta 1940-luvulla. Suomi oli 1800-luvulla köyhä ja karu maa, valtaosa ei viittäkymmentä ikävuotta nähnyt. Eri asia saattoi olla esimerkiksi eteläisempien maiden aatelisten keskuudessa, mutta tässä puhuttiin Suomesta. Anonyymi kirjoitti:
Antaisitko lähteen tuolle.
Totta on, että lapsikuolleisuus on ollut aiemmin suurta, mutta samoin on runsaasti naisia kuollut synnytyksiin, ihmisiä sairauksiin, nälänhätään, tapaturmiin fyysisen työn vuoksi, jne. Esim. viimeisin suuri nälänhätä ajoittuu 1860-luvun loppuun ja antibiootitkin kehitettiin vasta 1940-luvulla. Suomi oli 1800-luvulla köyhä ja karu maa, valtaosa ei viittäkymmentä ikävuotta nähnyt. Eri asia saattoi olla esimerkiksi eteläisempien maiden aatelisten keskuudessa, mutta tässä puhuttiin Suomesta."Antaisitko lähteen tuolle."
En osaa sellaista nyt kaivaa. Mutta olen lueskellut jonkin verran 1800-luvun "arkistoja", joista käy ilmi keiden kanssa ihmiset asuvat, kuka heitä synnyttää ja minkä ikäisinä ja mihin he kuolevat.
Esim. se 1860-luvun lopun nälänhätä paikoin ainakin näyttäytyy niin, että pikkulapsia kuolee tavallistakin enemmän. Eikä välitön syy ole ravinnon puute vaan se, että liikkeellä on paljon huonossa kunnossa olevia ihmisiä, jotka samalla kerjätessään ja liikkuessaan levittivät tauteja.
Synnytyskuolemista huolimatta kaikkein vanhimmissa ihmisissä oli silloinkin enemmän naisia kuin miehiä. Valtaosa tapaturmista silloinkin tapahtui miehille.
Laitoin Excelin laulamaan ja laskin isovanhempieni ja heidän sisarustensa, jotka siis syntyneet pääosin 1900-luvun alkupuolella, keski-iän. Tulos 51 vuotta. Tulos muodostuu tällaisesta datasta 0,0,1,1,3,5,6,6,20,29,37,41,43,59,69,69,69,69 ,69,70,71,72,73,73,74,74,77,78,81,82,82,89,89
Mutta luulisin, että ihmiset intuitiivisesti olettaisivat jotakin muuta, jos sanotaan että jonkin populaation keski-ikä on 50 vuotta.scrg kirjoitti:
"Antaisitko lähteen tuolle."
En osaa sellaista nyt kaivaa. Mutta olen lueskellut jonkin verran 1800-luvun "arkistoja", joista käy ilmi keiden kanssa ihmiset asuvat, kuka heitä synnyttää ja minkä ikäisinä ja mihin he kuolevat.
Esim. se 1860-luvun lopun nälänhätä paikoin ainakin näyttäytyy niin, että pikkulapsia kuolee tavallistakin enemmän. Eikä välitön syy ole ravinnon puute vaan se, että liikkeellä on paljon huonossa kunnossa olevia ihmisiä, jotka samalla kerjätessään ja liikkuessaan levittivät tauteja.
Synnytyskuolemista huolimatta kaikkein vanhimmissa ihmisissä oli silloinkin enemmän naisia kuin miehiä. Valtaosa tapaturmista silloinkin tapahtui miehille.
Laitoin Excelin laulamaan ja laskin isovanhempieni ja heidän sisarustensa, jotka siis syntyneet pääosin 1900-luvun alkupuolella, keski-iän. Tulos 51 vuotta. Tulos muodostuu tällaisesta datasta 0,0,1,1,3,5,6,6,20,29,37,41,43,59,69,69,69,69 ,69,70,71,72,73,73,74,74,77,78,81,82,82,89,89
Mutta luulisin, että ihmiset intuitiivisesti olettaisivat jotakin muuta, jos sanotaan että jonkin populaation keski-ikä on 50 vuotta.Kahvihetken ratoksi vielä pientä matemaattista pyörittelyä kieltämättä erittäin suppealla aineistolla. Koko populaation elinajanodote oli 51 vuotta, eli "keski-ikä" on 25 vuotta.
Jos kuitenkin tarkastellaan vain sitä joukkoa, joka saavuttaa 25 vuoden iän, niin heidän odotettu elinikänsä siinä vaiheessa onkin jo yli 68 vuotta. 25 vuotta elettyä elämää on pienentänyt jäljellä odotettavissa olevaa elinikää vain 8 vuotta..
Jos on elänyt viisikymppiseksi niin odotusarvoisesti kuolema on tulossa 74-vuotiaana. 75-vuotiaalle kuolema koittaa keskimäärin 85-vuotiaana.- Anonyymi
scrg kirjoitti:
Kahvihetken ratoksi vielä pientä matemaattista pyörittelyä kieltämättä erittäin suppealla aineistolla. Koko populaation elinajanodote oli 51 vuotta, eli "keski-ikä" on 25 vuotta.
Jos kuitenkin tarkastellaan vain sitä joukkoa, joka saavuttaa 25 vuoden iän, niin heidän odotettu elinikänsä siinä vaiheessa onkin jo yli 68 vuotta. 25 vuotta elettyä elämää on pienentänyt jäljellä odotettavissa olevaa elinikää vain 8 vuotta..
Jos on elänyt viisikymppiseksi niin odotusarvoisesti kuolema on tulossa 74-vuotiaana. 75-vuotiaalle kuolema koittaa keskimäärin 85-vuotiaana.Tieteellisen tutkimuksen nimissä on häväistys käyttää lähteenä näin suppeaa, yhden suvun mahdollisesti vääristynyttä (kuulopuheisiin perustuvaa tms.) tietoaineistoa. Kaiken lisäksi käsittelet ajanjaksoa, jolloin elinajanodote alkoi huomattavasti nousta, et edellä mainittua ajankohtaa. Joka tapauksessa keskimääräinen kuolinikä aina 1800-luvun lopulle asti on ollut tuo noin 35 vuotta, ihan tutkitusti.
Annatko vielä laskukaavan. scrg kirjoitti:
Kahvihetken ratoksi vielä pientä matemaattista pyörittelyä kieltämättä erittäin suppealla aineistolla. Koko populaation elinajanodote oli 51 vuotta, eli "keski-ikä" on 25 vuotta.
Jos kuitenkin tarkastellaan vain sitä joukkoa, joka saavuttaa 25 vuoden iän, niin heidän odotettu elinikänsä siinä vaiheessa onkin jo yli 68 vuotta. 25 vuotta elettyä elämää on pienentänyt jäljellä odotettavissa olevaa elinikää vain 8 vuotta..
Jos on elänyt viisikymppiseksi niin odotusarvoisesti kuolema on tulossa 74-vuotiaana. 75-vuotiaalle kuolema koittaa keskimäärin 85-vuotiaana.Kuulostaa ihan järkevältä. Mä oon syksyllä täyttänyt 50 ja faija kuoli 74 vuotiaana. Jotenkin vaan tuntuu mahdottomalta, vielä jaksaa 24 vuotta. Faija nyt jakso, mutta olikin joka päivä kännissä.
Anonyymi kirjoitti:
Tieteellisen tutkimuksen nimissä on häväistys käyttää lähteenä näin suppeaa, yhden suvun mahdollisesti vääristynyttä (kuulopuheisiin perustuvaa tms.) tietoaineistoa. Kaiken lisäksi käsittelet ajanjaksoa, jolloin elinajanodote alkoi huomattavasti nousta, et edellä mainittua ajankohtaa. Joka tapauksessa keskimääräinen kuolinikä aina 1800-luvun lopulle asti on ollut tuo noin 35 vuotta, ihan tutkitusti.
Annatko vielä laskukaavan.Tämä ei ole tieteellinen tutkimus. Data ei ole kuulopuheisiin vaan seurakuntien arkistoihin perustuvaa ja osin kiveen hakattua. Voit stat:in sivuilta käydä poimimassa tiedon, että elinajanodote saavutti tuon 50 vuotta n. välillä 1900-1920, joten ainakaan siltä osin se ei ole mitenkään poikkeuksellista.
1750-1870 välillä elinajanodote pysyi sitkeästi 30-40 välillä, jopa välillä laskien. Jatkuva eliniän kasvu käynnistyi nälkävuosien jälkeen. Mutta ihan saman tyyppinen matemaattinen data siellä 1700- ja 1800-luvun matalan eliniän taustalla on. Kun keski-ikä on 35 vuotta, niin varsin harva kuolee siinä 25-45 vuoden iässä. Vanhukset eivät eläneet ihan niin pitkään kuin nykyään, mutta pääsääntöisesti eroa nykyaikaan selittää suuri lapsikuolleisuus.
Keskiarvon laskukaavan voi käydä opiskelemassa valistuneista peruskouluista.JeroP kirjoitti:
Kuulostaa ihan järkevältä. Mä oon syksyllä täyttänyt 50 ja faija kuoli 74 vuotiaana. Jotenkin vaan tuntuu mahdottomalta, vielä jaksaa 24 vuotta. Faija nyt jakso, mutta olikin joka päivä kännissä.
Niin ja isät elävät keskimäärin kauemmin kuin pojat. Se kuulostaa paradoksilta, koska elinikä on keskimäärin noussut. Mutta kun poikien joukossa on niitä nuorena kuolleita ja isät yleensä elävät vähintään n. kaksikymppisiksi.
Ennen viime nälkävuosia syntyneiden odotettu elinikä oli alle 40 vuotta, mutta omat isovanhempien isovanhemmat elivät keskimäärin yli 74 vuotta.- Anonyymi
scrg kirjoitti:
Tämä ei ole tieteellinen tutkimus. Data ei ole kuulopuheisiin vaan seurakuntien arkistoihin perustuvaa ja osin kiveen hakattua. Voit stat:in sivuilta käydä poimimassa tiedon, että elinajanodote saavutti tuon 50 vuotta n. välillä 1900-1920, joten ainakaan siltä osin se ei ole mitenkään poikkeuksellista.
1750-1870 välillä elinajanodote pysyi sitkeästi 30-40 välillä, jopa välillä laskien. Jatkuva eliniän kasvu käynnistyi nälkävuosien jälkeen. Mutta ihan saman tyyppinen matemaattinen data siellä 1700- ja 1800-luvun matalan eliniän taustalla on. Kun keski-ikä on 35 vuotta, niin varsin harva kuolee siinä 25-45 vuoden iässä. Vanhukset eivät eläneet ihan niin pitkään kuin nykyään, mutta pääsääntöisesti eroa nykyaikaan selittää suuri lapsikuolleisuus.
Keskiarvon laskukaavan voi käydä opiskelemassa valistuneista peruskouluista.Vain vähäisellä älykkyysosamäärällä ja argumentaatiotaidoilla varustetut yksilöt turvautuvat ad hominemeihin ja suoranaiseen v*ttuiluun. 🙄
Mikäli et osaa avata ja perustella heittämiäsi lukemia sekä väitteitä, voit sen myöntää. Olkiukkojen ja savuverhojen rakentelulla sekä itsesi pussiin puhumisella teet kirjoituksistasi niin raskaita lukea, etteivät ihmiset, jotka eivät koko päiväänsä palstalla vietä, niitä jaksa kahlata läpi. Fiksua kuvaa et tällä itsestäsi anna, jos niin kuvittelet. Anonyymi kirjoitti:
Vain vähäisellä älykkyysosamäärällä ja argumentaatiotaidoilla varustetut yksilöt turvautuvat ad hominemeihin ja suoranaiseen v*ttuiluun. 🙄
Mikäli et osaa avata ja perustella heittämiäsi lukemia sekä väitteitä, voit sen myöntää. Olkiukkojen ja savuverhojen rakentelulla sekä itsesi pussiin puhumisella teet kirjoituksistasi niin raskaita lukea, etteivät ihmiset, jotka eivät koko päiväänsä palstalla vietä, niitä jaksa kahlata läpi. Fiksua kuvaa et tällä itsestäsi anna, jos niin kuvittelet.En varmasti osaa ja tunnistan hyvin milloin ei kannata edes yrittää.
"Hämmentävää, että tähän kaupungistumisen ja keskittämispolitiikan lieveilmiöön ei olla herätty. "
Tähän vielä pieni huomio. Suomen kaupungeissa asui vielä 150 vuotta sitten varsin mitätön osuus koko väestöstä. Sen jälkeen kaupungit ovat lähes täysin kasvaneet maalta kaupunkiin muuttaneilla. Viimeisin massamuutto oli 1970-luvulla, mutta virta on käynyt sen jälkeenkin. Nyt tuo virta on lopulta viimein tyrehtymässä, koska maaseudulla ei enää ole ihmisiä, jotka voisivat muuttaa.
Kaupunkien elinvoima pääosin kuitenkin tulee siitä, että ne kasvavat ja tulee uusia ihmisiä. Suomen omat punkalaitumet ovat tehtävänsä tehneet ja katse kääntyy Aasian ja Afrikan punkalaitumiin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2133141
Tiedäthän että
Pohdin paljon siirtymistä. Tulen surulliseksi tietyistä tai monistakin asioista. Siksi parempi kun saat elää vapaasti il172871Suomella TUNTI ELIN AIKAA jos/ kun SOTA Syttyy NAAPURIN KANSSA!
Sitten kaikki tärkeät paikat, Komentokeskukset, poliittiset päätöksentekijät, Sotilastukikohdat, Varuskunnat, Liikentee3731585Klaukkalan onnettomuus
Kun kuulin onnettomuudesta,jossa auto oli suistunut sillalta jokeen,en kyllä missään vaiheessa uskonutkaan että kyseess271468- 961342
Sinulla on kauniit kasvot ja erityisesti kulmakarvat
Ne yhdistettynä luonteeseen, katseeseen ja ilmeisiin saa pääni pyörälle kyllä. En kestä. Usein päivisin nämä tulevat mie531249- 991247
Afrikan tähti -lautapelit kerätään pois Turun päiväkodeista Pelin poistuminen ei ole kaikkien mielee
Afrikan tähti -lautapelit kerätään pois Turun päiväkodeista Pelin poistuminen ei ole kaikkien mieleen. Turku VOISI LO1741110Martinan uudet tuulet
Alkaa vahvasti vaikuttaa siltä, että ollaan tosiaan palattu sinkkumarkkinoille. Joulu ja uusivuosi ilman kihlattua, vaik1761109Nurmijärven Tulvatie jätetty hoitamatta jonka ansiosta turma sattui?
Käykö nyt niin että tienhoidosta vastaavat tahot laitetaan maksamaan turma? Miksi tietä ei ollut hoidettu, onko syy pihe143964