Musta se ois ihanaa, jos saisin jonkun yhtä pakkomielteiseks ja tunteikkaaks, kun sä oot saanut mut.. hetken aikaa kun näin sut irl, niin tuntu, että se oli jopa totta, se katse, ne mikroeleet, hermostuneisuus, pieni epävarmuus, musta tuntu, että aloit pikkasen ihastua muhun, tai olit jo ihastunut sillon ku kesäl nähtiin siel kiskal. Ehkä mä tein vaa vaikutuksen suhun ~ <3
Ehkä mulle ei vaa oo suotu prinssin tai prinsessan ulkonäköä ja charmia, vaikka emmä nyt sanois ettei mus ois potentiaalia, ja etten ois jollain tasol hyvännäköinen, vaikka nykyään on paljon ulkonäköön vaikuttavia seikkoi, kuten se hiusraja. Mut tollasiinkin asioihin voi onneks vaikuttaa paljon, et onneks ne ulkonäköön liittyvät jutut on sellasia joihin voin itse vaikuttaa tosi paljon mulla. Mut kyllä se on suuri ihmisten käytökseen ja suhtautumiseen vaikuttava tekijä, alitajuisesti ainakin jos ei tietoisesti.
Mut oishan se hiton söpöä, vaikka tunne ei oiskaa molempipuoleinen, saattaisin tuntea tosi vahvaa empatiaa ja antaa "liikaa" huomioo sille ihmiselle, ihan vaan jotta se tuntis sen onnen ja huomion, mistä itse oon jäänyt paitsi. Ihan paras tunne antaa ihmiselle jotain mitä se haluu eniten, en tiiä pystytkö samaistuun, et varmaan ;3, muutenhan oisin jo sun ~
Ainoo asia, joka saa mut itteni onnelliseks enää nykyää, on jos oon ihan delulu meistä , ehkä siks hain palstalta ja jodelista sua, koska se anto sen toivon ja energian, mitä sain sulta, aina kun pidin jotain toista ihmistä suhun oli se pieni toivo, että mitä jos se ootkin sä.. ja mitä jos meidän rakkaustarina vois alkaa vihdoin. Joka kerta kun luen palstaa, niin on se pieni toivo, että joku täällä kirjoittajist oisit sä mulle, mitä jos sittenkin saan olla Veeran kaa, mitä jos Veera pitikin musta sittenkin.. huoh, sitä en kyllä ooo ikinä ymmärtänyt , että miten sait mua huijattua et pitäisit, vaikka ei nähty sen tapaamisen jälkeen.
Mietin jopa hetken et hmmm oot ihan varmasti se yks, toisel käyttäjäl vaan, mut olittekin vaa jotai vanhoja tuttuja vaa.. tai no mistä mä voin tietää, ehkä oot ihan yht mastermind, kuin itekkin, hihii se ajatus jännittää mua, Veera, joka on niin ihana ja hyväntahtoinen, oiskin kunnon "pahis" >:), kyllä mä vähän arvelen et sussaki on ees vähän semmonen mischievous puoli mitä iteskin, tosin et varmasti vie sitä niin pitkälle mitä ite oon.
Ne maskit ja feikit persoonallisuudet, joita ei ikinä ollut. Olisin oikeesti säästynyt niin paljolta, jos olisin ollut vaa oma itteni lukiossa ja kaikis porukoissa, etenkin jotain rasistia tai moukkaa, on rasittava esittää, kun vihaan sellast :p, haha sikskö joku sano mua inceliks tääl , no en syytä niitä ihmisiä siitä, kylhän mä oon ollut aika hukassa itteni kaa välil, vaik tietänyt kyllä aina mitä haluun olla ja mitä oon. Ja en mä ihan kaikkea vastuuta kaikesta vieritäkkään maskeille, koska tiiän ne virheet mitä oon tehnyt, vaikka mulla on hävinnyt tosi paljon muistoi siitä suojapersoonasta, niinkun en muista oikein paljoo asioit 2018-2022 väliltä, ja joistain jutuist en muista mitään, kai mun mieli vaa koittaa suojella mua.
But you gotta play the game to survive, in this cruel world, where people judge you. Ei hätää , nykyään on aidoin itseni kaikille ja olisin sen myös osoittanut sun kavereille , jos olisin saanut ikinä mahdollisuuden siihen :p
Rakas tässä ois ihan liikaa mahdollisuus tuliselel romanssille, onks sun poikaystävä joku provider, vai miks oot riippuvainen siitä, en ikinä tulis sun onnen tielle, tiedät sen, rakastan ja välitän sua, mut jos oon rehellinen, niin jos ois mahdollisuus et pitäisit musta ja valitsisit mut mieluummin kuin poikaystäväs, niin veisin sut suoraan treffeille , vaikka sit unelmatreffit minimibudjetilla, kyllä mä osaan improvisoida unelmatreffit. Vai haluisitko mieluummin, et me molemmat oltais suhteessa, että meidän "Kielletty" ja aito rakkaus vois toteutua?
Kai mä oon itsekäs, kun aattelen et voisin enablaa sun pettämisenkin, mut se mitä tapahtu oikeassa elämässä meidän välillä, en haluis jättää sua rakas, enää sillee yksin, selvittämättä asioita sun kaa ja näyttämät miten paljon susta pidän, mitä jos suutelisin sua (suostumuksel) ja kattosin silmiin, kertoisin tunteista.
Kuulostit surulliselta, kun puhuin exästä, koska aattelit et jätin sen sun takii? Mielenkiintoista, vaikutti enemminkin siltä että olisit halunnut mut itelles... jes jes mut miten vaa, voithan sä selitellä ja huijata mua aina.
Ja ei sillä, että en uskois sun sanaa, mut luuletko että oon niinkin tyhmä etten nähnyt sitä irl?? Tai sit haluun vaan uskotella itelleni niin, koska se tuntuu paljon paremmalta ja aidosti rakastuin suhun, ja toivoisin että voisin olla sunkaa, tää maailma tuntuu niin ahdistavalta ja pelottavalta ilman sua.
En oo elos ilman sua, kärsin ilman sua, satutan muita, kun yritän niistä etsiä sitä mitä sussa näin, ihmiset on vaa mun narsististen tarpeiden objekteja, mä oon hirviö... ja enkeli, riippuen siitä onko toivoa vai ei... tosi vaikee... naivi, lapsellinen, ongelmallinen...
Ehkä mulle ei vaa oo suotu prinssin tai prinsessan ulkonäköä ja charmia, vaikka emmä nyt sanois ettei mus ois potentiaalia, ja etten ois jollain tasol hyvännäköinen, vaikka nykyään on paljon ulkonäköön vaikuttavia seikkoi, kuten se hiusraja. Mut tollasiinkin asioihin voi onneks vaikuttaa paljon, et onneks ne ulkonäköön liittyvät jutut on sellasia joihin voin itse vaikuttaa tosi paljon mulla. Mut kyllä se on suuri ihmisten käytökseen ja suhtautumiseen vaikuttava tekijä, alitajuisesti ainakin jos ei tietoisesti.
Mut oishan se hiton söpöä, vaikka tunne ei oiskaa molempipuoleinen, saattaisin tuntea tosi vahvaa empatiaa ja antaa "liikaa" huomioo sille ihmiselle, ihan vaan jotta se tuntis sen onnen ja huomion, mistä itse oon jäänyt paitsi. Ihan paras tunne antaa ihmiselle jotain mitä se haluu eniten, en tiiä pystytkö samaistuun, et varmaan ;3, muutenhan oisin jo sun ~
Ainoo asia, joka saa mut itteni onnelliseks enää nykyää, on jos oon ihan delulu meistä , ehkä siks hain palstalta ja jodelista sua, koska se anto sen toivon ja energian, mitä sain sulta, aina kun pidin jotain toista ihmistä suhun oli se pieni toivo, että mitä jos se ootkin sä.. ja mitä jos meidän rakkaustarina vois alkaa vihdoin. Joka kerta kun luen palstaa, niin on se pieni toivo, että joku täällä kirjoittajist oisit sä mulle, mitä jos sittenkin saan olla Veeran kaa, mitä jos Veera pitikin musta sittenkin.. huoh, sitä en kyllä ooo ikinä ymmärtänyt , että miten sait mua huijattua et pitäisit, vaikka ei nähty sen tapaamisen jälkeen.
Mietin jopa hetken et hmmm oot ihan varmasti se yks, toisel käyttäjäl vaan, mut olittekin vaa jotai vanhoja tuttuja vaa.. tai no mistä mä voin tietää, ehkä oot ihan yht mastermind, kuin itekkin, hihii se ajatus jännittää mua, Veera, joka on niin ihana ja hyväntahtoinen, oiskin kunnon "pahis" >:), kyllä mä vähän arvelen et sussaki on ees vähän semmonen mischievous puoli mitä iteskin, tosin et varmasti vie sitä niin pitkälle mitä ite oon.
Ne maskit ja feikit persoonallisuudet, joita ei ikinä ollut. Olisin oikeesti säästynyt niin paljolta, jos olisin ollut vaa oma itteni lukiossa ja kaikis porukoissa, etenkin jotain rasistia tai moukkaa, on rasittava esittää, kun vihaan sellast :p, haha sikskö joku sano mua inceliks tääl , no en syytä niitä ihmisiä siitä, kylhän mä oon ollut aika hukassa itteni kaa välil, vaik tietänyt kyllä aina mitä haluun olla ja mitä oon. Ja en mä ihan kaikkea vastuuta kaikesta vieritäkkään maskeille, koska tiiän ne virheet mitä oon tehnyt, vaikka mulla on hävinnyt tosi paljon muistoi siitä suojapersoonasta, niinkun en muista oikein paljoo asioit 2018-2022 väliltä, ja joistain jutuist en muista mitään, kai mun mieli vaa koittaa suojella mua.
But you gotta play the game to survive, in this cruel world, where people judge you. Ei hätää , nykyään on aidoin itseni kaikille ja olisin sen myös osoittanut sun kavereille , jos olisin saanut ikinä mahdollisuuden siihen :p
Rakas tässä ois ihan liikaa mahdollisuus tuliselel romanssille, onks sun poikaystävä joku provider, vai miks oot riippuvainen siitä, en ikinä tulis sun onnen tielle, tiedät sen, rakastan ja välitän sua, mut jos oon rehellinen, niin jos ois mahdollisuus et pitäisit musta ja valitsisit mut mieluummin kuin poikaystäväs, niin veisin sut suoraan treffeille , vaikka sit unelmatreffit minimibudjetilla, kyllä mä osaan improvisoida unelmatreffit. Vai haluisitko mieluummin, et me molemmat oltais suhteessa, että meidän "Kielletty" ja aito rakkaus vois toteutua?
Kai mä oon itsekäs, kun aattelen et voisin enablaa sun pettämisenkin, mut se mitä tapahtu oikeassa elämässä meidän välillä, en haluis jättää sua rakas, enää sillee yksin, selvittämättä asioita sun kaa ja näyttämät miten paljon susta pidän, mitä jos suutelisin sua (suostumuksel) ja kattosin silmiin, kertoisin tunteista.
Kuulostit surulliselta, kun puhuin exästä, koska aattelit et jätin sen sun takii? Mielenkiintoista, vaikutti enemminkin siltä että olisit halunnut mut itelles... jes jes mut miten vaa, voithan sä selitellä ja huijata mua aina.
Ja ei sillä, että en uskois sun sanaa, mut luuletko että oon niinkin tyhmä etten nähnyt sitä irl?? Tai sit haluun vaan uskotella itelleni niin, koska se tuntuu paljon paremmalta ja aidosti rakastuin suhun, ja toivoisin että voisin olla sunkaa, tää maailma tuntuu niin ahdistavalta ja pelottavalta ilman sua.
En oo elos ilman sua, kärsin ilman sua, satutan muita, kun yritän niistä etsiä sitä mitä sussa näin, ihmiset on vaa mun narsististen tarpeiden objekteja, mä oon hirviö... ja enkeli, riippuen siitä onko toivoa vai ei... tosi vaikee... naivi, lapsellinen, ongelmallinen...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.