eikä meillä enää ole mahdollisuuksia. Kuitenkin näemme vielä tulevaisuudessa, joten miten tästä eteenpäin? Teeskennelläänkö, että mitään jännitettä meidän välillä ei koskaan ollutkaan ja käyttäydytään viileän asiallisesti? Onko se paras vaihtoehto?
Minusta tuntuu, että peli on nyt menetetty
Anonyymi-ap
22529
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Miksei meillä ole mahdollisuuksia?
muistanko että I naiselle ja pikku piruille lähtee sama kiusa, kun kerran vielä. pistä mieleesi erova vanha kärttyisä ämmä.
En tiedä mikä peli on ollut ja miten pitäisi suhtautua.
En tiedä yhtään mistään mitään miten pitäisi olla vai ei joten en osaa vastata kysymykseesi tai kenenkään muunkaan kysymykseen.
Kyllä jännite katoaa, kun ei ruoki sitä ja aikaa kuluu.
Minulla ainakin on vahvat tunteet edelleen ja haluan hänet
Sama. Ei tunteet niin vain katoa. Enkä haluakaan.
Sama mulla. Kohta vuosi erossa ja tunne vaan syventyy. Semmoista se on liekkimatkalla ❤️
Vaikeaahan se on kun tiedetään mitä välillämme on ollut. Eikä ole pienistä tunteista ollut kysymys.
Tämä tuntuu vain pahimmalta mahdolliselta skenaariolta. Ei sen pitänyt näin mennä. Jos "piti" mitenkään...
Mitä sitten toivoisit
Toiveilla tässä vaiheessa ei enää ole väliä.
No mitä sitten
Ei todellakaan ollut pienet tunteet. Pelastit jopa henkenikin...
No, näe keskenäs....
T. tuolla lausunnolla saadaan myönteisiä vaikutuksia aikaan, kohden ilmastonmuutosprosessia.
Se on moro. Fi
oli jo
https://m.youtube.com/watch?v=a2YdDhD68g8
En halua nähdä ketään sellaista joka oli mukana häiriköimässä rankoissa vuosissa! Ahdistaa niin paljon, että tekee mieli lyödä turpaan tiettyä henkilöä!
Herätkää selvittämään välinne ihmisten kanssa ihan oikeesti ilman mitään palstasekoiluja!
Se lienee paras vaihtoehto meidän kohdalla. Eli yritetään olla ihan tavallisesti jos satutaan samoihin porukoihin esim. paikallisessa joskus. Meistähän ei voi koskaan tulla yhtään mitään enempää, kuten oon sulle sanonutkin, niin enää en jaksa enkä kyllä edes uskalla edes flirttiä tms sun kans.
En kyllä tiedä pystynkö olla lähelläsi aina vain ihan viileän neutraali. Mutta lähden jonkin tekosyyn varjolla tai muuten vaan pois paikalta jos kädet alkaa täristä, alan punastella tms... :/ Kun sitähän ei voi kieltää että jännitettä meidän välillä on ollut, sähköä jolla valaisis hetkeksi tämän koko kylän!
Ja naiselta tietenkin
Jos sinusta se jännite on hävinnyt, niin ei siinä sitten mitään. Minun puolelta sitä jännitettä on vielä.
Naiselta, punamekkoiselta
Jos ei kerran mitään ole ollut, ni mitä pitäis teeskennellä?
On se menetetty, koska aikaa suun avamiseen on ollut jo todella monen vuoden ajan, mutta koska niin ei tapahtunut ainoa asia mikä viimeisteb vuosien aikana lisääntyi oli varmuus siitä, että tietty henkilö ei ole sellainen johon haluaisin tutustua! Jo silloin kun olimme samassa junassa alkoi vahvistua se tunne, etten halua olla hänen kanssaan tekemisissä ja kaikki sen jälkeen tapahtunut vain vahvisti sitä tunnetta!