Nainen, montako miestä ole metuuttanut?

Osaatko metuuttamisen alkeet? Jos ei vielä ole metuuttanut, oletko aikeissa metuuttaa?
33668
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 33

Vanhimmat

Mitä on metuuttaminen, jos sopii kysyä?

Äänestä
  • Me tuuttaamista rauhallisesti tai

    Äänestä

  • #metoo

    Äänestä

  • Anonyymi00006 kirjoitti:

    #metoo

    Vissiin yhden, mitä se meinaa?

    Äänestä

Mitä sä oikein höpötät? Olet keksinyt oman sanan. Mitä kyselet, kuka tekee mitäkin?

Äänestä

Love you too ♥️

Äänestä


  • Anonyymi00016 kirjoitti:

    💃🕺hyvä biisi

    Eh... se on Iontoota, kuinka se sujuu sinulta?

    Äänestä

  • Anonyymi00034 kirjoitti:

    Eh... se on Iontoota, kuinka se sujuu sinulta?

    Kohtalaisesti🙂‍↕️

    Äänestä

Aivovamma tuolla miehellä

Äänestä

Olisiko se maailman loppu? Sitä voisi oppia käsittelemään siten kuin Roope Salminen, myöntää että on ollut tietynlaisissa ajatuskuvioissa ja sen myötä olettanut saavansa toimia siten, mitä toinen ei ole pitänyt hyväksyttävänä, suostumuksellisena, ja korjata ajatusmallijaan, oletuksiaan, varmistaa käytöksensä pohjan.

Mikä noissa asioissa on vaikeata ymmärtää? Ihmiset aloittavat ympärillä omat projektoimiset puolesta ja vastaan. Ihmetyttää joku Tähkänkin tapaus, miten vaikeata on todeta, ettei ilmeisesti ollut samaa näkemystä siitä, mitä odotettiin tapahtuvaksi ja sen vuoksi on voinut tapahtua hyväksymättömiä toimia. Onko ne minkäasteisia ratkaisevat keskenään, lopulta oikeuden avustuksella.

Ihmiset aloittavan sen teemarumban, jos menee yöllä hotellihuoneeseen, on velvollinen minkäasteiseen seksiin tahansa, ylläpitävät ajatusmallejaan ja syöttävät ne muille, kuin loputon tarve kieltää etteikö toista tarvitse huomioida kun oma ajattelumalli ajaa yli. Se on toinen asia, voiko ja kannattaako olla kuin tyttö fanittaja idoleihinsa nähden. Sen pohjalta ei tietenkään voi suhtautua ja toimia miten sillä hetkellä ajattelee voivansa tehdä.

Ei näiden pitäisi niin vaikeita asioita olla.

Äänestä
  • Näissä #metoo tapauksien alle laitetuissa on silmiinpistävää se, että 70-luvun feministiaallosta huolimatta/tietämättöminä, ilmaisevat asioita siten kuin heidät olisi ajettu ajatusmalleihin, joissa heidät nähdään hyödyn välikappaleina, ja ovat itse siinä liepeillä että hyödyntävätkö itse sitä vai ei (tietysti olettaen että tietyt rajat nyt sentään säilyy), jolloin on muodostunut kulttuuri, jossa vain oletetaan, että nyt tässä asemassa voin tehdä tietyllä tavalla ja toinen omaksuu, ettei heillä ole mahdollisuuksia kuin nähdä asia siltä kannalta, olla tilanteessa hyödynnettävä ja vaieta. Koska vastassa ei ole vain yksi väärin toiminut ihminen, vaan kulttuuri, mikä perustuu kulissien takaisiin vaikuttamisiin ja julkikuviin, mikä ei vastaa todellisuutta jota ylläpidetään.

    Kun ensimmäinen ilmaisi, ettei koe että häntä kohtaan on toimittu hyväksyttävällä tavalla, ja järisytti sitä kulttuuri ilmapiiriä, missä pitää vaieta ja nähdä (erityisesti miehet) sellaisina joilla on perinteinen valta hyödyntää tilaisuuksia ja käsitellä ihmisiä hyödynnettävissä olevina.

    Yllättyivät kun löysivät äänensä ja kuin ensimmäistä kertaa vauva kiljaisee olemassa olonsa merkiksi, ovat naiset halunneet tulla nähdyksi, kokea omat kokemuksensa, ilman että heidät siihen (vain) laitetaan.

    Sen takia puhutaan liikehdinnästä, kun on oletettu, että sen avulla, myötä laajentaisi kulttuuri yhteiskunnissa ymmärtämään naisten oikeuksia ja asioita ei voi pitää hyväksyttävänä vain sen pohjalta, että katsotaan miehillä olevan vanhastaan oikeus ottaa mikä kulloinkin miellyttää. Ovat yllättyneitä kun aikaisemmin sokeat ja mykät, kuin palveluväki alkaa puhumaan, ilmaisemaan toiveitaan, kun ovat tottuneet hiljaisuuteen, siihen ettei heitä kohtaan voi ko tason hlöt ilmaista että näkevät heidän toimet vähemmän hyväksyttävinä.

    Paljon ilmiössä on mukana sellaista, että kun jollakin on julkikuva korostetunlainen ja tiedetään ettei se ole täysin paikkaansa pitävä, kerrotaan sitten asiat siten, miten ajatellaan saavansa ihminen tiputettua samalle tasolle näkemään toinen ja vastaamaan koettua väärinkohtelua vastaan. Jolloin asiaan sekoittuu se, että ensin heidän pitää päästä julkikuvan taakse, millä on omat puolustelijat ja sitten voivat päästä itse asiaan. Etteivät eksy vain rikkomaan julkikuvaa.

    Toisaalta joillakin on niin kova tarve ylläpitää julkikuvaa, että eksyyntyvät vain puolustamaan sitä, kieltävät kaiken sellaisenkin, mikä on todistettavissa ja tapahtunut tietyissä olosuhteissa. Ikäänkuin voisivat paeta sellaisen taakse.

    Feministit ajoivat aikoinaan yhteiskunnallista muutosta, vaatimaan huomioimaan tasa-arvoisen kohtelun, naisten tarpeet jne. #metoo on asiasta tietämättömien huuto (käsittelevät asiaa yksilöllisen väärinkohtelun kautta) saada ympärillä olevia ymmärtämään ettei kaikki ole hyväksyttävää (ajatusmallien ja oletuksien romuttamista) heitä kohtaan olosuhteista huolimatta. Jolloin vasta sen jälkeen siihen tulee yhteiskunnallinen vaikutus, kun olosuhteissa, oikeudessa katsotaan ettei toimet ole hyväksyttäviä.

    Piirretään rajoja hyväksyttävyyksille, mitä olosuhteissa, asemien hyödyntämisten pohjalta tehdään. #metoon ivailu pohjautuu siihen, että julkikuvien ylläpitäjät ja puolustajat eivät pidä niiden rikkomisesta, pelko ettei hyväksyttävyyksien toimien rajoja ollut ns ennakkoon tiedossa (kun ei ole ajatteleva ihminen) ja katsovat sen menevän liian pienestä rikki ja osittain siksi että on muutamia esimerkkejä joissa sitä yritetään pienestä rikkoa, jolloin asian käsittely hämärtyy, epäonnistuu, kun huomio on väärässä asiassa.

    Kyllä tuota asiaa kannattaa pohtia, mitkä on omat ajatusmallit.

    Äänestä

  • Anonyymi00017 kirjoitti:

    Näissä #metoo tapauksien alle laitetuissa on silmiinpistävää se, että 70-luvun feministiaallosta huolimatta/tietämättöminä, ilmaisevat asioita siten kuin heidät olisi ajettu ajatusmalleihin, joissa heidät nähdään hyödyn välikappaleina, ja ovat itse siinä liepeillä että hyödyntävätkö itse sitä vai ei (tietysti olettaen että tietyt rajat nyt sentään säilyy), jolloin on muodostunut kulttuuri, jossa vain oletetaan, että nyt tässä asemassa voin tehdä tietyllä tavalla ja toinen omaksuu, ettei heillä ole mahdollisuuksia kuin nähdä asia siltä kannalta, olla tilanteessa hyödynnettävä ja vaieta. Koska vastassa ei ole vain yksi väärin toiminut ihminen, vaan kulttuuri, mikä perustuu kulissien takaisiin vaikuttamisiin ja julkikuviin, mikä ei vastaa todellisuutta jota ylläpidetään.

    Kun ensimmäinen ilmaisi, ettei koe että häntä kohtaan on toimittu hyväksyttävällä tavalla, ja järisytti sitä kulttuuri ilmapiiriä, missä pitää vaieta ja nähdä (erityisesti miehet) sellaisina joilla on perinteinen valta hyödyntää tilaisuuksia ja käsitellä ihmisiä hyödynnettävissä olevina.

    Yllättyivät kun löysivät äänensä ja kuin ensimmäistä kertaa vauva kiljaisee olemassa olonsa merkiksi, ovat naiset halunneet tulla nähdyksi, kokea omat kokemuksensa, ilman että heidät siihen (vain) laitetaan.

    Sen takia puhutaan liikehdinnästä, kun on oletettu, että sen avulla, myötä laajentaisi kulttuuri yhteiskunnissa ymmärtämään naisten oikeuksia ja asioita ei voi pitää hyväksyttävänä vain sen pohjalta, että katsotaan miehillä olevan vanhastaan oikeus ottaa mikä kulloinkin miellyttää. Ovat yllättyneitä kun aikaisemmin sokeat ja mykät, kuin palveluväki alkaa puhumaan, ilmaisemaan toiveitaan, kun ovat tottuneet hiljaisuuteen, siihen ettei heitä kohtaan voi ko tason hlöt ilmaista että näkevät heidän toimet vähemmän hyväksyttävinä.

    Paljon ilmiössä on mukana sellaista, että kun jollakin on julkikuva korostetunlainen ja tiedetään ettei se ole täysin paikkaansa pitävä, kerrotaan sitten asiat siten, miten ajatellaan saavansa ihminen tiputettua samalle tasolle näkemään toinen ja vastaamaan koettua väärinkohtelua vastaan. Jolloin asiaan sekoittuu se, että ensin heidän pitää päästä julkikuvan taakse, millä on omat puolustelijat ja sitten voivat päästä itse asiaan. Etteivät eksy vain rikkomaan julkikuvaa.

    Toisaalta joillakin on niin kova tarve ylläpitää julkikuvaa, että eksyyntyvät vain puolustamaan sitä, kieltävät kaiken sellaisenkin, mikä on todistettavissa ja tapahtunut tietyissä olosuhteissa. Ikäänkuin voisivat paeta sellaisen taakse.

    Feministit ajoivat aikoinaan yhteiskunnallista muutosta, vaatimaan huomioimaan tasa-arvoisen kohtelun, naisten tarpeet jne. #metoo on asiasta tietämättömien huuto (käsittelevät asiaa yksilöllisen väärinkohtelun kautta) saada ympärillä olevia ymmärtämään ettei kaikki ole hyväksyttävää (ajatusmallien ja oletuksien romuttamista) heitä kohtaan olosuhteista huolimatta. Jolloin vasta sen jälkeen siihen tulee yhteiskunnallinen vaikutus, kun olosuhteissa, oikeudessa katsotaan ettei toimet ole hyväksyttäviä.

    Piirretään rajoja hyväksyttävyyksille, mitä olosuhteissa, asemien hyödyntämisten pohjalta tehdään. #metoon ivailu pohjautuu siihen, että julkikuvien ylläpitäjät ja puolustajat eivät pidä niiden rikkomisesta, pelko ettei hyväksyttävyyksien toimien rajoja ollut ns ennakkoon tiedossa (kun ei ole ajatteleva ihminen) ja katsovat sen menevän liian pienestä rikki ja osittain siksi että on muutamia esimerkkejä joissa sitä yritetään pienestä rikkoa, jolloin asian käsittely hämärtyy, epäonnistuu, kun huomio on väärässä asiassa.

    Kyllä tuota asiaa kannattaa pohtia, mitkä on omat ajatusmallit.

    Näissä keskusteluissa on aina yllättänyt se takapakki, ettei ihmiset, naiset ole kokeneet että heillä olisi oikeus määritellä mikä on hyväksyttävää heidän näkökulmastaan.

    Mutta, toisaalta kun vastassa on asemiaan ja olosuhteita hyödyntävät, jotka kohtelevat hyödynnettäviä kuin palveluväkeä, joilla ei ole asemaa julkisesti nähdä, puhua, muuta kuin muuttaa kertomuksensa kansantarinoiksi isännistä jotka kävivät orjien kammareissa omistajien oikeutuksilla.

    #metoossa on siis enemmän kyse ollut olosuhte- asema hyödyntävien hyväksyttävyys asteiden arvioinneista. Onko jälkikäteis arviot hyödyllisiä, kyllähän sen voidaan katsoa ajavan yhteiskuntaa tasavertaisempaan suuntaan, missä "palvelusväelläkin" koetuilla on äänensä, oikeutensa.

    Se ei liikehdintänä ollut alunperin muuta, nythän kuten ap sisällyttää siihen ivailun, koska käsittelee sitä synonyymina kaikelle, erityisesti miehiin kohdistuvien käytöksen arvosteluna, peläten ettei heillä olisi tuota ns ennakkoon tiedossa mikä on kajoamisten hyväksyttävyyksien rajat, jottei joudu
    tarkastelemaan rajoja oikeudessa. Yllättyneitä ihmettelevät etteikö saakkaan kajota.

    Toisaalta, lehdistöön ja oikeustermeihin on tullut yllättäen kajoamisiin liittyen termejä jotka kajoamisten osalta eivät aikaisemmin käsitelty raiskaamisina. Nyt kajoamiset katsotaan raiskaamiseksi kun on tavoiteltu seksuaalista mielihyvää sen kautta ja asetettu toinen hyödynnettäväksi. Se kuitenkin luo vääränlaisia kuvia tapahtumien asteista.

    Jolloin senkin puolesta on mietittävä ajatusmallejaan hyväksyttävyyksien rajoille ja tehtävä selväksi voiko toimet nähdä sellaisina ei hyväksyttävinä, käsitellä ne ja pyrkiä ymmärtämään asiaa vähän laajemmin kuin esim oman julkikuvan kautta, myöntää olevansa toimiva ja ajatteleva ihminen.

    Äänestä

  • Anonyymi00029 kirjoitti:

    Näissä keskusteluissa on aina yllättänyt se takapakki, ettei ihmiset, naiset ole kokeneet että heillä olisi oikeus määritellä mikä on hyväksyttävää heidän näkökulmastaan.

    Mutta, toisaalta kun vastassa on asemiaan ja olosuhteita hyödyntävät, jotka kohtelevat hyödynnettäviä kuin palveluväkeä, joilla ei ole asemaa julkisesti nähdä, puhua, muuta kuin muuttaa kertomuksensa kansantarinoiksi isännistä jotka kävivät orjien kammareissa omistajien oikeutuksilla.

    #metoossa on siis enemmän kyse ollut olosuhte- asema hyödyntävien hyväksyttävyys asteiden arvioinneista. Onko jälkikäteis arviot hyödyllisiä, kyllähän sen voidaan katsoa ajavan yhteiskuntaa tasavertaisempaan suuntaan, missä "palvelusväelläkin" koetuilla on äänensä, oikeutensa.

    Se ei liikehdintänä ollut alunperin muuta, nythän kuten ap sisällyttää siihen ivailun, koska käsittelee sitä synonyymina kaikelle, erityisesti miehiin kohdistuvien käytöksen arvosteluna, peläten ettei heillä olisi tuota ns ennakkoon tiedossa mikä on kajoamisten hyväksyttävyyksien rajat, jottei joudu
    tarkastelemaan rajoja oikeudessa. Yllättyneitä ihmettelevät etteikö saakkaan kajota.

    Toisaalta, lehdistöön ja oikeustermeihin on tullut yllättäen kajoamisiin liittyen termejä jotka kajoamisten osalta eivät aikaisemmin käsitelty raiskaamisina. Nyt kajoamiset katsotaan raiskaamiseksi kun on tavoiteltu seksuaalista mielihyvää sen kautta ja asetettu toinen hyödynnettäväksi. Se kuitenkin luo vääränlaisia kuvia tapahtumien asteista.

    Jolloin senkin puolesta on mietittävä ajatusmallejaan hyväksyttävyyksien rajoille ja tehtävä selväksi voiko toimet nähdä sellaisina ei hyväksyttävinä, käsitellä ne ja pyrkiä ymmärtämään asiaa vähän laajemmin kuin esim oman julkikuvan kautta, myöntää olevansa toimiva ja ajatteleva ihminen.

    Näihin juttuihin kun liittyy myös cancelointi, mikä on ensinnäkin yhteiskunnallinen paineistus luoda määrittelyä oikeasta tavasta toimia jne. Jolla alunperin on yritetty toimia niin, että asemansa väärinkäyttävät eivät pääsisi hyötymään siitä, että voivat toimia kulissien takana toisin. Ajetaan toimimaan yhteisesti hyväksyttyjen toimintamallien mukaisesti.

    Niin, mikä sittemmin politisoitui erittelemään
    ihmiset niihin jotka joko ovat yksimielisesti ns
    oikeita asioita puolesta tai vastaan, jolloin käänteisesti siitä on tullut julkikuvan ylläpitämistä, eikä ns vääriä asioita saa todeta edes stand uppissa.

    Ihmisiä joutuu canceloiduksi kun heidät nähdään sellaisina, jotka eivät ole sitoutuneet esittämään julkisesti sellaista, mikä on määritelty oikeasuuntaisen ihmisen julkikuvaksi, ei sen pohjalta mitä toimet oikeasti ovat ja minkäasteisia.

    Jolloin kaikenlainen julkikuvan takana toiminta äärimmäistyy, kuin hakisivat paineventtiiliä, kun uskallus olla ihminen puuttuu. Ja osa odottaa, että sitä todellista toimintaa ei kukaan kuitenkaan uskalla, halua paljastaa.

    Näissä julkisuudessa olleissa tapauksissa, huomaa kyllä, että liiallisestikin saattaa riipiä toista se, että ovat ei hyväksyttävällä tavalla väärinkohdeltuja ja tuovat sen esille, koska toisen julkikuva luo vaikutelmaa jostain muusta. Joissakin huomaa suurta halua julkikuvan rikkomiseen, mutta sekään ei poista, etteikö ei hyväksyttävää toimintaa olisi ollut tai sitä kohtelempana "palvelusväen" tavoin mitättöminä, vaikkei kovinkaan näytettävää hyväksikäyttöä olisi tapahtunut.

    Kuinka syvää canceloinnin tulisi siten olla, kuissakin tapauksissa, onhan asioissa aste- ja asenne eroja. Selväähän on esim joku Cosbyn tapaus, voiko hyväksyttävästi hyötyä sit com tuotoista, jos toiminta oli systemaattista muista hyötymään pyrkivä ja toisten ihmisarvoa alentavaa? Jolloin yhteiskunnan paineistus toimintamallien oikeellisuutta korostus on paikallaan.

    Monissa muissa on hyväksyttävyyksien rajojen asettamista, mitkä tulisi yksinkertaisesti tunnistaa.

    Tässä mietelmiä uudelle vuodelle. Uusin ajatuksin!

    Äänestä

  • Tuossakin on tietysti oletettu, että nainen olisi halunnut olla vain tyttö, joka fanittaa idoliaan, eikä osannut odottaa voivansa joutua väärinkohdelluksi, toisaalta on voinut olla nainen, joka todennut, ei pieni flirtti pahaa tee, pientä illan yhteiselonautiskelua, kunnes huomaa olevansa tilanteessa esim jossa hiuksista revitään ja työnnetään päätä alapäätä kohti, ja siitä loukkaantuneena kävelisi ulos.

    Kysymyshän silloin kuuluu, kuinka moni olettaa että pitäisi myöntyä minkälaiseen kohteluun, seksiin tahansa? Saako jälkikäteen vielä alleviivata ettei pitänyt kohtelua hyväksyttävänä?

    Mikä tarkoitus sellaisella on? Yhteistuumallisuuden kieltäminen jottei näyttäisi halunneen tuossa mielessä nautinnollista illanviettoa, yhteisön varoittaminen julkikuvan takaa väärinkohtelevista, painottaminen että tuollainen käytös on yhteiskunnallisestikin tuomittavaa (oman mielihyvän kokemuksen hakeminen toisen itsemääräämisoikeudesta välittämättä)?

    Hyväksyttävyyksien rajanvetoa. Yhteiskunnallinen taho ei niissä kaikissa pysty olemaan mukana, sen takia tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua.

    Äänestä

  • Anonyymi00042 kirjoitti:

    Tuossakin on tietysti oletettu, että nainen olisi halunnut olla vain tyttö, joka fanittaa idoliaan, eikä osannut odottaa voivansa joutua väärinkohdelluksi, toisaalta on voinut olla nainen, joka todennut, ei pieni flirtti pahaa tee, pientä illan yhteiselonautiskelua, kunnes huomaa olevansa tilanteessa esim jossa hiuksista revitään ja työnnetään päätä alapäätä kohti, ja siitä loukkaantuneena kävelisi ulos.

    Kysymyshän silloin kuuluu, kuinka moni olettaa että pitäisi myöntyä minkälaiseen kohteluun, seksiin tahansa? Saako jälkikäteen vielä alleviivata ettei pitänyt kohtelua hyväksyttävänä?

    Mikä tarkoitus sellaisella on? Yhteistuumallisuuden kieltäminen jottei näyttäisi halunneen tuossa mielessä nautinnollista illanviettoa, yhteisön varoittaminen julkikuvan takaa väärinkohtelevista, painottaminen että tuollainen käytös on yhteiskunnallisestikin tuomittavaa (oman mielihyvän kokemuksen hakeminen toisen itsemääräämisoikeudesta välittämättä)?

    Hyväksyttävyyksien rajanvetoa. Yhteiskunnallinen taho ei niissä kaikissa pysty olemaan mukana, sen takia tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua.

    Miten vaikeaa miesten on käsitellä sitä, miten ovat tai saattaneet olla väärinkohdelleet toista osapuolta, esim Tähkä toteaa ensin vain olleensa niin kännissä ettei muista mitään. Eikö silloin jos vahvasti kokee ettei ole väärinkohdellut sanoa sellaisia asioita, ettei voisi kuvitella sortuvansa tuollaiseen käytökseen edes humalassa ja on varmaan ajatellut huoneeseen mennessään niinkuin ennenkin, mikä on? Esim että naisen kanssa ollaan yhteistuumin hetkestä nauttien.

    Omituinen jarruttaminen, mikään ei kuulu kellekään, millään ei ole yhteiskunnallista vaikutusta, toista ei nähdä tasavertaisena jolle olisi selvitystä, anteeksipyyntöä tms velvollinen tekemään. Jos olisi niin humalassa ettei muistaisi mitään, ja ei ole varma minkälaiseen toimintaan sortuu siinä tilassa ja tilanteissa, pitäisi kyseenalaistaa itseäänkin, onko se mahdollista ja todeta ettei voi olla varma miksi ja miten hyväksyttävästi toimi?

    Jos on varma ettei toimi rajojen ulkopuolella, eikö voi todeta, mitä sitten koki oikeasti tapahtuneen tai oletti naisen kanssa huoneessa tapahtuvan? Ilmeisesti ei. Pelaavat sillä, että nainen tapauksessa kuin tapauksessa saadaan näyttämään jollakin perusteella itse syypäältä. Sen vuoksi vähän enemmän pitää ymmärtää, miten nykypäivinä yhteiskunnallisesti asetetaan hyväksyttävyys rajoja.

    Äänestä

  • Anonyymi00043 kirjoitti:

    Miten vaikeaa miesten on käsitellä sitä, miten ovat tai saattaneet olla väärinkohdelleet toista osapuolta, esim Tähkä toteaa ensin vain olleensa niin kännissä ettei muista mitään. Eikö silloin jos vahvasti kokee ettei ole väärinkohdellut sanoa sellaisia asioita, ettei voisi kuvitella sortuvansa tuollaiseen käytökseen edes humalassa ja on varmaan ajatellut huoneeseen mennessään niinkuin ennenkin, mikä on? Esim että naisen kanssa ollaan yhteistuumin hetkestä nauttien.

    Omituinen jarruttaminen, mikään ei kuulu kellekään, millään ei ole yhteiskunnallista vaikutusta, toista ei nähdä tasavertaisena jolle olisi selvitystä, anteeksipyyntöä tms velvollinen tekemään. Jos olisi niin humalassa ettei muistaisi mitään, ja ei ole varma minkälaiseen toimintaan sortuu siinä tilassa ja tilanteissa, pitäisi kyseenalaistaa itseäänkin, onko se mahdollista ja todeta ettei voi olla varma miksi ja miten hyväksyttävästi toimi?

    Jos on varma ettei toimi rajojen ulkopuolella, eikö voi todeta, mitä sitten koki oikeasti tapahtuneen tai oletti naisen kanssa huoneessa tapahtuvan? Ilmeisesti ei. Pelaavat sillä, että nainen tapauksessa kuin tapauksessa saadaan näyttämään jollakin perusteella itse syypäältä. Sen vuoksi vähän enemmän pitää ymmärtää, miten nykypäivinä yhteiskunnallisesti asetetaan hyväksyttävyys rajoja.

    Jos mies toteaa vain, ettei muista tai ei ole tehnyt mitään väärää (muisti palautunut). Niin eikö silloin pitäisi kuvata miten on toiminut, jos on syytöksiä siitä että on toiminut väärin, jolloin sitä voi tarkemmin tarkastella, onko rajoja hyväksyttävyyden osalta rikottu tai itsemääräämisoikeutta loukattu?

    Eikö silloin auttaisi, että kuvaisi, miten yleensä toimii, jos on tapana jatkaa iltaa huoneessa jonkun toisen kanssa? Esim bändäreiden kanssa näin ja innokkaiden fanien kanssa poskisuudelmat kuvan kera ja ulos, tyttöystävä matskun kanssa elämänfilosofiaa viinilasillisesta nauttien odottaen toisen tarjoavan tasoittavaa rauhallista seuraa kiihkeän esiintymisen jälkeen? Kännissä erehtyy naisen luonteesta ja hänen ja omista tarkoitusperistä? Onko tapana luokitella naiset omiin luokkiin ja kohtelu on sen mukaista eri tahoille?

    Missä kohtaan oli mitään kohtaamista, mikä ei ollut vääräksi luokiteltavaa. Se ettei muuta kykene avaamaan, ei kerro muuta kuin siitä vanhanaikaisesta asenteesta, että jotkut vain ovat liian mitättömiä suhteessa heihin, että heitä täytyisi huomioida ihmisenä. Luottaa siihen, että julkikuva ja sen puolustajat hoitavat tilanteen pois alta tai pitävät sen pinnan alla.

    Se ettei koe tehneensä mitään väärää, voi kyllä johtua siitäkin, että niinhän moni asioita ilmaisee, kun ei tunnusta toisen oikeuksia ja pitää toimia mitättöminä sinänsä, ettei toisella ole sellaista arvoa, muuta kuin välillistä. Ettei totea, että tein näin ja koen ettei siinä rikottu hyväksyttävyyden rajoja, jättävät siis nekin osuudet pois, miten ovat toimineet ettei muut voi päätellä, onko hyväksyttävyyden rajoja rikottu.

    Jos on täysin syytön ja kohtaamisessa ei ollut fyysistä kosketusta, omituisen kevyt puolustus, mikä on perustunut vain valehtelusta syyttämiseen (vaikkei alunperin muistanut mitään) olettaen että se riittää kertomuksen kumoamiseen, mutta ei nykyaikana.

    Jos on täysin syytön, ja syyttelyn tarkoitus olisi vetää maine lokaan jonkun loukkaantumisen pohjalta, kuinka painokkaasti puolustautuisitte ja miten? Tapahtuiko minkä asteista kohtaamista, mikä johti tapahtumasarjaan? Se osaltaan paljastaa suhtautumisesta jotain, mistä taas voidaan päätellä mihin voi olla kykenevä.

    Kun näitä julkisuuteen tuodaan, on omituista, että voidaan silti kieltää niiden yhteiskunnalliset ulottuvuudet, kun ne kuitenkin kytkeytyvät pinnalla oleviin yhteiskunnan aaltoihin, missä aikaisemmin näkymättömäksi koetut ovat saaneet tai hakevat ääntä.

    Äänestä

  • Anonyymi00044 kirjoitti:

    Jos mies toteaa vain, ettei muista tai ei ole tehnyt mitään väärää (muisti palautunut). Niin eikö silloin pitäisi kuvata miten on toiminut, jos on syytöksiä siitä että on toiminut väärin, jolloin sitä voi tarkemmin tarkastella, onko rajoja hyväksyttävyyden osalta rikottu tai itsemääräämisoikeutta loukattu?

    Eikö silloin auttaisi, että kuvaisi, miten yleensä toimii, jos on tapana jatkaa iltaa huoneessa jonkun toisen kanssa? Esim bändäreiden kanssa näin ja innokkaiden fanien kanssa poskisuudelmat kuvan kera ja ulos, tyttöystävä matskun kanssa elämänfilosofiaa viinilasillisesta nauttien odottaen toisen tarjoavan tasoittavaa rauhallista seuraa kiihkeän esiintymisen jälkeen? Kännissä erehtyy naisen luonteesta ja hänen ja omista tarkoitusperistä? Onko tapana luokitella naiset omiin luokkiin ja kohtelu on sen mukaista eri tahoille?

    Missä kohtaan oli mitään kohtaamista, mikä ei ollut vääräksi luokiteltavaa. Se ettei muuta kykene avaamaan, ei kerro muuta kuin siitä vanhanaikaisesta asenteesta, että jotkut vain ovat liian mitättömiä suhteessa heihin, että heitä täytyisi huomioida ihmisenä. Luottaa siihen, että julkikuva ja sen puolustajat hoitavat tilanteen pois alta tai pitävät sen pinnan alla.

    Se ettei koe tehneensä mitään väärää, voi kyllä johtua siitäkin, että niinhän moni asioita ilmaisee, kun ei tunnusta toisen oikeuksia ja pitää toimia mitättöminä sinänsä, ettei toisella ole sellaista arvoa, muuta kuin välillistä. Ettei totea, että tein näin ja koen ettei siinä rikottu hyväksyttävyyden rajoja, jättävät siis nekin osuudet pois, miten ovat toimineet ettei muut voi päätellä, onko hyväksyttävyyden rajoja rikottu.

    Jos on täysin syytön ja kohtaamisessa ei ollut fyysistä kosketusta, omituisen kevyt puolustus, mikä on perustunut vain valehtelusta syyttämiseen (vaikkei alunperin muistanut mitään) olettaen että se riittää kertomuksen kumoamiseen, mutta ei nykyaikana.

    Jos on täysin syytön, ja syyttelyn tarkoitus olisi vetää maine lokaan jonkun loukkaantumisen pohjalta, kuinka painokkaasti puolustautuisitte ja miten? Tapahtuiko minkä asteista kohtaamista, mikä johti tapahtumasarjaan? Se osaltaan paljastaa suhtautumisesta jotain, mistä taas voidaan päätellä mihin voi olla kykenevä.

    Kun näitä julkisuuteen tuodaan, on omituista, että voidaan silti kieltää niiden yhteiskunnalliset ulottuvuudet, kun ne kuitenkin kytkeytyvät pinnalla oleviin yhteiskunnan aaltoihin, missä aikaisemmin näkymättömäksi koetut ovat saaneet tai hakevat ääntä.

    Kovin innokasta mielipiteen vaihtoa syvemmällä pohdinnalla ei näytä muodostuvan. Mutta, mitä jos kävisi kutsu lautamieheksi, tai MBA tentin kysymyksenä olisi skenaario ja joutuisitte pohtimaan, päättelemään oikeamielisen ratkaisun? Pohtisitte tuntikausia asiaa käännellen, mitä mahtaa olla uskottava tapahtumasarja ja miten se tulisi ratkaista? Samaan tapaan kuin MBA tentin kysymykset, miten ja missä järjestyksessä pelastaisitte ihmisiä veden täyttämästä luolasta? Tekoälyltä ei saa kysyä, koska antaisi viidessä sekunnissa toimintasuunnitelman, jonka joko tunneälynne pohjalta hyväksyisitte tai ette.

    Tässä useat ovat jo päättäneet että kun yöllä huoneeseen menee, oletus kanssakäymisestä vuoteessa, ei muuten. Nyt kun mies toteaa ettei fyysistä kosketusta hänen mukaansa ollut, niin miten se muuttaa ajatusmallit tuosta oletuksesta? Onko hän syytön?

    Useat olettaa, että naisen tulee kieltää yhteistuumaisuus (lähisuhteelleen) tai ymmärrys siitä että niin voi käydä ja siksi
    esittää syytöksiä (oletus että ei saisi kun on vaikutus kelloajasta ja tilanteesta, minkä pitäisi ymmärtää johtavan johonkin, mutta ei tietenkään väkivaltaiseen kajoamiseen).

    Nyt kun mies kieltää fyysisen kohtaamisen, niin silloin naisella ei olisi ollut syytä keksiä perusteita yhteistuumaisuuden kieltämiselle.

    Vai puhuuko mies sanoilla, mitkä kuvastaa vain hänen omaa käsitystä mikä mikin pitää sisällään, kuten kuuluisa Clintonin lausahdus, "en harrastanut seksiä tuon naisen kanssa".

    Nyt kun on täysin vastakkaista kertomusta melkein tunnin yhteiselosta, miten tästä kehitetään sellainen ratkaisu, minkä voisi kokea oikeudenmukaiseksi?

    Onko toinen liian kännissä muistamaan mitään, onko nainen halunnut luoda tapahtumille syvemmän merkityksen? Onko järkytys aitoa siitä, että julkikuvaltaan romanttinen, huolehtiva mies olisi kykenevä kajoamaan suoraviivaisesti, kun idolisoi miestä voimakkaasti?

    Miksi suhtautuu mitätöivällä tavalla naiseen, oletuksena, että hänen julkikuvansa hoitaa tämän pinnan alle.

    Onko oikeuden päätös todiste siitä, että nyt tiedämme mitä tapahtui ja minkä asteisesti on hyväksyttävyyden rajoja rikottu? Entä toisinpäin jos tuomiota ei olisi tullut, mitä se tarkoittaisi, että kaikki ovat puhtaita pulmusia?

    Syytettyjen ei tarvitse oikeudessa itseään vastaan puhua, mutta tutkintavaiheessa pitäisi pystyä nostamaan aiheita esille, mitkä valaisisivat mitä on ajateltu naisen kanssa huoneessa, miten koki tunnelman olevan, onko toisella mitään syytä todeta tapahtumien olleen tuota tasoa? Useinhan vain kirjaavat kummankin kertomukset ylös ja oikeudessa joutuvat kääntelemään mistä kulmasta asiaa käsittelevät, kumpi saa todennettua sen mitä koki tapahtuneen.

    Miten sinä ratkaisisit asian?

    Pitääkö canceloida musiikkistreamaus, kuinka laajaa sen pitää olla, entä ihminen, joka mitätöisi toisen kokemukset, ihmisen? Ettei ollutkaan sellainen yltiöromanttinen hyvä mies? Vai suljetteko silmät, korvat ja jatkatte niin kuin ennenkin idolisoimista, koska oma mielihyvä menee kaiken edelle, eikä sitä pidä häiritä muilla asioilla?

    Äänestä

  • Anonyymi00045 kirjoitti:

    Kovin innokasta mielipiteen vaihtoa syvemmällä pohdinnalla ei näytä muodostuvan. Mutta, mitä jos kävisi kutsu lautamieheksi, tai MBA tentin kysymyksenä olisi skenaario ja joutuisitte pohtimaan, päättelemään oikeamielisen ratkaisun? Pohtisitte tuntikausia asiaa käännellen, mitä mahtaa olla uskottava tapahtumasarja ja miten se tulisi ratkaista? Samaan tapaan kuin MBA tentin kysymykset, miten ja missä järjestyksessä pelastaisitte ihmisiä veden täyttämästä luolasta? Tekoälyltä ei saa kysyä, koska antaisi viidessä sekunnissa toimintasuunnitelman, jonka joko tunneälynne pohjalta hyväksyisitte tai ette.

    Tässä useat ovat jo päättäneet että kun yöllä huoneeseen menee, oletus kanssakäymisestä vuoteessa, ei muuten. Nyt kun mies toteaa ettei fyysistä kosketusta hänen mukaansa ollut, niin miten se muuttaa ajatusmallit tuosta oletuksesta? Onko hän syytön?

    Useat olettaa, että naisen tulee kieltää yhteistuumaisuus (lähisuhteelleen) tai ymmärrys siitä että niin voi käydä ja siksi
    esittää syytöksiä (oletus että ei saisi kun on vaikutus kelloajasta ja tilanteesta, minkä pitäisi ymmärtää johtavan johonkin, mutta ei tietenkään väkivaltaiseen kajoamiseen).

    Nyt kun mies kieltää fyysisen kohtaamisen, niin silloin naisella ei olisi ollut syytä keksiä perusteita yhteistuumaisuuden kieltämiselle.

    Vai puhuuko mies sanoilla, mitkä kuvastaa vain hänen omaa käsitystä mikä mikin pitää sisällään, kuten kuuluisa Clintonin lausahdus, "en harrastanut seksiä tuon naisen kanssa".

    Nyt kun on täysin vastakkaista kertomusta melkein tunnin yhteiselosta, miten tästä kehitetään sellainen ratkaisu, minkä voisi kokea oikeudenmukaiseksi?

    Onko toinen liian kännissä muistamaan mitään, onko nainen halunnut luoda tapahtumille syvemmän merkityksen? Onko järkytys aitoa siitä, että julkikuvaltaan romanttinen, huolehtiva mies olisi kykenevä kajoamaan suoraviivaisesti, kun idolisoi miestä voimakkaasti?

    Miksi suhtautuu mitätöivällä tavalla naiseen, oletuksena, että hänen julkikuvansa hoitaa tämän pinnan alle.

    Onko oikeuden päätös todiste siitä, että nyt tiedämme mitä tapahtui ja minkä asteisesti on hyväksyttävyyden rajoja rikottu? Entä toisinpäin jos tuomiota ei olisi tullut, mitä se tarkoittaisi, että kaikki ovat puhtaita pulmusia?

    Syytettyjen ei tarvitse oikeudessa itseään vastaan puhua, mutta tutkintavaiheessa pitäisi pystyä nostamaan aiheita esille, mitkä valaisisivat mitä on ajateltu naisen kanssa huoneessa, miten koki tunnelman olevan, onko toisella mitään syytä todeta tapahtumien olleen tuota tasoa? Useinhan vain kirjaavat kummankin kertomukset ylös ja oikeudessa joutuvat kääntelemään mistä kulmasta asiaa käsittelevät, kumpi saa todennettua sen mitä koki tapahtuneen.

    Miten sinä ratkaisisit asian?

    Pitääkö canceloida musiikkistreamaus, kuinka laajaa sen pitää olla, entä ihminen, joka mitätöisi toisen kokemukset, ihmisen? Ettei ollutkaan sellainen yltiöromanttinen hyvä mies? Vai suljetteko silmät, korvat ja jatkatte niin kuin ennenkin idolisoimista, koska oma mielihyvä menee kaiken edelle, eikä sitä pidä häiritä muilla asioilla?

    Tälläisten(kin) Asioiden ratkaisemisessa auttaa, jos on kykyä huomata, ymmärtää asioita, mitä kuvastaa tämä vanha opettavainen tarina: " kolmea veljestä vastaan tuli kerran mies, jolta oli karannut kameli. Veljekset alkoivat heti kuvailla eläintä, hallava silmäpuoli kameli, joka kantoi satulalaukussa kahta leiliä., joista toinen oli täynnä öljyä ja toinen viiniä. "Nuohan ovat nähneet kamelini"! Mies huudahti, "emme ole sitä nähneet" veljekset vastasivat. Mies ei uskonut vaan syytti heitä varkaudesta. Veljekset päätyivät oikeuden eteen, mutta heidät todettiin viattomiksi, koska he selittivät tuomarille, miten olivat osanneet kuvailla kamelia sitä koskaan näkemättä.

    He olivat kiinnittäneet huomiota häviävän pieniin sivuseikkoihin, kuten kamelin hiekalle jättämien jälkien etäisyyteen toisiinsa nähden, ontuvan käynnin takia reitille tippuneisiin öljy ja viinipisaroihin sekä eläimestä lähteneisiin karvatuppoihin. "

    "Sivuseikat " voivat johtaa lopulliseen johtopäätökseen.

    Tälläiset jutut kiinnittää huomiota senkin myötä, että Keskustelupalstat täyttyvät kommenteista, missä omat mieltymykset saavat loihtimaan päätöksiä, missä eivät kuitenkaan ole perehtyneet nimeksikään muuhun kuin omiin mielikuviinsa.

    Yleisin oletus ja mielipide on, että luulisi tietävän mitä oletetaan kun lähtee huoneeseen mukaan.

    Nyt kun mies esittää ettei sellaista toimintaa aloittanut, onko hänellä syytä valehdella? Onko hänen vaikea myöntää julkikuvastaan poikkeavaa suoraviivaista irtosekstailuhakuisuutta, onko hänellä vakisuhde, mikä ei saa vaaraantua?

    Mitä mies tarkoittaa kun toteaa, ettei ole tehnyt mitään väärää? Joissakin otollisissa olosuhteissa suostumuksellinen lähestyminen ja aloitteelisuus haluttuun lopputulokseen päästääkseen ei olekaan väärää, erehtyikö vain tarkoitusperistä ja yhteisen tahtotilan puuttumisesta ja kun sen tajusi, suuttui ns aikansa hukkaamisesta ja pyysi naista häipymään.

    Nykyään pitää myös pystyä kyseenalaistamaan se että ihmiset pysyvät kertomuksessaan, koska sen on todettu oikeudessa saavan puoltamaan kertomuksia pelkästään sen pohjalta. Pohtimatta riittävästi, mistä jotkin asiat kertovat ja minkä lainalaisuuksien sisällä ovat.

    Toisaalta ymmärrettävää että painotetaan suurta vääryyden kokemusta, koska vain sillä tavalla tulee kuulluksi, mikä kuitenkin vie asiaa sivuraiteille siitä, onko kuinka ja miten hyväksyttävyyden rajoja rikottu. Ja mikään kertomus ei kuitenkaan voi tavoittaa sitä, mitä kaikkea ne lopulta pitävätkään sisällä.

    Usein miehet kommenteissaan paljastavat sen,
    miten heitä tosiasiallisesti heikottaa se, että
    naisiin pitäisi suhtaua empaattisesti, kun eivät
    ole tajuavinaan miltä tiettyjen oikeuksien rikkominen tuntuu, no onhan se vähän sama asia kuin mitä kävi Töölössä kävelyllä olleelle miehelle, katsoi sinnepäin sellaista ganstamiestä joka elää vielä laumahiearkia pelossa, väärä katse väärään aikaan ja sai lyönnin kasvoille, jonka pohjalta poliisit saivat moitteita kun eivät yhtä nopeasti halua selvittää asiaa kun ministerin lyöjää. Oikeutta kuitenkin perää (eikä puhuta ns omavastuu osuudesta kuin varkausrikoksissa)

    Perusturvallisuuden ja koskemattomuuden heikentämistä oman vallan näytöt (silloin kun suoraan siirrytään väkivaltaan).

    Se miten sitten kaikkeen tälläiseen pitäisi suhtautua, esim Sillanpään tapaus on siitä mielenkiintoinen esimerkki, hänhän ei pelkästään julkikuvansa takia ole ollut suosittu vaan laulujen tunnelman myötä, eivätkä laulut menetä tenhoaan sen vuoksi, mitä puolestaan Tähkälle voi käydä, jos yltiöromanttista cowboyta ei enää näe mielessään (jolloin hänen tulisi uudistaa esiintyjä imago lähemmäs todellisuutta). Sillanpään fanien palvonta on jotain outoa, missä häneen luodaan voimakas palvova mielikuva, mitä ei dokumentinkaan mukaan horjuta mikään, ikäänkuin ihmiset voisivat mennä laulujen tunnelmasta hlö kiintymykseen todellisuudesta huolimatta. Jolloin on asioita joita ei haluta käsitellä ja nähdä.

    Vaikeita ja ikäviä asioita.

    Äänestä

Ei minulle ole koskaan kukaan mitään kovin pahaa tehnyt. Mä olen aina osannut välttää ne pahimmat tilanteet suht hyvän ihmistuntemukseni avulla. Sellaisia tilanteita on toki eteeni osunut, joissa olisi voinut käydä pahastikin, jos olisin valinnut toisin. Lähmijöitä ja kähmijöitä nyt tietenkin varmaan jokaisen kohdalle osuu, mutta mulla on noissa luonteenikin puolesta sen verran kipakka reaktio, että henkilölle käy tasan selväksi mitä mieltä olen 🤣.

Äänestä

En yhtään, mutta neljä miestä elämän varrella on kohdellut minua väärin ja he olisivat sen ansainneet.

Äänestä

Heh, metuuttaminen rimmaa retuuttamisen kanssa. Vasta nyt oivalsin tämän metahumoristisen yhteyden.

Äänestä

Oudosti väännetty sanamuoto. Eikö ennemmin joko miituuttanut tai metoottanun toimisi paremmin. Itse mietin, että mikä ihmeen metvursti (metukka) fetissi sulla on.

Äänestä
  • Se onkin korkealaatuisesti suomennettu uusi teonsana suomenkieleen, ei väännös. Ei niitä sillä tavalla laadita, että kirjoitetaan vaan alkuperäinen äännösmuotoon ja sanotaan sitten että siinä on käännös.

    Äänestä

  • Varpimies kirjoitti:

    Se onkin korkealaatuisesti suomennettu uusi teonsana suomenkieleen, ei väännös. Ei niitä sillä tavalla laadita, että kirjoitetaan vaan alkuperäinen äännösmuotoon ja sanotaan sitten että siinä on käännös.

    Siinä ei ole mitään korkealaatuista, eikä sitä myöskään ole suomennettu. Se on finglishiä ja vieläpä tökeröä sellaista.

    Äänestä

Ainaki yhden miehen oon.. Oliki syytä sille
Nsiselta

Äänestä

Moukat metuutetaan :)

Äänestä
  • Alottaja on vissiin sellanen kun kyselee :)

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 18 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Osaatko metuuttamisen alkeet? Jos ei vielä ole metuuttanut, oletko aikeissa metuuttaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu