Kauppamiehet ovat alkaneet käyttää sanaa 'tunnettuus' tarkoittaessaan sellaista ominaisuutta, että monet tuntevat keskustelun kohteen. Ilmaus kuulostaa lievästi sanoen karmealta. Kyseinen ilmaus on tehdä minut kielipuoleksi. -us päätettä toki käytetään adjektiivien muuttamiseen substantiiveiksi, mutta ’tunnettu’ ei ole adjektiivi. Se on taivutettu verbistä 'tuntea' (2. partisiipin passiivi), eikä tällaisia verbimuotoja ole ollut tapana muuttaa substantiiveiksi.
Kuvitellaanpa jalkakäytävää. Sillä voitaisiin vastaavasti katsoa olevan sellainen ominaisuus kuin 'käveltyys'. Ilmauksella tarkoitettaisiin siis sitä, kuinka paljon kyseisellä jalkakäytävällä kävellään. Siihen on olemassa huomattavasti sujuvampi ilmaus, nimittäin käyttö.
Nyt on sitten pakko astahtaa kauppamiehen puolelle. Ehkäpä toisen partisiipin passiiveita ei tavallisesti muuteta substantiiviksi, koska samaa tarkoittava substantiivi on usein olemassa. Ei sanota, että metsien hakattuus lisääntyy, koska voi sanoa että hakkuut lisääntyvät. Mutta onko olemassa yksinkertaisempaa sanaa 'tunnettuuden' tilalle? 'Suosio' voisi olla saman suuntainen, mutta vivahteeltaan se on erilainen. Suosiohan kertoo, että suosittuun suhtaudutaan positiivisesti. Se, että on monien tuntema, ei kai välttämättä sisällä positiivista asennoitumista. Ovathan esimerkiksi monet rikolliset tunnettuja. Heillä on siis ominaisuus 'tunnettuus'. 'Kuuluisuus' on myös saman suuntainen ilmaus, mutta siinä on jotensakin mahtipontinen vivahde. Rikollinenkin tietenkin voi olla kuuluisa, mutta siinä tapauksessa hän on jotain Hitlerin tai ainakin Volvo Markkasen luokkaa. Jonkin uuden tuotteen väittäminen kuuluisaksi on jo sellaista ylisanailua, että toivon mainosmiesten unohtavan moisen mahdollisuuden. Muuten he vielä käyttävät sitä kaupitellessaan uudentyyppistä jakoavainta tai kuukautissuojaa.
Auttakaan nyt, arvoisat kielimiehet ja -naiset! Kertokaa markkinatyönsankareille, mitä 'tunnettuus' on hyväksi suomeksi.
tunnettuus
8
3128
Vastaukset
- Jo konkari
>Kertokaa markkinatyönsankareille, mitä
>'tunnettuus' on hyväksi suomeksi.
Kielitoimiston sanakirja tuntee sanan "tunnettuus" ilman mitään eri mainintoja: 'tunnettuus se että jk on tunnettu. Mainonta lisää tuotteen tunnettuutta.'
Sana on siis ihan hyväksyttyvää suomea.
Tästä sanasta on sitäpaitsi keskustelua käyty jo aikoja sitten tällä foorumilla:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=1500000000000154&posting=22000000006868514&view_mode=flat_threaded- teak
Njuh. En ole lukenut kaikkea mahdollista keskustelua tästä aiheesta, joten en oikein pidä moralisoivasta sävystäsi.
Olen myös pahoillani että kielitoimisto on moisen mennyt hyväksymään, on se sen verran kankea sana. Eikä ole ensimmäinen kerta kun kyseinen toimisto hyväksyy kummallisuuksia.
Kiitos nyt kuitenkin... - Jo konkari
teak kirjoitti:
Njuh. En ole lukenut kaikkea mahdollista keskustelua tästä aiheesta, joten en oikein pidä moralisoivasta sävystäsi.
Olen myös pahoillani että kielitoimisto on moisen mennyt hyväksymään, on se sen verran kankea sana. Eikä ole ensimmäinen kerta kun kyseinen toimisto hyväksyy kummallisuuksia.
Kiitos nyt kuitenkin..."Tunnettuus" on itse asiassa on ihan samanlainen verbimuoto sanasta "tuntea" kuin vanha tuttavamme "tuttuus" sanasta "tuta"!
1. "tuta (tuttava, tuttu) 'tuntea'; Sai tuta, mitä yksin jääminen on. Hädässä ystävä tutaan [= todellinen ystävä on se, joka ei hädän tullen hylkää]"
3. "tuttuus vrt. tuttu. Paikan tuttuus."
(Lähde: Kielitoimiston sanakirja)
"tuta" = "tuntea" ?
Siis mikäpä ihme tuossakaan pidemmässä johdoksessa "tuntea"-verbistä kenenkään kielikorvaa niin pahoin riipoisi?
???
-- - nbvfghj
Jo konkari kirjoitti:
"Tunnettuus" on itse asiassa on ihan samanlainen verbimuoto sanasta "tuntea" kuin vanha tuttavamme "tuttuus" sanasta "tuta"!
1. "tuta (tuttava, tuttu) 'tuntea'; Sai tuta, mitä yksin jääminen on. Hädässä ystävä tutaan [= todellinen ystävä on se, joka ei hädän tullen hylkää]"
3. "tuttuus vrt. tuttu. Paikan tuttuus."
(Lähde: Kielitoimiston sanakirja)
"tuta" = "tuntea" ?
Siis mikäpä ihme tuossakaan pidemmässä johdoksessa "tuntea"-verbistä kenenkään kielikorvaa niin pahoin riipoisi?
???
--En ole mikään asiantuntija, mutta oudoilta käsitteiltä tuntuvat. Johtuneeko sitten kenties siitä, että lukihäiriöt ovat nykyään niin yleisiä.
- Han Kään-Kaan
Jo konkari kirjoitti:
"Tunnettuus" on itse asiassa on ihan samanlainen verbimuoto sanasta "tuntea" kuin vanha tuttavamme "tuttuus" sanasta "tuta"!
1. "tuta (tuttava, tuttu) 'tuntea'; Sai tuta, mitä yksin jääminen on. Hädässä ystävä tutaan [= todellinen ystävä on se, joka ei hädän tullen hylkää]"
3. "tuttuus vrt. tuttu. Paikan tuttuus."
(Lähde: Kielitoimiston sanakirja)
"tuta" = "tuntea" ?
Siis mikäpä ihme tuossakaan pidemmässä johdoksessa "tuntea"-verbistä kenenkään kielikorvaa niin pahoin riipoisi?
???
--Minun kielikorvaani riipoo tämä lause:
... Siis mikäpä ihme tuossakaan pidemmässä johdoksessa "tuntea"-verbistä kenenkään kielikorvaa niin pahoin riipoisi? ...
Kirjoittaisin toisin, sillä liitepartikkeli kaanhan korostaa sanaa "pidempää". Tällä tavalla:
... Siis mikäpä ihme tuossa pidemmässäkään johdoksessa "tuntea"-verbistä kenenkään kielikorvaa niin pah noin riipoisi? ...
- kummasteleva
Tunnettavuus on oikea sana :)
Ihmetytti kyllä kovin juuri itseänikin tämä sana "tunnettuus", enkä sitä suomen kieleksi ymmärrä... Siksi piti tulla oikein googlettamaan sana, kun wordin kielentarkistuskin sanan näytti hyväksyvän... :/ ja näin eksyin tähänkin keskusteluun...
Mihin tämä kieli on oikein menossa... Kun ihmiset eivät osaa kunnolla omaa äidinkieltään, muodostetaan omia sanoja, jotka sitten arkipäiväistyvät ja ovat sitten kas kummaa "kieliopillisesti hyväksyttäviä" :) Yksi itseäni jo kauan huvittanut esimerkki tästä on sanan "keskenään" käyttö, kun viitataan vain yhteen henkilöön (->yksinään)...
No mutta, tämä tästä turhuudesta ;)- iodfhjo
Hirmuista ihmettelyä. Et ilmeisesti osannut lukea yli kuuden vuoden takaista keskustelua, vaikka oli pakko heittää siihen kommentti.
("Tunnettavuus" on toki oikea sana. Samoin "pöljä". Kumpikin tarkoittaa eri asiaa kuin "tunnettuus".)
- hra X
Yhtä hyvin voi siis puhua esimerkiksi luotettuudesta tai käytettyydestä, elokuvan katsottuudesta tai kirjan luettuudesta? Vai onko niin, että uudesta sanamuodosta tulee hyväksytty vain siltä osin kuin yksittäinen sana saa käytössä lujan jalansijan, kuten tunnettuus?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Immu otti pataan
Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!1442480Näetkö feminismin uhkana
Vai mahdollisuutena kun deittailet naisia? Mitä miehet mieltä feminismistä?1971173Tykkäätkö halaamisesta?
Minä en. Tänään tuttava, jolle olen maininnut että en pidä halaamisesta, yritti halata minua ja olen vieläkin ihan raivo1131081Hinduilu on suurta eksytystä
tekosyvällinen tarina uppoaa moneen. Harhautusta todellisen Jumalan yhteydestä. Kuka haluaisi nähdä sielunvaelluksessa389940Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi298901- 66868
- 53851
- 90850
- 46839
- 55789