ULKOMAAT - AAMUN HESARI
SUNNUNTAINA 12.5.2002
FBI vakoili vainoharhaisesti Albert Einsteinia
Poliisi penkoi neron roskatkin Princetonissa vuosina 1937-1955
Naiset jahtasivat häntä. Pintajulkkikset hakeutuivat väkisin hänen seuraansa. Poliitikot liehittelivät häntä. Ja toimittajat kipittivät hänen perässään jalkakäytävillä kysellen kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Ihmiskunnan tunnetuin ja arvostetuin nero Albert Einstein (1879-1955) oli tieteen Elvis. Kaikki halusivat häneltä jotain.
Einstein tiesi, että näitä tavallisia tunkeilijoita paljon tärkeämpikin joukko urkki hänen asioitaan. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI vakoili Einsteinia vuodesta 1937 vuoteen 1955.
FBI:lla oli mukamas vihjeitä siitä, että Einstein oli silloisen Neuvostoliiton vakooja ja kommunisti. Yhtä hämäriä olivat väitteet, että Einstein suunnitteli superaseita tai johti kommunistien salaliittoa, joka yrittäisi kaapata vallan Hollywoodissa.
FBI:ta ärsytti eniten se, että fyysikko oli aatemaailmaltaan vapaamielinen sosialistinen pasifisti.
Einsteinin elämästä on paljastunut uusia totuuksia vuoden 1983 jälkeen. Silloin historioitsija Alan Schwartz sai käsiinsä 1 427 sivua FBI:n arkistomateriaalia Einsteinista, tosin sensuroituna.
Toukokuussa ilmestyy uusi kirja, jonka on kirjoittanut toimittaja Fred Jerome. Hän sai tiedonvapauslain perusteella oikeusteitse käsiinsä lopunkin Einstein-aineiston FBI:n arkistosta.
Jeromen kirjan nimi on vapaasti suomennettuna Tapaus Einstein - kuinka FBI vakoili maailman tunnetuinta tutkijaa (The Einstein File: J. Edgar Hoover's Secret War Against the World's Most Famous Scientist).
Uusi teos kertoo, kuinka FBI penkoi Einsteinin roskapönttöjäkin Princetonissa. Poliisit tutkivat aivan arkisesti hänen postiaan ja seurasivat, ketkä vierailivat neron kotona.
Vuosikausienkaan tutkimus ei paljastanut FBI:lle Einsteinista mitään epäilyttävää. Kaikesta huolimatta liittovaltion poliisi jatkoi nuuskimista melkein hänen kuolemaansa asti 1955. FBI jopa pohti, pitäisikö nero karkottaa Yhdysvalloista.
Jerome sanoo, että Einstein ei ollut se julkisesta kuvasta tuttu pörröpäinen proffa tai hajamielinen idealisti. Päinvastoin. Hän pohti koko ajan fiksunovelasti, keitä ja mitä järjestöjä hän Yhdysvalloissa tuki, kuuluisa kun oli.
Einstein lainasi tiedejulkkiksena silloin tällöin nimeään eri järjestöille, jotka omistautuivat rauhanaatteelle ja aseistariisuntaan. Tämä ärsytti hänen vastustajiaan. Yhdysvaltain naisten maanpuolustusjärjestö ehdotti 1932, että Einsteinia ei pitäisi päästää maahan.
"Ei edes itse Stalin ole mukana yhtä monessa anarkistis-kommunistisessa ryhmässä", naisjärjestö valitti.
Tästä huolimatta Einstein muutti Yhdysvaltoihin 1933, kun Hitler alkoi nousun valtaan natsi-Saksassa. Hän muutti Princetoniin, joka on edelleen maailman huippututkijoiden vapaa ajatushautomo.
Princetonissa FBI:n niskakarvat nosti pystyyn se, että Einstein tuki hyvin suorasanaisesti vasemmistoa Espanjan verisessä sisällissodassa (1936-1939).
Myöhemmin 1950-luvulla Einstein ajoi armahdusta Rosenbergien pariskunnalle, joka tuomittiin kuolemaan vakoilusta Yhdysvaltain kommunistivainojen aikaan. Einstein kannusti ihmisiä kieltäytymään senaattori Joseph McCarthyn vainoharhaisista kommunistikuulusteluista.
"Liitovaltion poliisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vakoilla Einsteinia", sanookin historioitsija Richard Powers.
SUNNUNTAINA 12.5.2002
FBI vakoili vainoharhaisesti Albert Einsteinia
Poliisi penkoi neron roskatkin Princetonissa vuosina 1937-1955
Naiset jahtasivat häntä. Pintajulkkikset hakeutuivat väkisin hänen seuraansa. Poliitikot liehittelivät häntä. Ja toimittajat kipittivät hänen perässään jalkakäytävillä kysellen kaikkea maan ja taivaan väliltä.
Ihmiskunnan tunnetuin ja arvostetuin nero Albert Einstein (1879-1955) oli tieteen Elvis. Kaikki halusivat häneltä jotain.
Einstein tiesi, että näitä tavallisia tunkeilijoita paljon tärkeämpikin joukko urkki hänen asioitaan. Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI vakoili Einsteinia vuodesta 1937 vuoteen 1955.
FBI:lla oli mukamas vihjeitä siitä, että Einstein oli silloisen Neuvostoliiton vakooja ja kommunisti. Yhtä hämäriä olivat väitteet, että Einstein suunnitteli superaseita tai johti kommunistien salaliittoa, joka yrittäisi kaapata vallan Hollywoodissa.
FBI:ta ärsytti eniten se, että fyysikko oli aatemaailmaltaan vapaamielinen sosialistinen pasifisti.
Einsteinin elämästä on paljastunut uusia totuuksia vuoden 1983 jälkeen. Silloin historioitsija Alan Schwartz sai käsiinsä 1 427 sivua FBI:n arkistomateriaalia Einsteinista, tosin sensuroituna.
Toukokuussa ilmestyy uusi kirja, jonka on kirjoittanut toimittaja Fred Jerome. Hän sai tiedonvapauslain perusteella oikeusteitse käsiinsä lopunkin Einstein-aineiston FBI:n arkistosta.
Jeromen kirjan nimi on vapaasti suomennettuna Tapaus Einstein - kuinka FBI vakoili maailman tunnetuinta tutkijaa (The Einstein File: J. Edgar Hoover's Secret War Against the World's Most Famous Scientist).
Uusi teos kertoo, kuinka FBI penkoi Einsteinin roskapönttöjäkin Princetonissa. Poliisit tutkivat aivan arkisesti hänen postiaan ja seurasivat, ketkä vierailivat neron kotona.
Vuosikausienkaan tutkimus ei paljastanut FBI:lle Einsteinista mitään epäilyttävää. Kaikesta huolimatta liittovaltion poliisi jatkoi nuuskimista melkein hänen kuolemaansa asti 1955. FBI jopa pohti, pitäisikö nero karkottaa Yhdysvalloista.
Jerome sanoo, että Einstein ei ollut se julkisesta kuvasta tuttu pörröpäinen proffa tai hajamielinen idealisti. Päinvastoin. Hän pohti koko ajan fiksunovelasti, keitä ja mitä järjestöjä hän Yhdysvalloissa tuki, kuuluisa kun oli.
Einstein lainasi tiedejulkkiksena silloin tällöin nimeään eri järjestöille, jotka omistautuivat rauhanaatteelle ja aseistariisuntaan. Tämä ärsytti hänen vastustajiaan. Yhdysvaltain naisten maanpuolustusjärjestö ehdotti 1932, että Einsteinia ei pitäisi päästää maahan.
"Ei edes itse Stalin ole mukana yhtä monessa anarkistis-kommunistisessa ryhmässä", naisjärjestö valitti.
Tästä huolimatta Einstein muutti Yhdysvaltoihin 1933, kun Hitler alkoi nousun valtaan natsi-Saksassa. Hän muutti Princetoniin, joka on edelleen maailman huippututkijoiden vapaa ajatushautomo.
Princetonissa FBI:n niskakarvat nosti pystyyn se, että Einstein tuki hyvin suorasanaisesti vasemmistoa Espanjan verisessä sisällissodassa (1936-1939).
Myöhemmin 1950-luvulla Einstein ajoi armahdusta Rosenbergien pariskunnalle, joka tuomittiin kuolemaan vakoilusta Yhdysvaltain kommunistivainojen aikaan. Einstein kannusti ihmisiä kieltäytymään senaattori Joseph McCarthyn vainoharhaisista kommunistikuulusteluista.
"Liitovaltion poliisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin vakoilla Einsteinia", sanookin historioitsija Richard Powers.
Vastaukset 7
Vanhimmat
miten tämä osoittaa vainharhaisuutta valtiolta tai poliisilta ?
Laiskana ihmisenä en jaksanut tuota juttua kahlata läpi, mutta kun kerran psykiatriasta puhutaan ja verrataan Einsteiniin niin en voi olla korostamatta sitä, että psykiatrinen sairaus ja älykkyys eivät ole sama asia. Voit olla erittäin vakavasti sairas psyykkisesti, mutta silti kuulua älykkyydeltäsi ihmiskunnan parhaimmistoon. Toisaalta voit olla vähemmillä älyn lahjoilla varustettu ja mieleltäsi aivan terve tai kaikkea siltä väliltä. Se, että on älykäs EI sulje pois sitä mahdollisuutta, että sairastuu psyykkisesti (ottamatta nyt kantaa sen enempää kenenkään, edes Einsteinin älykkyyteen).
Ihan henkilökohtaisena mielipiteenäni sanoisin, että yleensä psyykkisesti sairastuneet ovat keskimäärin älykkäämpia, johtuneeko sairastuminen sitten tuosta älykkyydestä kun alkaa liikaa pohtia asiaoita. Joku muu sen kun mennä porskuttaa ajattalematta sen enempää,,,,
uskoisin että sairastuu jos ei käytä aivojaan, ei sairastu jos käyttää.
Aivojumpalla voi kyllä ehkäistä älykkyyden laskua vanhuusiällä, eli mitä enemmän käytät aivojasi sitä paremmin ajatus luistaa iäkkäämpänä Yhteyttä aivojen käytöllä ja psykiatrisella sairaudella pidän vähän kaukaa haetulta. Sairastuminen voi aiheuttaa sen, ettei tule aivojaan käytettyä. Ei kertakaikkiaan jaksa tai ajatukset ovat niin sekavia, ettei pysty.
Miten aivojen käyttämättömyys aiheuttaisi sairastumista? Yleensähän ne ovat nimenomaa ne ajatukset, jotka piinaavat sairastunutta. Jos ei ole mitään ajatuksia, ei tavoitteita, ei unelmia, ei tarvetta kehittyä, ei kai se voi psyykkistä sairautta aiheuttaa?? Filosofinen kysymys, johon pikainen, lyhyt kommentti.
Silloin kun ajattelee omilla aivoillaan ja kyseenalaistaa yleisen totuuden kilahtaa helpommin.
Taitaa olla ihan tutkittu juttu että mielisairaat on älykkyydeltään keskivertoa korkeemmalla. Ei tietty koske tunneälyä vaan matemaattistyyppistä älykkyyttä.
Sellasta mitä mitataan mensan testeissä.
Tuskin potilaissa montaa keskimääräistä älykkäämpää on. Pääasiassa sosioekonomiselta asemaltaan sitä pohjasakkaa olevia joutuu uhreiksi.
Jollei ajattele, aivot surkastuvat. Saattaa alkaa uskomaan kaikkeen mitä joku huijari kertoo, lankeamaan psykiatrian tapaisiin kusetuksiin.
Lääkärihän saattaa kehua uhria älykkääksi kun hän syö lääkkeen kuten on käsketty.
Tämä ei ole kuitenkaan mikään suuri älykkyyden merkki. Kun niitä syö, aivot surkastuvat, tyhmenee.
Psykiatrille ajattelu sopii, uhrille ei. Ja mitä huonompi sosiaalinen asema uhrilla on lääkäriin nähden, sitä huonompaa kohtelua hän saa.
..eivät ne ajatukset piinaa vaan se ajattelemattomuus, kyvyttömyys ajatella asioita eri näkökulmista, mikä vaivaa sinua ja psykiatreja.
Missä niin on muka tutkittu ?