Xylitolin valmistaminen ei ollutkaan helppoa

fazerin huora maija uhkasi viedä tuotannon ruotsiin 2017 syy perintövero
2025 sama uhkailu syy makeisvero
xylitoli tai ei niin makeiset tuhoavat suomen nuoryen hampaat kustannus suutempi kuin fazerin verotuotto

Fazerin yritys valmistaa ksylitolia kaurankuorista oli innovatiivinen idea, mutta kuten usein käy uusien teknologioiden ja tuotantomenetelmien kanssa, riskit eivät ole täysin ennustettavissa. On mahdotonta tietää kaikkia yksityiskohtia hankkeesta, mutta tässä on joitakin mahdollisia syitä, miksi hanke ei onnistunut odotusten mukaisesti:

1. Teknologian haasteet
Ksylitolin valmistaminen kaurankuorista on monimutkainen biokemiallinen prosessi. Vaikka laboratoriotutkimuksissa ja pienessä mittakaavassa tulokset olisivat näyttäneet lupaavilta, skaalaaminen teolliseen mittakaavaan voi tuoda esiin odottamattomia teknisiä ongelmia. Esimerkiksi:
- Prosessit voivat olla energia- ja resurssisyöppöjä.
- Tuotteen puhdistaminen ja erottaminen voi olla monimutkaista ja kallista.
- Kaurankuorien koostumus voi vaihdella raaka-aineen laadusta riippuen, mikä voi vaikuttaa tuotantoprosessin tasalaatuisuuteen.

2. Alkuperäisen analyysin rajoitukset
Vaikka hanke olisi ollut lupaava paperilla, pilotointi- tai testivaiheessa olisi saattanut jäädä huomaamatta kriittisiä pullonkauloja. Näitä voivat olla:
- Prosessin todelliset kustannukset (energia, raaka-aineet, sivutuotteiden käsittely).
- Kilpailukyky suhteessa muihin ksylitolin tuotantotapoihin, kuten puuperäiseen tai maissista valmistettuun ksylitoliin.

3. Liian optimistinen arvio
Fazer on tunnettu brändi ja kestävyyteen panostava yritys. Vihreät innovaatiot, kuten kierrätysraaka-aineiden hyödyntäminen, voivat houkutella sijoittajia ja positiivista näkyvyyttä. Tämä voi joskus johtaa siihen, että projektia viedään eteenpäin optimistisin odotuksin, vaikka riskit eivät olisi täysin hallittavissa. Kyse ei välttämättä ole siitä, että Fazeria olisi "höynäytetty", vaan pikemminkin siitä, että innovaatioiden kehittämiseen liittyy aina tiettyjä epävarmuuksia.

4. Taloudellinen riski vs. strateginen etu
Yritykset, kuten Fazer, voivat hyväksyä suurenkin riskin, jos hanke sopii pitkän aikavälin strategiaan. Vaikka ksylitolin valmistaminen kaurasta ei olisi onnistunut, Fazer saattoi nähdä tämän tärkeänä askeleena kehittääkseen uusia tapoja hyödyntää kauraa tai edistääkseen ympäristöystävällisiä innovaatioita. Joskus epäonnistuminen johtaa uusiin oivalluksiin tai teknologioihin.

Voidaanko tätä pitää virheenä?
- Tutkimus- ja kehityshankkeet ovat aina riskialttiita. Epäonnistuminen ei automaattisesti tarkoita, että tutkimus olisi ollut huonoa tai että Fazer olisi toiminut vastuuttomasti.
- Kyseessä on kuitenkin kalliiksi tullut oppimiskokemus, ja sen perusteella Fazer (ja muut yritykset) voivat kehittää parempia menetelmiä riskien arviointiin tulevaisuudessa.

Olisiko tilanne voitu välttää?
Jos tutkimuksen alkuvaiheessa olisi pystytty tarkemmin arvioimaan prosessin taloudelliset ja teknologiset riskit, investointia olisi voitu harkita tarkemmin tai projektia skaalata vaiheittain pienemmällä riskillä. Silti on mahdotonta varmistaa, että kaikki riskit tulisivat täysin ilmi ennen käytännön toteutusta.


Innovaatioihin liittyy aina epävarmuutta. On mahdollista, että Fazer oppii tästä kokemuksesta ja löytää tulevaisuudessa muita tapoja hyödyntää kauran sivutuotteita kannattavasti. Tällaiset hankkeet ovat osa yritysten kehitystyötä, ja vaikka ne eivät aina tuota odotettuja tuloksia, ne voivat johtaa merkittäviin pitkän aikavälin hyötyihin.