Onko Luomiskertomuksessa ristiriitoja?

”Sukuluettelo” [engl. generations] on käännös heprean sanasta toledoth, joka tarkoittaa ”alkuperää” tai ”sukuluetteloa”. Se määrittelee selostuksen tai tapahtumasarjan. Ilmausta käytetään 1. Mooseksen kirjassa selvästi jokaisen osan jälkeen kulloinkin kyseessä olevaan patriarkkaan viitattaessa (Aadam, Nooa, Nooan pojat, Seem jne.), jotka todennäköisesti olivat vastuussa tekstistä. 1. Mooseksen kirjassa on kymmenen tällaista jakoa.
Jokainen tallenne oli todennäköisesti alun perin kivi- tai savitaulu. Yhdenkään henkilön nimeä ei ole liitetty taivaan ja maan alkuperään (1. Moos. 1:1-2:4), koska siinä viitataan ensisijaisesti koko maailmankaikkeuden alkuperään eikä erityisesti kehenkään henkilöön (Aadamia ja Eevaa ei esimerkiksi mainita nimeltä). Lisäksi vain Jumala tiesi luomisen tapahtumat, joten Jumalan täytyi paljastaa ne, todennäköisesti Aadamille, joka tallensi ne. Mooses, 1. Mooseksen kirjan ”kirjoittaja”, toimi eri osien kokoajana ja toimittajana lisäten selittäviä huomautuksia Pyhän Hengen inspiroimana. Toledoth-ilmaukset tunnustavat Mooseksen käyttämät historialliset lähteet. Tämän ymmärtäminen korostaa 1. Mooseksen kirjan historiallista luonnetta ja sen asemaa silminnäkijätodistuksena vastakohtana vanhalle ”dokumentaarihypoteesille (JEDP)”, jota edelleen opetetaan monissa raamattukouluissa.
Toledoth-ilmausten erot kohdissa 1. Moos. 2:4 ja 5:1 vahvistavat, että ensimmäinen luku on yleiskatsaus – selvitys ”taivaiden ja maan” synnystä (2:4) – samalla kun toinen luku koskee Aadamia ja Eevaa ja on yksityiskohtainen kuvaus Aadamin ja Eevan luomisesta (5:1-2). Kohdan 2:4 ilmaisutapa viittaa myös painotuksen vaihtoon: jakeen ensimmäisessä osassa sanotaan ”taivaat ja maa”, kun taas jakeen lopussa ”maa ja taivas”. Tutkijat ajattelevat ensimmäisen osan olleen maailmankaikkeuden synnyn tallentaneen savi- tai kivitaulun lopussa ja jakeen jälkimmäisen osan olleen Aadamia ja Eevaa koskeneita tapahtumia sisältäneen toisen taulun alussa (1. Moos. 2:4b-5:1a).
Sovelletaanpa tätä tulkintaa toiseen vastaväitteeseen: jotkut ovat myös nähneet ongelman 1. Moos. 2:5 pensaissa ja ruohoissa ja 1. Moos. 2:9 puissa. Olemme jo huomanneet, että 1. Mooseksen kirjan toinen luku kohdistuu Aadamin ja Eevan näkökulmasta tärkeisiin asioihin, ei luomiseen yleensä. Huomaa, että kasvit ja yrtit on kuvattu 1. Mooseksen kirjan toisessa luvussa ”pellossa” (vertaa 1:12) ja ne tarvitsivat ihmistä pitämään huolta niistä (2:5). Nämä ovat selvästi viljelykasveja, ei vain kasveja yleensä. Puut (2:9) tarkoittavat myös vain puutarhaan istutettuja puita, ei puita yleensä.
1. Mooseksen kirja on kirjoitettu samoin kuin monet historialliset kuvaukset, joissa tapahtumien yleiskatsaus tai yhteenveto johtaa ensin kiinnostavimpiin tapahtumiin ja niitä seuraa yhteenvedon olennaisia tapahtumia tarkentava ja täydentävä yksityiskohtainen kuvaus.
1. Mooseksen kirjan ensimmäinen luku, ”suuri yleiskuva”, keskittyy selvästi tapahtumajärjestykseen. Tapahtumat ovat aikajärjestyksessä: ensimmäinen päivä, toinen päivä, ilta ja aamu jne. Tapahtumajärjestys ei ole päähuomion kohteena 1. Mooseksen kirjan toisessa luvussa. Tapahtumia täydennettäessä niitä ei välttämättä mainita aikajärjestyksessä, vaan kyseisen kertomuksen ydinasian kannalta järkevimmässä järjestyksessä. Esimerkiksi eläimet mainitaan jakeessa 19 Aadamin luomisen jälkeen, koska eläimet näytettiin Aadamille vasta, kun hänet oli luotu, eikä niitä luotu vasta Aadamin jälkeen.
1. Mooseksen kirjan luvut 1 ja 2 eivät näin ollen ole erillisiä ristiriitaisia luomiskertomuksia. Ensimmäinen luku on yleiskatsaus ja toinen luku on yksityiskohtaisempi kuvaus Aadamista, Eevasta ja luomisen kuudennesta päivästä.
Viimeinen sana tässä asiassa tulee kuitenkin antaa itse Herralle Jeesukselle Kristukselle. Matteuksen evankeliumin luvun 19 jakeissa 4 ja 5 Jeesus käsittelee avioliittokysymystä ja sanoo:
”Ettekö ole lukeneet, että Luoja jo alussa ’loi heidät mieheksi ja naiseksi’ ja sanoi: ’Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi’?”
Huomaa, että juuri samassa lauseessa Jeesus viittaa sekä 1. Mooseksen kirjan ensimmäiseen lukuun (jae 27b: ”mieheksi ja naiseksi hän loi heidät”) että 1. Mooseksen kirjan toiseen lukuun (jae 24: ”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.”). Yhdistäessään molemmat tällä tavoin Hän ei selvästikään pitänyt niitä millään tavalla erillisinä, ristiriitaisina kertomuksina.

On ristiriitoja, koska se on kooste kahdesta eri lähteestä: Pappiskirjasta ja Jahvisti-lähteestä.

Ja faktastahan kummassakaan ei tietenkään ole kysymys sen enempää kuin Kalevalan sotkanmunajutussa.

Raamattu on aikakirja jossa sekoittuu tuhansien eri kirjoittajien tuhansien muiden ihmisien näkemys siitä kuinka maailma ja ihmiset ovat saaneet alkunsa. Totuus on tosin tuosta hyvin kaukana, sen voi selvittää vain tiede.