Onko yliopistossa suomalaisia? oulussa

Grönroosin mukaan myös suomalaiset oppilaitokset ovat huomanneet elinkeinoelämän lailla Eurooppaan pyrkivien ihmisten potentiaalin asiakkaina, sillä kehitysmaissa on hänen mukaansa käytännössä rajaton määrä ihmisiä, jotka ovat valmiit muuttamaan asumaan Suomen kaltaiseen länsimaahan mitä tahansa väylää käyttäen.

– Opiskelu onkin yksi nopeimmin viime aikoina kasvanut maahanmuuton osa-alue. Oppilaitokset laajentavat jatkuvasti englanninkielisiä opintolinjoja, ja ammattikorkeakoulujen englanninkielisille linjoille hakee vuosittain jo kymmeniä tuhansia opiskelijoita Afrikasta ja Aasiasta. Oppilaitos saa oppilaat ja valtion tuet, opiskelija saa nimellisen lukukausimaksun hinnalla jalkansa oven väliin länsimaiseen hyvinvointivaltioon – ja veronmaksaja maksaa taas huvin sekä kärsii monikulttuurisuuden varjopuolista, Grönroos kirjoittaa.

Grönroosin syyttävä sormi osoittaa myös vasemmistoon. Hänen mukaansa vasemmiston luulisi olevan henkeen ja vereen ulkomaisen halpatyövoiman tuontia vastaan, koska se sotii työntekijöiden etuja vastaan.

– Tästä huolimatta vasemmisto on elinkeinoelämän kanssa samassa rintamassa kannattamassa avointen rajojen maahanmuuttoa, hän arvostelee.

Vasemmiston motivaatio maahanmuuton kannattamiseen on Grönroosin mukaan myös kaksinainen.

– Yhtäältä kyse on inhorealistisesta valtapelistä: vaikka maahanmuuttajat äänestävät usein varsin passiivisesti, niin he äänestävät enemmän vasemmistoa kuin oikeistoa. Vasemmisto siis tuo itselleen äänestäjiä, Grönroos kirjoittaa.

ote IL