Pieksämäen ruokakulttuuri ja palvelut

Mielestäni Pieksämäkeläisten suhtautumisessa ruokakultuuriin juomat mukaan lukien on vähintääkin kaksijakoista. 1. Olemme kaikki lähtöisin kodeista, joissa on ollut taustalla ruuan tuotantoa ja mm. metsämarjojen ja kalojen hyödyntämistä.

2. Taustalla on vamhempien kokemat ruuan yksipuolisuus ja menneiden sotien seurauksena säännöstelyt.

Kun kysyy milloin kaupan hyllylle ilmestyi banaanit, niin ei siitä niin kauvaa aikaa ole kulunut.

Ravintoloiden huippukokkien luomukset toimesta Pieksämäen alueella on ollut käytännössä poissuljettua. Tällaisia ravintolakokemuksia ruokailusta, joissa voi esimerkiksi saa itselleen paistaa pihvit kuumalla lautasella sopivaksi, huippukokin esivalmistetuista pihveistä.
Samoin on ollut alueella huipputuottetuissa elintarvikkeissa lukuun ottamatta terveyteen liittyvää erikoistuotantoa.

Piekämäkeläinen aamu alkaa kaurapuurolla ja metsästä poimituilla mustikoilla ja joukkoon vadelmia sekä maustamatonta jugurtti sekä kupponen kahvia. Se on sitä koti ruokaa ja kesän elämyksillä höystettynä. Ei tarvitse muuta sielun elämyksiä. Kurmeeruokailut huippukokkien luomuksilla ovat joko tatukseen kuuluvia, neuvottelujen vieraanvaraisuutta tai lomaan kuuluvia ruokaelämyksellisiä juttuja.

Monelle ruokailuun asiat alkoivat avautua jossain vaiheessa kaun sitten ja minkä tyyppinen on henkilökohtainen suhtautuminen ruokailutapahtumaan. Ensinnäkin pitää kysyä Pieksämäen ruokakultuurin merkityksestä seuraavaa:

Mitä merkitsee arjen ruuan ulkonäkö, kattaus, ruokailupaikka, kattaus, lapsuuden kokemukset makuineen ja tietysti itse tapahtum?

Onko Pieksämäen ruokakultuurissa ns. helmiä, joita voi kehittää paikallisesti ja viedä muualle teollisuusmössön vaihtoehtona?
2360
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kalakukkoa. reikäleipää , silavaa, pottuja ja särvintä. Siinä sitö onkin ruokakultuuria.

Äänestä
  • Reikäleipää etenkin, täällä emme ota kantaa.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi-ap kirjoitti:

Mielestäni Pieksämäkeläisten suhtautumisessa ruokakultuuriin juomat mukaan lukien on vähintääkin kaksijakoista. 1. Olemme kaikki lähtöisin kodeista, joissa on ollut taustalla ruuan tuotantoa ja mm. metsämarjojen ja kalojen hyödyntämistä.

2. Taustalla on vamhempien kokemat ruuan yksipuolisuus ja menneiden sotien seurauksena säännöstelyt.

Kun kysyy milloin kaupan hyllylle ilmestyi banaanit, niin ei siitä niin kauvaa aikaa ole kulunut.

Ravintoloiden huippukokkien luomukset toimesta Pieksämäen alueella on ollut käytännössä poissuljettua. Tällaisia ravintolakokemuksia ruokailusta, joissa voi esimerkiksi saa itselleen paistaa pihvit kuumalla lautasella sopivaksi, huippukokin esivalmistetuista pihveistä.
Samoin on ollut alueella huipputuottetuissa elintarvikkeissa lukuun ottamatta terveyteen liittyvää erikoistuotantoa.

Piekämäkeläinen aamu alkaa kaurapuurolla ja metsästä poimituilla mustikoilla ja joukkoon vadelmia sekä maustamatonta jugurtti sekä kupponen kahvia. Se on sitä koti ruokaa ja kesän elämyksillä höystettynä. Ei tarvitse muuta sielun elämyksiä. Kurmeeruokailut huippukokkien luomuksilla ovat joko tatukseen kuuluvia, neuvottelujen vieraanvaraisuutta tai lomaan kuuluvia ruokaelämyksellisiä juttuja.

Monelle ruokailuun asiat alkoivat avautua jossain vaiheessa kaun sitten ja minkä tyyppinen on henkilökohtainen suhtautuminen ruokailutapahtumaan. Ensinnäkin pitää kysyä Pieksämäen ruokakultuurin merkityksestä seuraavaa:

Mitä merkitsee arjen ruuan ulkonäkö, kattaus, ruokailupaikka, kattaus, lapsuuden kokemukset makuineen ja tietysti itse tapahtum?

Onko Pieksämäen ruokakultuurissa ns. helmiä, joita voi kehittää paikallisesti ja viedä muualle teollisuusmössön vaihtoehtona?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu