Pieksämäen ruokakulttuuri ja palvelut

Mielestäni Pieksämäkeläisten suhtautumisessa ruokakultuuriin juomat mukaan lukien on vähintääkin kaksijakoista. 1. Olemme kaikki lähtöisin kodeista, joissa on ollut taustalla ruuan tuotantoa ja mm. metsämarjojen ja kalojen hyödyntämistä.

2. Taustalla on vamhempien kokemat ruuan yksipuolisuus ja menneiden sotien seurauksena säännöstelyt.

Kun kysyy milloin kaupan hyllylle ilmestyi banaanit, niin ei siitä niin kauvaa aikaa ole kulunut.

Ravintoloiden huippukokkien luomukset toimesta Pieksämäen alueella on ollut käytännössä poissuljettua. Tällaisia ravintolakokemuksia ruokailusta, joissa voi esimerkiksi saa itselleen paistaa pihvit kuumalla lautasella sopivaksi, huippukokin esivalmistetuista pihveistä.
Samoin on ollut alueella huipputuottetuissa elintarvikkeissa lukuun ottamatta terveyteen liittyvää erikoistuotantoa.

Piekämäkeläinen aamu alkaa kaurapuurolla ja metsästä poimituilla mustikoilla ja joukkoon vadelmia sekä maustamatonta jugurtti sekä kupponen kahvia. Se on sitä koti ruokaa ja kesän elämyksillä höystettynä. Ei tarvitse muuta sielun elämyksiä. Kurmeeruokailut huippukokkien luomuksilla ovat joko tatukseen kuuluvia, neuvottelujen vieraanvaraisuutta tai lomaan kuuluvia ruokaelämyksellisiä juttuja.

Monelle ruokailuun asiat alkoivat avautua jossain vaiheessa kaun sitten ja minkä tyyppinen on henkilökohtainen suhtautuminen ruokailutapahtumaan. Ensinnäkin pitää kysyä Pieksämäen ruokakultuurin merkityksestä seuraavaa:

Mitä merkitsee arjen ruuan ulkonäkö, kattaus, ruokailupaikka, kattaus, lapsuuden kokemukset makuineen ja tietysti itse tapahtum?

Onko Pieksämäen ruokakultuurissa ns. helmiä, joita voi kehittää paikallisesti ja viedä muualle teollisuusmössön vaihtoehtona?