filosofian filosofiaa

Se on takuulla huonoa filosofiaa, jos kirjoittaa jotakin mitä ei ymmärrä.

Onko filosofiassa periaate että "kaikki käy".

Esim. Hylätäänkö opinnäytetöitä usein. tietääkö joku?

belisarion viestistä ymmärrän 70 %.

prof. real. viestistä ymmärrän 40 %.

mutta se on varmaan minun vajavuuttani.

..
H

Filosofian arvo polttoaineena on kiistaton. Sitä se oli alussa ja tulee myös lopussa olemaan.
Joku poltti Aleksandrian kirjaston ja muslimit lämmitti kirjoilla kylpylöitään. Myös aikojen lopussa menee filosofian teokset uuniin.

Sokrates ymmärsi tämän eikä suostunut yhtäkään teosta kirjoittamaan. Hän vain puhui.
Eikä tänä päivänä kukaan tietäisi hänestä mitään ilman Platonia.

Puhuttu Filosofia ei mene uuniin, mutta joka paljon puhuu joutuu kuolemaan puheidensa tähden. Sokrates ja Jeesus esim.

Mikä tosiaan on filosofian arvo ?

Filosofointi on hauskaa toisin kuin psykologisointi.

Olen törmännyt sanaan metafysiikka, mutta en ole varma olenko törmännyt sanaan metafilosofia:

Metafilosofia tarkastelee itse filosofiaa: sen luonnetta, menetelmiä, tavoitteita ja arvoa. Se kysyy, mitä filosofia on ja miksi sitä harjoitetaan.

Metafilosofian lisäksi on olemassa fundamentaaliontologia. Se on filosofiaa siitä, mitä on ennen kaikkea "olevaa". Esimerkiksi empirismi pohtii olevan havaitsemista ja sitä, mitä voidaan tietää havaintojen perusteella olevasta.

Fundamentaaliontologia on perustavampaa kuin empirismi. Se pohtii itse olemisen luonnetta, ja siten esimerkiksi havainnon perustana olevia edellytyksiä. Voidaan kysyä ontologisesti: mitä havaitseminen merkitsee? Tällöin asiaa ei tarkastella vain epistemologisena [mitä voidaan tietää?] kysymyksenä, vaan pohditaan itse olemisen merkitystä havainnon kanssa.

Perustellusti voidaan todeta, että havaitseminen edellyttää aina havaitsijaa (subjektia) että havaittavaa (objektia). Ne ovat välttämättä yhtälaisellä tavalla olemassa. Siten Rene Descartesin kuuluisa "ajattelen olen olemassa" teesi osoittautuu virheelliseksi, koska subjekti ei voi itsessään olla olemassa missään.

Yöllinen ajatus:

onko ihmisen tietoisuudelle algoritmi tai lähdekoodi.

tämä algoritmi tai lähdekoodi saisi aikaan tietoisuuden.

ihminen voi ymmärtää oman lähdekoodinsa.

mutta sen jälkeen hän ei ole enää ihminen vaan korkeampi elämänmuoto.

..
H

mikä on pahuuden psunty, tietystikin Jumala on pahuuden keksijä eli erittäin syntinen miwa.

Ei saa olla kuivaa ja pitää olla selkeää.

Analyyttinen filosofia on selkeää, mutta sivuuttaa kaiken oleellisen. Hegelin filosofia on kuin kaksi juoppoa puhuisi keskenään ja kukaan muu ei ymmärrä mitä he sanovat. Mutta yrittää päästä oleelliseen.

Filosofian arvo tieteelle on sama kuin uskontojen, eli tasan nolla.

Jokainen harrastaa filosofointia jossain määrin.

Viisauden rakastamista. Viisaus vapauttaa voimaa elämääsi.

E. saarista mukaillen sanoisin että voisi ajatella sitä voisiko jotakin ajatella paremmin.

Eli ajattelun ajattelua.

Raamatussa sanotaan että tieto käy turhaksi.

Itse olen sitä mieltä että osa tiedosta tulee turhaksi joskus myöhemmin mutta hetken aikaa se oli olennaista.

Ja lisäksi uskon että on tietoa joka ei tule koskaan turhaksi.

Kuten:

Eettinen ja moraalinen tieto, kuten oikeudenmukaisuuden periaatteet

Ihmisen ymmärrys itsestään ja muista


..
H

Tuli mieleen ajatus : jotkut osaavat soittaa kitaraa virtuosimaisesti ja toiset vain hieman. Ehkä samoin jotkut ovat eettis hengelliseltä kehitykseltään paljon edellä muita.

Tuo on kiinnostava vertaus! Kitaransoitossa harjoittelu, kokemus ja luontaiset lahjat vaikuttavat siihen, kuinka taitavaksi ihminen kehittyy. Samoin eettisessä ja hengellisessä kehityksessä voi olla suuria eroja – jotkut vaikuttavat saavuttaneen syvemmän ymmärryksen ja eettisen herkkyyden, kun taas toiset ovat vasta alussa.

Mielenkiintoista on myös se, että kitaransoitossa ei ole yhtä ainoaa ”huippua”, vaan on erilaisia tyylejä ja lähestymistapoja, ja samoin hengellisessä kasvussa voi olla monia polkuja. Toiset kehittyvät hitaan ja tasaisen prosessin kautta, kun taas toisilla voi olla voimakkaita oivalluksia.

Miten itse ajattelet: ovatko nämä erot vain ajan kysymys – eli että kaikki pääsevät lopulta samalle tasolle – vai voiko olla pysyviä eroja?

..
Ai ja H

Filosofia on osittain tiedettä, mutta menee maailmankatsomusten suuntaan. Pyritään koko totuuteen eikä vain tieteelliseen tietoon.

Osa-alueet valoittavat hyvin:

Teoreettinen filosofia
Käytännöllinen filosofia
Estetiikka

Tarkemmin:

Tieteet, tieteen filosofia
Tietoteoria
Metafysiikka
Kosmologia
Uskonnot ja maailmankatsomukset

Politiikka
Etiikka

Estetiikka: Taidearvostelut eri taiteen aloilla

Filosofian eri suunnat sitten käsittelevät nämä kaikki alueet, asiat eri tavoilla.

Myös voidaan luetella kaikki ikuiset filosofiset kysymykset, ja antaa niihin oman suunnan tai ihan omat vastaukset:

Materialismi vai idealismi?
jne.

Totuus, hyvyys ja kauneus.

Ehkä niin, että filosofia on parhaimmillaan asioiden kuvaamisessa ja järkevyyden arvioinnissa. Ja siinä, että pyrkimys ei ehkä aina ole olla oikeassa vaan lähestyä asiaa eri sanoin eri kulmista, antaa mahdollisuus olla väärässä, mutta avata sattumalta ehkä jotain, jota ei ole avattu aiemmin.

Huonoa filosofiaa ei ehkä ole.
Se miten kukakin kokee minkäkin asian hyödylliseksi tai järkeväksi varmasti vaihtelee.
Heikkoa filosofiaa voi olla ehkä sellainen, jossa itse asia ei korostu.
Tai asia on rakenteellisesti tai by-default naulattu jotenkin siten, että se on joko ehdoton tosi niinkuin on sanottu tai totuusperää ei ole mahdollista tutkia tai jos on, sen tutkintaan ei anneta minkäänlaisia järkeviä avaimia asiaa esittävän toimesta. Sanosin, että filosofisesti sellaiset ovat lähtökohtaisesti epätosia. Vain todistettavasti tosi on tosi- lähtökohta siis täällä.

..vanhaa jutytuani kunj ihmettelin että mikä IR-lähde on kummallinen melko outo kuin Petteri Outo, kun näkyy on:

liiketunnistinjuttu, ajattelin että voisi olla joku ajastusjutytukin mutta ei ole toisellapuolella laserille vastaan otinta, muutenkin erittäin vaarallisia näkymättömät IR-alueen laserit, pitäisi ensin ne kohdentaa, yhtä tehokkaasti tuhoavat silmän se näkymätönkn IR-laser kuin näkyväkin...

yipssa öomllo ,ol'öaomem IR-laser jokukin

https://en.wikipedia.org/wiki/Far-infrared_laser

Oletko kuullut kokeellisesta filosofiasta?

Kokeellinen filosofia on lähestymistapa, joka yhdistää perinteistä filosofista pohdintaa kokeelliseen ja empiiriseen tutkimukseen. Se tarkastelee filosofisia kysymyksiä ja teorioita kokeiden, kyselyjen ja muiden tutkimusmenetelmien avulla. Tämän lähestymistavan erottuvia piirteitä ovat muun muassa:

1. **Ymmärrys ihmisten ajattelusta**: Kokeellisessa filosofiassa tutkitaan, miten ihmiset oikeasti ajattelevat ja tekevät päätöksiä erilaisissa filosofisissa kysymyksissä.

2. **Tieteellinen metodologia**: Kokeelliset filosofit käyttävät tieteellisiä menetelmiä, kuten kokeita ja tilastollista analyysiä, testatakseen filosofisia teorioita ja oletuksia.

3. **Käytännön sovellukset**: Kokeellinen filosofia voi tarjota käytännön tietoa, joka auttaa ymmärtämään yhteiskunnallisia ilmiöitä, etiikkaa tai ihmisten käyttäytymistä.

Yhteenvetona voisi sanoa, että kokeellinen filosofia pyrkii tuomaan yhteen filosofian teoreettisen ja käytännöllisen puolen, hyödyntäen kokeellista tutkimusta filosofisten ongelmien selvittämisessä.

Miten ihmisen mieleen voi tulla uusia asioita

Tämä on yksi filosofian ja kognitiotieteiden keskeisistä kysymyksistä: Miten mieleen voi tulla uusia ideoita, ajatuksia tai oivalluksia, joita ei aiemmin ollut? Tässä muutamia näkökulmia ja selitystapoja:


---

1. Aistit ja havainnot

Ihminen saa jatkuvasti uutta tietoa aistien kautta (näkö, kuulo, tunto jne.). Tämä ulkoinen informaatio yhdistyy aiempiin kokemuksiin ja voi synnyttää jotain täysin uutta:

Esimerkiksi kun näet jotain ennenkokematonta, mieli alkaa tulkita ja rakentaa siitä ymmärrystä.

Havainnot voivat myös rikkoa vanhoja odotuksia ja herättää uusia kysymyksiä.



---

2. Assosiaatiot ja yhdistelykyky

Mieli on erittäin hyvä yhdistämään vanhoja tietoja uusilla tavoilla:

Kaksi erillistä ideaa voi "törmätä" mielessä ja synnyttää uuden ajatuksen.

Tämä on luovuuden ja innovoinnin perusta: uudenlainen yhdistelmä vanhoista osista.



---

3. Alitajunta ja oivallukset

Usein uusia ajatuksia nousee esiin alitajunnasta:

Nukkuessa tai levossa aivot prosessoivat tietoa ilman tietoista ohjausta.

Yhtäkkiä mieleen voi "pulpahtaa" ajatus, jota ei osannut odottaa – tämä on tuttu ilmiö esim. unien, inspiraation tai "eureka"-hetkien yhteydessä.



---

4. Kieli ja ajattelu

Kieli mahdollistaa monimutkaisen ajattelun:

Uusien käsitteiden oppiminen antaa välineitä ajatella asioita, joita ei aiemmin pystynyt edes nimeämään.

Abstraktit sanat mahdollistavat uusien teorioiden ja näkökulmien muodostamisen.



---

5. Sosiaalinen vuorovaikutus

Toiset ihmiset voivat esitellä näkökulmia, joita ei itse olisi tullut ajatelleeksi:

Keskustelut, kirjat, opetus, taide – kaikki voivat tuoda mieleen uutta.



---

6. Kysymysten esittäminen

Uusia asioita syntyy usein, kun ihminen alkaa kysyä jotakin, mitä ei aiemmin kysynyt:

"Miksi näin on?", "Entä jos olisi toisin?", "Mitä jos yhdistäisin nämä kaksi asiaa?"



---

Filosofinen huomio:

Jo antiikin filosofiassa tämä kysymys tunnettiin nimellä "nouseeko tieto aistihavainnoista vai onko jotain synnynnäistä?"

Platon ajatteli, että kaikki tieto on pohjimmiltaan muistamista (recollection).

Aristoteles taas uskoi, että mieli on syntyessään "tabula rasa" – tyhjä taulu, johon kokemus kirjoittaa.



---

Jos haluat, voin tarkastella tätä kysymystä tieteellisesti (esim. neurotiede/kognitiotiede), filosofisesti tai vaikka henkiseltä tai uskonnolliselta kannalta. Mihin suuntaan haluaisit syventyä?