Tutustua skitsofreniikkoon

Ihmiseen voi aina tutustua, vaikka olisi joku sairauskin.
Ei toista voi tuntea, ennen kuin tutustuu.
Ja jos ei olekaan mukava henkilö, niin jättää kaveruuden siihen.
Skitsofreenikotkin ovat ihmisiä, heillä on vain sairaus, osa aivan mukavia ihmisiä.
Skitsofreniassa sairauskin voi olla aika vähäoireinen aikansa, ja taas jossain vaiheessa saattaa oireet voimistua. Sellaista aaltoilevaa olemista. Välillä voivat paremmin, välillä huonommin.

Ainahan tutustua voi! Mutta pidä hiukan etäisyyttä, älä sido itseäsi ja elämääsi skitsofreenikkoon!

Ei kannata.Voi käydä todella huonosti sinulle tai tutuillesi

Mielenterveysdiagnoosi ei välttämättä kerro ihmisestä juuri mitään edes skitsofrenian kohdalla, vaikka useimmat skitsofreniaa potevat ovat vähintään lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä. Jotkut skitsofreniadiagnosoidut pärjäävät ilman lääkkeitäkin ja itsekin skitsofreniakuntoutujana olen miettinyt usein lääkityksen merkitystä ja tarpeellisuutta. Olen tullut kuitenkin siihen päätelmään, että en koe lääkityksestä niin merkittävää haittaa enkä halua riskeerata terveyttäni enää, joten käytän antipsykoottista lääkettä.

Ihmisiin kannattaa tustustua aina. Voiko ihmisestä edes tietää onko hän skitsofreenikko, ennen tutustumistaan, jos niikseen tulee?

Mielisairuadesta huolimatta siellä on runsaasti, sekä mielettömän hyviä ja myös älykkäitä tyyppejä.

Mutta sellaisen ohjeen antaisin, että toista ihmistä ei voi auttaa ellei itse ole kunnossa. Eli itsellä on kuitenkin pidettävä jotkut rajat. Sama tosin pätee tavalla tai toisella muihinkin ihmissuhteisiin, mutta skitsofreenikkojen kohdalla mopo saattaa lähteä helposti laukalle.

En ymmärrä aloituksen pointtia. Kannattaako ihmisiin ylipäätään ihmisiin tutustua? Itse miettisin diagnoosien sijasta, että millainen ihminen on kyseessä eli saako ihmissuhteesta mitään...

Kun luin tätä foorumia niin tuli mieleen, että taidan päästä aika paljon vähemmällä jos en tutustu.

Kenellä oikeasti on omassa elämässä joutilasta aikaa kuunnella valittamista, vain valittamisen ilosta, tai muiden syyttelyä omista ongelmista?

Riippuu ihan mitä tutustumisella haet. 🤔
Joillakin psykoosilääkitys voi tappaa kaiken sosiaalisen halun, jolloin yhteistyö tutustumiselle saattaa olla vähän hankalaa.

Mulla on ollut syntymästä asti skitsofrenia ja sairastuin aikuisiällä paniikki ja ahdistushäiriöön ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon jatkuvan kiusaamisen takia ja voin kertoa minkälaista skitsofreniikoon kuten minuun on tutustua, minuun on hankala tutustua koska yleensä hakeudun omiin oloihini ja keskustelun aloittaminen on vaikeaa koska on hankala näyttää tunteita skitsofrenian tunteiden latistumisen vuoksi en esim pysty hymyilemaan ja tai puhumaan kunnolla toisille ihmisille se menee semmoiseksi muminaksi ja parisuhde markkinoilla myös pahempi koska en pysty näyttämään rakkauttani ja minkäänlaista tunteita naista kohtaan enkä pysty aloittamaan ja etenemään keskustelussa mihinkään saatan vain tuijottaa hiljaa ja katsoa ja sitten vastata jos jotakin sanotaan. Minulle on naiset monesti hymyilleet ja katsoneet minua ja yrittänyt myös iskeä mutta siitä ei tule mitään koska tunteet latistuneet enkä pysty avaamaan suutani kunnolla olen tosi hiljainen enkä reagoi naisille mitenkään vaikka haluaisin. Meihin skitsofreenikkoihin on todella vaikeaa tutustua esilm minulla ei ole yhtään ystävää sairauden takia olen vain saanut kiusaamista jatkuvasti. Olen ollut osastolla viimeksi 4 vuotta sitten psykoosin takia ja lähinnä ne oli harhaluuloja ja pelkotiloja kuten vainon ja murhaamisen uhriksi joutumisen kokemuksia ne olivat aivan hirveitä olivat todellisia olin myös oastolla väkivaltainen mutta ainoastaan esineitä kohtaan ja suullisesti mutten koskaan käy ihmisten päälle psykoosissa jonka skitsofrenia aiheutti lääkkeiden käytön puuteen takia. Todella haluaisin ystävän ja naisen parisuhteeseen mutta kaikilla on ennakko luuloja meitä skitsofrenikoita kohtaan. Minusta saa todella hyvän ystävän jos jaksaa nähdä vaivaa minuun ja minusta saa todella hyvän mies ystävän naiselle joka osaa rakastaa. Skitsofrenian takia olen sellainen ihminen joka uskoo Jumalaan koska skitsofrenikot lähes kaikki uskovat Jumalaan sairauen takia ja hyvä niin minulla on myös sellaisia kiinnostuksen kohteita mitä muilla ei ole. Olen yleensä omissa oloissani ja teen asioita yksin käyn myös salilla ja ulkoilemassa. Jospa tämä auttoi mutta yleensä sanon nöin skitsofreenikkoon on vaikeampi tutustua mutta kun sen on tehnyt siitä saa parhaan ystävän ja aviomiehen naiselle joka etsii suhdetta. Olen itse työkyvyttömyys eläkkeellä koska en sairauden takia pysty käymään töissä koska skitsofrenia vie työkyvyn minulla on myös oppisvaikeuksia mikä hankaloittaa tilannetta entisestään.

Edes puolisoni ei tiedä, että minulla on skitsofreniadiagnoosi. Minuun on tutustunut moni onneton täysin tietämättä, että olen mielisairas. Töissäkin keskustelemme kahvitauolla alentuvasti mielisairaista, jotka edustavat jotain syövän tai dementian kaltaista kuolettavaa sairautta, josta kukaan ei parane. Tiedämme, että se on geenitauti ja on paljon geenitutkimuksia, joiden mukaan tietyt geenit altistavat mielisairauksille ja muille sairauksille, ja että ne kulkevat samoissa suvuissa. Se on hirvittävä kohtalo, joka on meille korkeasti koulutetuille kognitiivisesti pärjääville erityisasiantuntijoille vieras ja mahdoton sairaus. Olisi hupaisaa, jos kaikki elämässäni tapaamani ihmiset saisivat tietää, että minulla on skitsofreniadiagnoosi. Suurin osa on siitä autuaan tietämättömiä, itse asiassa aivan kaikki joita elämässäni kohtaan. Hirvittävän moni on tutustunut minuun,.