Vielä kertaakaan elämässäni: tässä hän on, mun vieressä, enkä muuta kaipaa. Se on mun mielestä tosi ikävää.
En ole kokenut
Anonyymi-ap
20425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
En minäkään ole. Toiset taas löytää rinnalleen ihmisen tosi helposti tai siirtyy kukasta kukkaan kuin vettä valaen. Väkisinkin sitä ajattelee, että kyllä minussa jotain perustavanlaatuista vikaa täytyy olla, kun rakkaus on elämässä jäänyt kokematta.
Ehkä se johtuu, ainakin minun kohdallani siitä, että en näe itseäni riittävän rakastettavana… ja käyttäydyn sen mukaisesti. Ja helpoin tapa on palata tuttuun ajatteluun.
väärä ihminen vierellä niin oot vaa entistä ahdistuneempi ja koet huonoa omatuntoa siitä että et voi pitää toisesta samoin, vaikka toinen pitää susta paljon :c , toivottavasti se oikea viel löytyis viereen... - bunny
Minä päätän suhteen, jos ahdistaa se toinen ihminen… en pysty olemaan tuollaisessa tilanteessa.
Itsekin olen ollut tuossa tilanteessa. Se on reilua päättää suhde, eikä jäädä odottelemaan.
Minusta ei kannata aloittaa suhdetta ennen kuin tunteet syttyy.
t. Mussu
Asiat menee monesti miten menee. Toinen voi painostaa enemmän jne. joskus toivoo tunteiden syvenevän. Ihmisessä voi nähdä paljon hyvää ja voi olla monella tapaa sopiva, mutta suuret tunteet jää syttymättä.
Älä anna painostaa, painostaminen on red flag. Oikeasti kiinnostunut odottaa ja pitää sinun hyvää oloasi tärkeänä.
t. Mussu
Ei mua oo koskaan painostettu mihinkään. Ihan vapaaehtoisesti olen kaiken tehnyt...
Eikö sulla silloin oo asiat aika hyvin? 😊
No on kyllä.👍
Älä puhu paskaa
Ikävää tässä on myös se, että sinunlaisesi aggressiiviset mitätöijät ovat varmasti saaneet kokea rakkautta enemmän kuin me, joilla se on jäänyt kokematta ollenkaan.
Miksi sinä olet rakastettavampi kuin minä? Miksi sinua on helpompi rakastaa kuin minua?
Joo tasan ei käy onnen lahjat näissäkään asioissa.
Olen kokenut tuollaisen monta kertaa ja kappas miten väärässä olinkaan. Olen oppinut sen, että se on vain oman mieleni tuotos koenko tuollaiseksi toisen vai en olipa hän sitä tai ei. Nyt en enää odota suhteilta tuollaista aivokemiallista reaktiota. Tiedän että voi mennä vuosi tai kaksi ennen kun oikeasti näkee millainen toinen on. Tiedän että jos ihminen vaikuttaa potentiaalisesti sopivalta, tunteet ja kiintymys muodostuvat hiljalleen ja luovat vahvemman pohjan kuin alun tunneaallokkoon heittäytyminen.
Niin ja on minullakin kaivattu, tosin nyttemmin voisin jo kutsua määrittelemättömäksi suhteeksi. Välitän hänestä hyvin paljon. En odota häneltä mitään. Voin vain itse päättää paljonko annan ja mitä. En voi vaatia toiselta välittämistä, rakkautta, kiitymystä, yhteistä tulevaisuutta tai kauniita sanoja. Voin vain katsoa miltä osin vastavuoroisuus tapahtuu ja tiedostaa mitä elämältäni toivon ja olenko itse sujut jos vastavuoroisuutta ei ole tai missä asioissa sitä ei ole. Rakkaus on aina antamista, ei ottamista.
"Rakkaus on aina antamista, ei ottamista."
Tuossahan se tiivistyy erinomaisesti. Hienosti sanottu.
Juurikin näin.
Mistä voit varmasti tietää, että tunteita ja kiintymystä kehittyy suhteen aikana?
Minusta tuo on jotenkin outo kysymys. Minusta tuo tunteiden ja kiintymyksen kehittyminen on ennemminkin itsestäänselvyys, kun kaksi ihmistä, jotka ovat päättäneet lähteä katsomaan elämää yhdessä, oppivat tuntemaan toisiaan koko ajan paremmin, olemaan läsnä toistensa elämässä ja jakamaan ilot ja surut. Totta kai tuo sorvaa ihmisiä yhteen paremmin ajan kanssa.
Eri asia sitten, jos lähtee alun perinkin suhteeseen sellaisen kanssa, jonka ei koe olevan sopiva itselleen. Mutta miksi ihmeessä edes tekisi niin?
Parisuhde ei ole tunnehuumaa vaan tietoinen päätös rakastaa, jonka tekee joka päivä.
Sivusta
Minulla oli, se hetki, eka kertaa elämässä pari vuotta sitten, mut en ehtiny kissaa sanoa kun se viuhahti ohi, toinen olikin palsta addikti, jossa oli omat kaverit ja exät vuosien takaa. Enkä tykkää tupakoitsijoista. Sain vaikutelman ihan muusta, ja uskon että oli oikea mutta täällä joutui paheellisuuksien keskelle. Nyt on ollu hyviä alotuksia, toi yksinpuhelija hevonp. Tietää mistä narusta vetää, tulee kirjoiteltua, osa on totuuksia, osa herättelyä, osa provosointia, osa ilkikurisuutta ja tietysti että on joutunut pettymään ihmiseen, kyllä surettaa ja on paha mieli mut ei kantsi jäädä tuleen makaamaan, eikä ainakaan tänne kirjottelemaan ja lukemaan paskaa vieraiden ihmisten keskelle. Nälkä, moi.