voi ajatella olleen päiväkirjamaista. Kertoa elämästään ja peilata tuntemuksia ajatuksista ja kokemuksista. Se keskeisin asia on tietenkin se millainen on omannäköinen elämäni, se mikä saa minut voimaan hyvin. Pääasia siinä on se että voin olla vain ystävä, koska se että tekisin jotain vain toista miellyttääkseni ei olisi minun näköistä elämää. Mielessäni pohdin sitä voisinko suostua kerran viikossa tekemään jotain sellaista mistä en itse pidä, mutta totesin että se on minulle täysin mahdoton ajatus.
Täällä kirjoittelun
Anonyymi-ap
3258
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mulla oli joskus wordiin kirjoittelua, jopa päivittäin. Nykyään puran tuntojani 24sessa. Jos ihminen elää itselleen sopimatonta elämää niin siinä ajaa itsensä piippuun. Silloin olisi koko ajan jokin rooli päällä vähän niinkuin näyttelijällä. Elämässä kannattaa viettää aikansa sellaisessa seurassa missä voi olla vapautuneesti oma itsensä.
Jos ei kykene kompromisseihin ja tekemään koskaan mitään mistä ei pidä, ei silloin kyllä voi olla edes ystävä. Ihmissuhteisiin kuuluu vastavuoroisuus jossa kaikki ei ole aina säkenöivää ja ihanaa, joskus tehdään mitä sinä tahdot, joskus mitä toinen. Jos on hyvä yhteensopivuus, näistä ei kovin usein tarvitse kinata, oli kyseessä sitten ystävyys tai parisuhde. Mutta täydellisyyttä et löydä kuin satukirjoista.
Näin on, ei ole olemassa elämää, jossa kaikki on oman mielen mukaista. Tilanne on hyvä, jos voi suurimman osan ajasta käyttää itselle mieluisalla tavalla. Silloin on helppo myös välillä tehdä toisen vuoksi jotain, mitä tuntuu turhalta tai jopa tympeältä, jos se on toiselle tärkeää. Hyvässä suhteessa ollaan pääosin samoilla linjoilla ja tehdään asioita myös ystävien kanssa.
- Aamu