Kekkonen oli MIES paikallaan !

Presidenttinä Kekkosella oli hyvinkin suuri merkitys hyvinvointimme edistämisessä. Maalaisliitto/Keskustapuolue tuskin olisi ilman häntä ollut samanlainen miksi se silloin muodostui.
Paavo Lipposen aiheuttamaa vahinkoa ei heti ymmärretty, sytytys oli hitaalla, mutta tuskin kukaan pääministeri lyö hänen ennätystään niin alhaisesta äänimäärästä presidentin vaaleissa.

Kokoomuksella ei ollut pienintäkään osuutta hyvinvointivaltion rakentamisessa (esim peruskoulu ) mutta tuhoajana se oli avainasemassa ja se alkoi m1987 Holkerin hallituksen syöstessä maan kuuluisaan -90 luvun lamaan yhdessä sosiaalidemokraattien (Koivisto, Liikanen) kanssa. Kokoomus on keskeisimpänä toimijana hävittänyt tuottavan valtion omaisuuden ja yksityistämällä tuhonnut pian monia julkisia toimintoja pahimpana esimerkkinä terveydenhuolto.

En sotakorvausvuosien suoria sosiaalisia uudistuksia muista, mutta niinä vuosina ryhdyttiin rakentamaan maahamme valtavaa infraverkkoa, joka valmistuessaan merkitsi lisääntyvää hyvinvointia kaikille.

Presidentti ei periaatteessa tehnyt sisäpolittisia säädöksiä, mutta hallitusten nimittäjänä ja mielipidevaikuttajana hän pystyi uudistuksiin vaikuttamaan. Etenkin sairaala- ja kouluverkon rakentaminen nostivat köyhien mahdollisuuksia pysyä kunnossa ja hankkia sivistystä. Kekkonen tuki vahvasti muun muassa näitä uudistuksia. Onneksemme kokoomus joutui oppositioon niiksi vuosiksi, kun maassamme siirryttiin puolueen inhoamaan peruskoulujärjestelmään.

Anonyymi kirjoitti:

Presidenttinä Kekkosella oli hyvinkin suuri merkitys hyvinvointimme edistämisessä. Maalaisliitto/Keskustapuolue tuskin olisi ilman häntä ollut samanlainen miksi se silloin muodostui.
Paavo Lipposen aiheuttamaa vahinkoa ei heti ymmärretty, sytytys oli hitaalla, mutta tuskin kukaan pääministeri lyö hänen ennätystään niin alhaisesta äänimäärästä presidentin vaaleissa.

Kokoomuksella ei ollut pienintäkään osuutta hyvinvointivaltion rakentamisessa (esim peruskoulu ) mutta tuhoajana se oli avainasemassa ja se alkoi m1987 Holkerin hallituksen syöstessä maan kuuluisaan -90 luvun lamaan yhdessä sosiaalidemokraattien (Koivisto, Liikanen) kanssa. Kokoomus on keskeisimpänä toimijana hävittänyt tuottavan valtion omaisuuden ja yksityistämällä tuhonnut pian monia julkisia toimintoja pahimpana esimerkkinä terveydenhuolto.

Lue lisää

Samoilla linjoilla ollaan.

Ossi, oikea SOTILAS

Kekkosen sosiaalinen oikeudenmukaisuus lähti siitä, että kansan pitää vaurastua jotta se voi tarjota riittävät sosiaalipalvelut kaikille, myös vähävaraisille. Tämä oli myös alkiolaisen keskustalaisuuden pääteema.

Kun katsotaan historiaamme, niin SDP on keskittynyt kahinoimaan, ensin oli luokkataistelu joka johti aina sisällissotaan saakka, sittemmin oli kahinointi ay-liikkeen vallasta ja siihen liittyen vääntö työmarkkinoilla ja niin edelleen. Siinä missä SDP on rähinöimällä koettanut saada jotain aikaan, Keskusta on tehnyt sen yhteistyöllä

Tuo SDP:n vääntö on nyt saanut uutta tuulta kun Rinnettäkin typerämmät ay-johtajat (esim. Riku Aalto) temmeltävät.

Tosin tällä kertaa väännön takana on myös ay-liikkeen oman arvovallan puolustaminen, kas kun paikallisella sopimisella on monella työpaikalla saavutettu paremmat palkankorotukset kuin mihin liitot ovat kyenneet. Tämä on syönyt ay-pomojen uskottavuutta jäsenistön keskuudessa, jäsenkato onkin ollut melkoista. Nyt sitä yritetään paikata maamme kilpailukyvyn kustannuksella.

Kepun paikan yhteistyön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaajana on ottanut Kokoomus. Yhteistyöhalukkuudesta ja -haluttomuudesta kertoo se, ettei SDP suostunut edes hallitustunnusteluihin Kokoomuksen kanssa. Marinin ääretön viha oikeistoa kohtaan paistoi kilometrien päähän.

SDP:n edustama malli, jossa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin ratkaistaan rahalla, johtaisi hyvin nopeasti koko hyvinvointiyhteiskunnan äkkiromahdukseen äärettömän velkataakan alle. Sitä Kokoomus yrittää välttää. Ja sitä niin SDP kuin muuki vasemmisto vastustaa, sille kelpaa vain leikkausten peruminen ja rahahanojen suurentaminen kaikelle mitä kansalaiset kehtaa pyytää.

Anonyymi kirjoitti:

En sotakorvausvuosien suoria sosiaalisia uudistuksia muista, mutta niinä vuosina ryhdyttiin rakentamaan maahamme valtavaa infraverkkoa, joka valmistuessaan merkitsi lisääntyvää hyvinvointia kaikille.

Presidentti ei periaatteessa tehnyt sisäpolittisia säädöksiä, mutta hallitusten nimittäjänä ja mielipidevaikuttajana hän pystyi uudistuksiin vaikuttamaan. Etenkin sairaala- ja kouluverkon rakentaminen nostivat köyhien mahdollisuuksia pysyä kunnossa ja hankkia sivistystä. Kekkonen tuki vahvasti muun muassa näitä uudistuksia. Onneksemme kokoomus joutui oppositioon niiksi vuosiksi, kun maassamme siirryttiin puolueen inhoamaan peruskoulujärjestelmään.

Lue lisää

Kekkonen vaikutti maan kehitykseen hyvin monin tavoin suoraan ja myllykirjein.
Kokoomusta hän piti oppositiossa lähinnä ulkopoliittisista syistä, eikä suotta, mutta samalla se mahdollisti tämän Ruotsin esimerkkiä seuraten hyvinvointivaltion synnyn.
Hyvinvointivaltion rakennustyö alkoi heti sodan jälkeen ja sen syntyhistoria on jokseenkin sama kuin YYA -sopimuksen aika.

Kekkosen syyttely Kremlin myötäilystä on typerää ja irti silloisesta poliittisesta todellisuudesta. Neuvostoliitto oli voimatekijä ja hävitty sotaseikkailu rauhansopimuksineen olemassa oleva tosiasia, liikkumavaramme oli rajallinen.
Kuinka olisivat Vihavaiset ja Rautkalliot puudelinsa Lehtisen kanssa maata hoitaneet ?
Varsin pienelle huomiolle jää se meille myönteinen taloushistoria jonka YYA- sopimus turvasi, olisiko meillä nykyisissä mittapuissa olevaa laivateollisuutta ilman sitä ?
Selvisimme jopa armeijan ylimmän johdon USA;lle vuotamista Neuvostoliittoa koskevien tietojen vuotamisistakin ilma poliittisia kolhuja (Ermei Kanninen).

Anonyymi kirjoitti:

Kekkosen sosiaalinen oikeudenmukaisuus lähti siitä, että kansan pitää vaurastua jotta se voi tarjota riittävät sosiaalipalvelut kaikille, myös vähävaraisille. Tämä oli myös alkiolaisen keskustalaisuuden pääteema.

Kun katsotaan historiaamme, niin SDP on keskittynyt kahinoimaan, ensin oli luokkataistelu joka johti aina sisällissotaan saakka, sittemmin oli kahinointi ay-liikkeen vallasta ja siihen liittyen vääntö työmarkkinoilla ja niin edelleen. Siinä missä SDP on rähinöimällä koettanut saada jotain aikaan, Keskusta on tehnyt sen yhteistyöllä

Tuo SDP:n vääntö on nyt saanut uutta tuulta kun Rinnettäkin typerämmät ay-johtajat (esim. Riku Aalto) temmeltävät.

Tosin tällä kertaa väännön takana on myös ay-liikkeen oman arvovallan puolustaminen, kas kun paikallisella sopimisella on monella työpaikalla saavutettu paremmat palkankorotukset kuin mihin liitot ovat kyenneet. Tämä on syönyt ay-pomojen uskottavuutta jäsenistön keskuudessa, jäsenkato onkin ollut melkoista. Nyt sitä yritetään paikata maamme kilpailukyvyn kustannuksella.

Kepun paikan yhteistyön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaajana on ottanut Kokoomus. Yhteistyöhalukkuudesta ja -haluttomuudesta kertoo se, ettei SDP suostunut edes hallitustunnusteluihin Kokoomuksen kanssa. Marinin ääretön viha oikeistoa kohtaan paistoi kilometrien päähän.

SDP:n edustama malli, jossa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin ratkaistaan rahalla, johtaisi hyvin nopeasti koko hyvinvointiyhteiskunnan äkkiromahdukseen äärettömän velkataakan alle. Sitä Kokoomus yrittää välttää. Ja sitä niin SDP kuin muuki vasemmisto vastustaa, sille kelpaa vain leikkausten peruminen ja rahahanojen suurentaminen kaikelle mitä kansalaiset kehtaa pyytää.

Lue lisää

Kokoomus ei todellakaan ole ottanut paikkaa yhteistyön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaajana.
Se tukee niitä asioita juuri niin kuin köysi tukee hirtettyä !
Mitä taas tulee työmarkkinoihin, olemme juuri tilanteessa jossa Ay-liike yrittää saada suomalaista palkkatasoa edes hieman lähemmäs kilpailijamaitamme, voit katsoa vaikka eilisiä uutislähetyksiä asian kertaamiseksi.

Orpon ja Purran hallitusohjelma on EK;ssa käsikirjoitettu ja toteuttaa yksityisen veronkierto lääkäribisneksen 11 tavoitteesta 10, olisiko SDP;n pitänyt suostua neuvotteluissa tähän ?
Sellaine liitto oli mahdollista vain ahneimman ja tyhmimmän puolueen välilä !

Anonyymi kirjoitti:

Kekkosen sosiaalinen oikeudenmukaisuus lähti siitä, että kansan pitää vaurastua jotta se voi tarjota riittävät sosiaalipalvelut kaikille, myös vähävaraisille. Tämä oli myös alkiolaisen keskustalaisuuden pääteema.

Kun katsotaan historiaamme, niin SDP on keskittynyt kahinoimaan, ensin oli luokkataistelu joka johti aina sisällissotaan saakka, sittemmin oli kahinointi ay-liikkeen vallasta ja siihen liittyen vääntö työmarkkinoilla ja niin edelleen. Siinä missä SDP on rähinöimällä koettanut saada jotain aikaan, Keskusta on tehnyt sen yhteistyöllä

Tuo SDP:n vääntö on nyt saanut uutta tuulta kun Rinnettäkin typerämmät ay-johtajat (esim. Riku Aalto) temmeltävät.

Tosin tällä kertaa väännön takana on myös ay-liikkeen oman arvovallan puolustaminen, kas kun paikallisella sopimisella on monella työpaikalla saavutettu paremmat palkankorotukset kuin mihin liitot ovat kyenneet. Tämä on syönyt ay-pomojen uskottavuutta jäsenistön keskuudessa, jäsenkato onkin ollut melkoista. Nyt sitä yritetään paikata maamme kilpailukyvyn kustannuksella.

Kepun paikan yhteistyön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaajana on ottanut Kokoomus. Yhteistyöhalukkuudesta ja -haluttomuudesta kertoo se, ettei SDP suostunut edes hallitustunnusteluihin Kokoomuksen kanssa. Marinin ääretön viha oikeistoa kohtaan paistoi kilometrien päähän.

SDP:n edustama malli, jossa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin ratkaistaan rahalla, johtaisi hyvin nopeasti koko hyvinvointiyhteiskunnan äkkiromahdukseen äärettömän velkataakan alle. Sitä Kokoomus yrittää välttää. Ja sitä niin SDP kuin muuki vasemmisto vastustaa, sille kelpaa vain leikkausten peruminen ja rahahanojen suurentaminen kaikelle mitä kansalaiset kehtaa pyytää.

Lue lisää

Muistan että moni vasemmstolainenkin sanoi että Kekkonen hoitaa asiat hyvin, joten silloin nähtiin ihmisen työ eikä tuijoteltu mistä puolueesta oli tullut .
Tänään ei edes kuunnella jos jonkun puolueen edustaja haluaa valaista asioita vaan tukitaan suu heti ilman että edes ajatellaan mitä ihminen halusi kertoa van siksi kun kuuluu joidenkin mielestä väärään puolueeseen .
Netti on esim täynnä näitä eräiden alituista vassuri ja juttua , vassusritkin ovat ihmisiä , aiis ei kai siksi tartte haukkua että on puolue toinen kun haukkujalla
, usein eivät edes huomaa omaa asemaansa yhteiskunnassa. Jossain on mennyt vikaan sivistys , kun ihmisistä on tullut huutavia papukaijoja jotka vetävät omaa mantraansa joka asiaan .
Ja se että nykyään haukutaan politiikkoja heidän ulkonäöstään tai vaatteistaan
Se vaan paljastaa millä tasolla haukkujat ovat .
Poliittisista asioista eivät siis tiedetä mitään , mutta suu laulaa kommentoimalla minkä näköinen joku politiikko on.
Kaikillahan meillä on oma näkömme eikä sitä itse olla päätetty kohdussa millaisia meistä tulee , siis miksi edes aikuiset ihmiset alentuvat sellaista paskaa suoltamaan. muualla ei sillai käyttäydytä.
Politikot tekevät työtään , se on sen työn laatu mistä voi kritiikkiä antaa eikä siitä minkä näköinen joku ihminen on , ja onko hänellä omat hampaat , tai onko botoxia laittanut, ne asiat eivät ole mitenkään yhteydessä politiikkaan . Siis heidän työhönsä
Ennen oli ihmiset enemmän sivistyneitä , tottakai silloinkin annettiin kritiikkiä mutta se kritiikki jäi tavallisesti oman kodin seinien sisälle .
Ja yksi asia mistä huudetaan on politiikkojen palkat Kyllä heidän palkkojen pitäisi olla samaa luokkaa kun muissakin Pohjoismaissa , ja sais olla vielä enemmänkin kun ajattelee kaiken ilkeyden mikä heidän on kestettävä kansan taholta. muistuu elävästi mieleen Sannan haukkumiset , miten aikuiset ihmiset näyttivät netissä omaa tasoaan reippaasti, vaan eivät kritisoineet politiikasta Ainoastaan Sannan ulkonäöstä ja yksityisistä asioista .
Samaa on nyt Riikan kanssa ja muidenkin nais politiikkojen , niin kauan kun ihmiset käyttäytyvät väärin toista ihmistä kohtaan osittavat oman alhaisen tasonsa .
Hallituksen päätökset ovat saaneet paljon kritiikkiä , se taas on ihan oikeutettua koska jos joku päätös ottaa joltain jalat alta niin niin silloin päätös on väärä .Ketään ei saa laittaa sellaiseen tilaan että kaikki tiet ovat suljettuna .

Anonyymi kirjoitti:

Presidenttinä Kekkosella oli hyvinkin suuri merkitys hyvinvointimme edistämisessä. Maalaisliitto/Keskustapuolue tuskin olisi ilman häntä ollut samanlainen miksi se silloin muodostui.
Paavo Lipposen aiheuttamaa vahinkoa ei heti ymmärretty, sytytys oli hitaalla, mutta tuskin kukaan pääministeri lyö hänen ennätystään niin alhaisesta äänimäärästä presidentin vaaleissa.

Kokoomuksella ei ollut pienintäkään osuutta hyvinvointivaltion rakentamisessa (esim peruskoulu ) mutta tuhoajana se oli avainasemassa ja se alkoi m1987 Holkerin hallituksen syöstessä maan kuuluisaan -90 luvun lamaan yhdessä sosiaalidemokraattien (Koivisto, Liikanen) kanssa. Kokoomus on keskeisimpänä toimijana hävittänyt tuottavan valtion omaisuuden ja yksityistämällä tuhonnut pian monia julkisia toimintoja pahimpana esimerkkinä terveydenhuolto.

Lue lisää

Kirjoituksestasi ei selviä, mikä se Kekkosen merkitys hyvinvointimme edistämisessä on ollut. Tietysti voi sanoa, että kaikki mahdollisuudet länsikaupan lisäämiseen olivat voittoja, mutta riippuiko niiden lisääntyminen vain ja ainoastaan Kekkosesta on kyseenalaista. Kekkonenhan edusti ns. K-linjaa, joka siis erottui Kepun perinteisestä talonpoikaisesta linjasta, jonka tunnetuin edustaja Kekkosen kaudella oli Johannes Virolainen. Kepu oli vahvasti jakaantunut näihin kahteen leiriin, mikä sitten räjähti kaikkien kasvoille Juhannuspommina tunnettuma poksautuksena.

Paavo Lipponen menestyi heikosti presidentinvaalissa, mutta vastaavia esimerkkejä on muitakin kuten Matti Vanhanen ja Jutta Urpilainen. Toiseen suuntaan taas esimerkkinä on ollut Pekka Haavisto, jonka kannatus ylitti jatkuvasti puolueen kannatuksen muissa vaaleissa. Presidentinvaaleista ei kannata sen vuoksi tehdä suuria johtopäätöksiä puoluekannatukseen EK-vaaleissa. Mikä siis oli se Lipposen aiheuttama vahinko, kun se ei näkynyt erityisemmin SDPn EK-vaalikannatuksessa. Kuten edellä kirjoitin, se oli Lipposen kaudella ja välittömästi sen jälkeen vaaleissa korkeampi kuin se ollut viime vaaleissa.

Kokoomuksella ei voinut olla merkitystä hyvinvointivaltion rakentamisessa jo sen vuoksi, että Kekkonen piti Kokoomusta hallitusvastuun osalta pannassa vuodesta 1966 alkaen. Sitä pannaa kesti Koiviston presidenttikauteen saakka. Panna koski Kekkosen kaudella myös SMP:tä. Tämäkin purettiin Koiviston kaudella eli Koivisto ryhtyi palauttamaan maahan normaalia parlamentarista demokratiaa. Kekkonenhan toimi vastoin demokratiaa eli äänestäjien tahtoa neukkujen ja kotikommunistien ohjauksessa.

1990-luvun lama johtui monesta syystä. Se oli rakenteellisen muutoksen aikaa. NL:n hajoaminen vapautti kaikki markkinat, mm. valuuttamarkkinat. Suomi oli huonosti valmistautunut uuteen aikaan. Olimme tottuneet neukkuajan pysähtyneisyyden tilaan. Vahvan markan politiikka oli virhe, mutta se oli vain yksi muiden virheiden joukossa. Elinkeinorakenteemme ei soveltunut enää vapaan markkinatalouden aikaan. Neukkuajan talousarkkitehtiämme olivat Kepu ja SDP, ei Kokoomus. Terveydenhoidon suurin ongelma Suomessa on haja-asutus, jota on keinotekoisesti tekohengitetty Kepun aluepolitiikalla. Sotessa kustannuksia aiheuttavat monet asiat. Suurimmat kustannusnousut on nähty seinien osalta. Tilojen vuokrat ovat nousseet muutamassa vuodessa ennätysmäisesti, haja-asutus tuottaa keikkalääkäritarvetta, kuljetuskustannukset ovat merkittävät jne.

Anonyymi kirjoitti:

Kekkosen sosiaalinen oikeudenmukaisuus lähti siitä, että kansan pitää vaurastua jotta se voi tarjota riittävät sosiaalipalvelut kaikille, myös vähävaraisille. Tämä oli myös alkiolaisen keskustalaisuuden pääteema.

Kun katsotaan historiaamme, niin SDP on keskittynyt kahinoimaan, ensin oli luokkataistelu joka johti aina sisällissotaan saakka, sittemmin oli kahinointi ay-liikkeen vallasta ja siihen liittyen vääntö työmarkkinoilla ja niin edelleen. Siinä missä SDP on rähinöimällä koettanut saada jotain aikaan, Keskusta on tehnyt sen yhteistyöllä

Tuo SDP:n vääntö on nyt saanut uutta tuulta kun Rinnettäkin typerämmät ay-johtajat (esim. Riku Aalto) temmeltävät.

Tosin tällä kertaa väännön takana on myös ay-liikkeen oman arvovallan puolustaminen, kas kun paikallisella sopimisella on monella työpaikalla saavutettu paremmat palkankorotukset kuin mihin liitot ovat kyenneet. Tämä on syönyt ay-pomojen uskottavuutta jäsenistön keskuudessa, jäsenkato onkin ollut melkoista. Nyt sitä yritetään paikata maamme kilpailukyvyn kustannuksella.

Kepun paikan yhteistyön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden takaajana on ottanut Kokoomus. Yhteistyöhalukkuudesta ja -haluttomuudesta kertoo se, ettei SDP suostunut edes hallitustunnusteluihin Kokoomuksen kanssa. Marinin ääretön viha oikeistoa kohtaan paistoi kilometrien päähän.

SDP:n edustama malli, jossa kaikki mahdollinen ja mahdotonkin ratkaistaan rahalla, johtaisi hyvin nopeasti koko hyvinvointiyhteiskunnan äkkiromahdukseen äärettömän velkataakan alle. Sitä Kokoomus yrittää välttää. Ja sitä niin SDP kuin muuki vasemmisto vastustaa, sille kelpaa vain leikkausten peruminen ja rahahanojen suurentaminen kaikelle mitä kansalaiset kehtaa pyytää.

Lue lisää

Tottakai kaikki ovat ymmärtäneet sen, että vaurauden jakaminen edellyttää vaurastumista eli talouskasvua. Ei se ole mikään alkiolainen idea. Vaurastuminen edellyttää talouskasvua. Maalaisliitto/Kepun politiikassa on suosittu maatalousyrittämistä ja aluepoliittisesti merkityksellistä elinkeinorakennetta. Se tuottaa hyvin huonosti, maatalous ei tuota mitään, vaan tuotto on negatiivista eli osin verovaroin kustannettavaa. Talouskasvu on tullut teollistumisesta, mikä on edellyttänyt väestön asuttamista taajaamiin (keskittämistä Kepu on aina vastustanut). Post-moderni palvelukeskeinen talousmalli toimii parhaiten eli kustannustehokkaasti väestökeskittymissä, missä on riittävä kysyntäpohja. Kepu on näihin aikoihin asti vastustanut keskittämistä. Keskittäminen on markkinaehtoista, ei poliittista.

SDP ei ole keskittynyt kahinoimaan vaan huolehtimaan tulonjaon oikeidenmukaisuudesta. Ilman taloudellisen tasa-arvon lisäämistä talvisota olisi hävitty parissa päivässä ja talouskasvut sen jälkeen jääneet toteuttamatta. Demarien ajama malli ei ole mikään suomalainen keksintö. Samaa politiikkaa on hyvin tuloksin sovellettua kaikissa pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Länsi-Saksassa (myöh. yhdistyneessä Saksassa) sekä muuallakin Euroopassa. Hyvinvointivaltiomalli on demarien poliittinen innovaatio. Mallin rakentaminen onnistui Suomessa demarien ja Kepun punamultayhteistyöllä. Ei Kepu sitä mallia ajanut, mutta sai vastineeksi sen tukemisesta maatalous- ja aluepoliittisia tukia.

Marin olisi suostunut kyllä yhteistyöhön Kokoomuksen kanssa. Tämän Marin sanoi ihan suoraan vaaliohjelmissa Orpolle. Hän lisäsi vain, että Kokoomus saa varautua kyllä tiukkoihin neuvotteluihin. Orpohan tunnusteli sitten kysmyksillään ym. hallituspohjaa ja päätyi itse oikeistopohjaan. Eihän siinä demareilla ollut silloin sanansijaa, kun Orpo näin valitsi. Demarit kieltäytyivät ainostaan yhteistyöstä persujen kanssa, koska persujen politiikka oli kaukana demareista ja Marin sanoikin persujen olevan rasistinen puolue.

Eivät demarit mitään ongelmia rahalla ratkaise. Se on typerää propagandaasi. Tutustu nyt vaikka Lindtmanin varjobudjetteihin ym., niin ehkä ymmärrät sen. Kyse on vain siitä, että nykyhallituksen toimet eivät ole vaihtoehdottomia, vaan sopeuttaminen voidaan tehdä toisinkin ja voidaan painottaa talouskasvun aikaansaamista sopeuttamista enemmän.

mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai kaikki ovat ymmärtäneet sen, että vaurauden jakaminen edellyttää vaurastumista eli talouskasvua. Ei se ole mikään alkiolainen idea. Vaurastuminen edellyttää talouskasvua. Maalaisliitto/Kepun politiikassa on suosittu maatalousyrittämistä ja aluepoliittisesti merkityksellistä elinkeinorakennetta. Se tuottaa hyvin huonosti, maatalous ei tuota mitään, vaan tuotto on negatiivista eli osin verovaroin kustannettavaa. Talouskasvu on tullut teollistumisesta, mikä on edellyttänyt väestön asuttamista taajaamiin (keskittämistä Kepu on aina vastustanut). Post-moderni palvelukeskeinen talousmalli toimii parhaiten eli kustannustehokkaasti väestökeskittymissä, missä on riittävä kysyntäpohja. Kepu on näihin aikoihin asti vastustanut keskittämistä. Keskittäminen on markkinaehtoista, ei poliittista.

SDP ei ole keskittynyt kahinoimaan vaan huolehtimaan tulonjaon oikeidenmukaisuudesta. Ilman taloudellisen tasa-arvon lisäämistä talvisota olisi hävitty parissa päivässä ja talouskasvut sen jälkeen jääneet toteuttamatta. Demarien ajama malli ei ole mikään suomalainen keksintö. Samaa politiikkaa on hyvin tuloksin sovellettua kaikissa pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Länsi-Saksassa (myöh. yhdistyneessä Saksassa) sekä muuallakin Euroopassa. Hyvinvointivaltiomalli on demarien poliittinen innovaatio. Mallin rakentaminen onnistui Suomessa demarien ja Kepun punamultayhteistyöllä. Ei Kepu sitä mallia ajanut, mutta sai vastineeksi sen tukemisesta maatalous- ja aluepoliittisia tukia.

Marin olisi suostunut kyllä yhteistyöhön Kokoomuksen kanssa. Tämän Marin sanoi ihan suoraan vaaliohjelmissa Orpolle. Hän lisäsi vain, että Kokoomus saa varautua kyllä tiukkoihin neuvotteluihin. Orpohan tunnusteli sitten kysmyksillään ym. hallituspohjaa ja päätyi itse oikeistopohjaan. Eihän siinä demareilla ollut silloin sanansijaa, kun Orpo näin valitsi. Demarit kieltäytyivät ainostaan yhteistyöstä persujen kanssa, koska persujen politiikka oli kaukana demareista ja Marin sanoikin persujen olevan rasistinen puolue.

Eivät demarit mitään ongelmia rahalla ratkaise. Se on typerää propagandaasi. Tutustu nyt vaikka Lindtmanin varjobudjetteihin ym., niin ehkä ymmärrät sen. Kyse on vain siitä, että nykyhallituksen toimet eivät ole vaihtoehdottomia, vaan sopeuttaminen voidaan tehdä toisinkin ja voidaan painottaa talouskasvun aikaansaamista sopeuttamista enemmän.

Lue lisää

SDP:n painotus talouskasvuun sopeuttamisen sijaan on testattu, ja tulokset hyviksi nähty.

Rinne ja Marin satsasivat hallitusohjelmissaan kymmeniä miljardeja tulevaisuusinvestointeihin, jotka takasivat talouskasvun kiihtyvällä vauhdilla ja tulosten näkyiväkin hallituskauden loppuun mennessä.

Oli hienoa nähdä, kuinka tuon Rinne-Marin hallituskauden lopuksi emme enää velkaantuneet, talouskasvumme oli maailman kärkeä ja työtä oli kaikille. Sote palveluihin saatiin uusi hirvittävän edullinen julkisiin palveluihin perustunut maakuntamalli ja niin edespäin.

Orpo ja Purra ovat sitten tyrineet kaiken, vai mitä Mielipidepankki. SDP ei koskaan tyri, sillä on vaan parempia vaihtoehtoja joihin ei kuulu sopeutus, ei koskaan.

mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai kaikki ovat ymmärtäneet sen, että vaurauden jakaminen edellyttää vaurastumista eli talouskasvua. Ei se ole mikään alkiolainen idea. Vaurastuminen edellyttää talouskasvua. Maalaisliitto/Kepun politiikassa on suosittu maatalousyrittämistä ja aluepoliittisesti merkityksellistä elinkeinorakennetta. Se tuottaa hyvin huonosti, maatalous ei tuota mitään, vaan tuotto on negatiivista eli osin verovaroin kustannettavaa. Talouskasvu on tullut teollistumisesta, mikä on edellyttänyt väestön asuttamista taajaamiin (keskittämistä Kepu on aina vastustanut). Post-moderni palvelukeskeinen talousmalli toimii parhaiten eli kustannustehokkaasti väestökeskittymissä, missä on riittävä kysyntäpohja. Kepu on näihin aikoihin asti vastustanut keskittämistä. Keskittäminen on markkinaehtoista, ei poliittista.

SDP ei ole keskittynyt kahinoimaan vaan huolehtimaan tulonjaon oikeidenmukaisuudesta. Ilman taloudellisen tasa-arvon lisäämistä talvisota olisi hävitty parissa päivässä ja talouskasvut sen jälkeen jääneet toteuttamatta. Demarien ajama malli ei ole mikään suomalainen keksintö. Samaa politiikkaa on hyvin tuloksin sovellettua kaikissa pohjoismaissa, Iso-Britanniassa ja Länsi-Saksassa (myöh. yhdistyneessä Saksassa) sekä muuallakin Euroopassa. Hyvinvointivaltiomalli on demarien poliittinen innovaatio. Mallin rakentaminen onnistui Suomessa demarien ja Kepun punamultayhteistyöllä. Ei Kepu sitä mallia ajanut, mutta sai vastineeksi sen tukemisesta maatalous- ja aluepoliittisia tukia.

Marin olisi suostunut kyllä yhteistyöhön Kokoomuksen kanssa. Tämän Marin sanoi ihan suoraan vaaliohjelmissa Orpolle. Hän lisäsi vain, että Kokoomus saa varautua kyllä tiukkoihin neuvotteluihin. Orpohan tunnusteli sitten kysmyksillään ym. hallituspohjaa ja päätyi itse oikeistopohjaan. Eihän siinä demareilla ollut silloin sanansijaa, kun Orpo näin valitsi. Demarit kieltäytyivät ainostaan yhteistyöstä persujen kanssa, koska persujen politiikka oli kaukana demareista ja Marin sanoikin persujen olevan rasistinen puolue.

Eivät demarit mitään ongelmia rahalla ratkaise. Se on typerää propagandaasi. Tutustu nyt vaikka Lindtmanin varjobudjetteihin ym., niin ehkä ymmärrät sen. Kyse on vain siitä, että nykyhallituksen toimet eivät ole vaihtoehdottomia, vaan sopeuttaminen voidaan tehdä toisinkin ja voidaan painottaa talouskasvun aikaansaamista sopeuttamista enemmän.

Lue lisää

Kyllä Marinin hallitus näin maalla asuvankin mielestä oli parempi kuin Orpo Purra halitus.

Kotimaan maataloustukeen SDP vetoinen hallitus lisäsi 254 miljoonaa vuodessa, ne oli niitä tulevaisuusinvestointeja, tierahoja tuli maakuntiin suunnilleen saman verran, lisättiin purkuavustuksia noiden maaseudun tyhjien talojen purkuun jne.

Yli miljardi tuli vuodessa lisä rahaa, ja nyt Purra on saksinut lähes kaiken. Hailuodon tie saatiin onneksi Rinteen rahoista käyntiin, nyt siellä jo ajetaan. Biokaasulaitoksiinkin saatiin rahaa Marinilta, ne oli niitä vihreän siirtymän rahoja. Moni maanviljelijä saa nyt kaasuttaa omilla kaasuillaan, kun sai valtiolta rahat kaasun keräämiseen. Kyllä niillä torppa lämpenee.

Anonyymi kirjoitti:

SDP:n painotus talouskasvuun sopeuttamisen sijaan on testattu, ja tulokset hyviksi nähty.

Rinne ja Marin satsasivat hallitusohjelmissaan kymmeniä miljardeja tulevaisuusinvestointeihin, jotka takasivat talouskasvun kiihtyvällä vauhdilla ja tulosten näkyiväkin hallituskauden loppuun mennessä.

Oli hienoa nähdä, kuinka tuon Rinne-Marin hallituskauden lopuksi emme enää velkaantuneet, talouskasvumme oli maailman kärkeä ja työtä oli kaikille. Sote palveluihin saatiin uusi hirvittävän edullinen julkisiin palveluihin perustunut maakuntamalli ja niin edespäin.

Orpo ja Purra ovat sitten tyrineet kaiken, vai mitä Mielipidepankki. SDP ei koskaan tyri, sillä on vaan parempia vaihtoehtoja joihin ei kuulu sopeutus, ei koskaan.

Lue lisää

Talouskasvu on ollut onnetonta finanssikriisistä ja Nokian romahduksesta lähtien jatkuvasti noin 15 viimeisen vuoden ajan. Syynä ovat vientiteollisuutemme yksipuolisuus ja suhdanneherkkyys, työn huono tuottavuus eli liika paino jalostomattomassa bulkkituotannossa, voimavarojen hajauttaminen maantieteellisesti sekä it- ja tekoälyn liian vähäinen hyödyntäminen. Merkittävä syy on myös se, että suuressa osassa muutakin Eurooppaa on esiintynyt samanlaisia ongelmia. USA ja Kiina ovat menneet menojaan huipputeknologian ja vihreän siirtymän teknologiassa, kun EUssa painiskellaan kaiken maailman maatalouskysymysten parissa.

Sotepalvelujen maakuntamalli on Kepun lempilapsi. Mitään maakuntamallia varsinkaan piikki auki ilman maakunteveroa ei olisi pitänyt koskaan toteuttaa. Muistetaan hyvin, että demarit ja Kokoomus ajoivat Kataisen hallituksessa täysin toisenlaista mallia. Demareilta oli suuri virhe suostua tällaiseen 1800-luvulta haiskahtavaan maakuntamalliin. Etelästä katsottuna koko maakunta jo käsitteenä oli kummallinen sanana ja siitä tuli mieleen kauas historiaan jäänyt ilmiö samaan tapaan kuin tanhuaminen tai jalkapuut häpeärangaistuksena. Saatiin paljon byrokratiaa, seiniä ja maantieteellisesti haulikkokuvioinen kartta, kun olisi pitänyt osua tarkasti oikeisiin ja kannattaviin kohtiin. Koko maakuntamalli on toivottavasti viimeiseksi pahaksi teoksi, minkä kepulainen ideointi on Suomeen tuottanut.

Olet oikeassa siinä, että Orpo ja Purra ovat tyrineet kaiken. Talous sakkaa ennätysmäisesti, alijäämät eivät ole vähentyneet, velkaantuminen kasvaa ennätysvauhdilla ja tällä hallituskaudella ylitetään mahdollisesti 50 prosentilla Marinin ajan velkaantuminen. Purran Orpon hallitus kriisiytti välit ay-liikkeeseen ilman, että toimenpiteistä olisi mitään hyötyä Suomen taloudelle. Nyt kriisiytyminen näkyy sitten todennäköisenä lakkosumana. Heti kun työmarkkinajärjestöt saavat itse ratkaista asiansa, syntyy tulosta kuten nyt nähtiin tuoreessa eläkeuudistuksessa, mikä on selvästi mainettaan parempi uudistus. Nykyinen hallitus on ollut haluton edistämään vihreän siirtymän teknologiaa sekä työperäistä maahanmuuttoa, joista se on saanut pyyhkeitä elinkeinoelämältä ja ihan aiheesta. Sopeutus kuuluu tietysti aina vaihtoehtoinen, mutta sen pitäisi olla haittoihin keskittyvää eikä ostovoiman rapauttamiseen tähtäävää. Erittäin hyviä tapoja sopeuttaa olisivat olleet haitallisista yritystuista sekä listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennusjärjestelmästä luopuminen. Näitä talouden asiantuntijat (verohuojennuksen poisto) ja elinkeinoelämän tutkimus (haitallisten yritystukien poisto) ovat esittäneet, mutta hallitukselle ne eivät ole kelvanneet. Seuraavakin hallitus, jos se on sinipunahallitus, tulee sopeuttamaan, mutta erilaisin keinoin kuin tämä hallitus. Toivotaan, että Kepua ei oteta siihen hallitukseen eli hyvät tulokset ovat silloin mahdollisia.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä Marinin hallitus näin maalla asuvankin mielestä oli parempi kuin Orpo Purra halitus.

Kotimaan maataloustukeen SDP vetoinen hallitus lisäsi 254 miljoonaa vuodessa, ne oli niitä tulevaisuusinvestointeja, tierahoja tuli maakuntiin suunnilleen saman verran, lisättiin purkuavustuksia noiden maaseudun tyhjien talojen purkuun jne.

Yli miljardi tuli vuodessa lisä rahaa, ja nyt Purra on saksinut lähes kaiken. Hailuodon tie saatiin onneksi Rinteen rahoista käyntiin, nyt siellä jo ajetaan. Biokaasulaitoksiinkin saatiin rahaa Marinilta, ne oli niitä vihreän siirtymän rahoja. Moni maanviljelijä saa nyt kaasuttaa omilla kaasuillaan, kun sai valtiolta rahat kaasun keräämiseen. Kyllä niillä torppa lämpenee.

Lue lisää

Luettelosi on hyvä esimerkki siitä, että Kepua ei pitäisi koskaan ottamaan samaan hallitukseen kenenkään kanssa. Ymmärtänet varmaan, että kaikkea mainitsemaasti ei olisi saatu ilman Kepua.

mielipidepankki kirjoitti:

Luettelosi on hyvä esimerkki siitä, että Kepua ei pitäisi koskaan ottamaan samaan hallitukseen kenenkään kanssa. Ymmärtänet varmaan, että kaikkea mainitsemaasti ei olisi saatu ilman Kepua.

Lue lisää

Keskusta ei olllut yksin hallituksessa, eikä sanellut hallitusohjelmaa. Kyllä nuo kaikki ovat SDP:n päätöksellä annettuja rahoja. Ei niitä hallitusohjelmaan olisi saatu jollei SDP niitä olisi hyväksynyt. Kaikki ovat niitä rahoja, joista Rinne käytti nimeä tulevaisuusinvestoinnit, ja joiden hän sanoi tuovan kasvua niin, että rahat tulevat moninkertaisena takaisin. Rinne antoi 254 miljoonaa maataloustukia lisää, ei kepu. Niiden olisi SDP:n väitteiden mukaan nyt tuotava ainakin 500 miljoonaa valtion kassaan.

SDP kusettaa kansaa aina ja joka kerta. Se on nähty ja se pitäisi kaikkien jo uskoa. Sinunkin MPP

mielipidepankki kirjoitti:

Kirjoituksestasi ei selviä, mikä se Kekkosen merkitys hyvinvointimme edistämisessä on ollut. Tietysti voi sanoa, että kaikki mahdollisuudet länsikaupan lisäämiseen olivat voittoja, mutta riippuiko niiden lisääntyminen vain ja ainoastaan Kekkosesta on kyseenalaista. Kekkonenhan edusti ns. K-linjaa, joka siis erottui Kepun perinteisestä talonpoikaisesta linjasta, jonka tunnetuin edustaja Kekkosen kaudella oli Johannes Virolainen. Kepu oli vahvasti jakaantunut näihin kahteen leiriin, mikä sitten räjähti kaikkien kasvoille Juhannuspommina tunnettuma poksautuksena.

Paavo Lipponen menestyi heikosti presidentinvaalissa, mutta vastaavia esimerkkejä on muitakin kuten Matti Vanhanen ja Jutta Urpilainen. Toiseen suuntaan taas esimerkkinä on ollut Pekka Haavisto, jonka kannatus ylitti jatkuvasti puolueen kannatuksen muissa vaaleissa. Presidentinvaaleista ei kannata sen vuoksi tehdä suuria johtopäätöksiä puoluekannatukseen EK-vaaleissa. Mikä siis oli se Lipposen aiheuttama vahinko, kun se ei näkynyt erityisemmin SDPn EK-vaalikannatuksessa. Kuten edellä kirjoitin, se oli Lipposen kaudella ja välittömästi sen jälkeen vaaleissa korkeampi kuin se ollut viime vaaleissa.

Kokoomuksella ei voinut olla merkitystä hyvinvointivaltion rakentamisessa jo sen vuoksi, että Kekkonen piti Kokoomusta hallitusvastuun osalta pannassa vuodesta 1966 alkaen. Sitä pannaa kesti Koiviston presidenttikauteen saakka. Panna koski Kekkosen kaudella myös SMP:tä. Tämäkin purettiin Koiviston kaudella eli Koivisto ryhtyi palauttamaan maahan normaalia parlamentarista demokratiaa. Kekkonenhan toimi vastoin demokratiaa eli äänestäjien tahtoa neukkujen ja kotikommunistien ohjauksessa.

1990-luvun lama johtui monesta syystä. Se oli rakenteellisen muutoksen aikaa. NL:n hajoaminen vapautti kaikki markkinat, mm. valuuttamarkkinat. Suomi oli huonosti valmistautunut uuteen aikaan. Olimme tottuneet neukkuajan pysähtyneisyyden tilaan. Vahvan markan politiikka oli virhe, mutta se oli vain yksi muiden virheiden joukossa. Elinkeinorakenteemme ei soveltunut enää vapaan markkinatalouden aikaan. Neukkuajan talousarkkitehtiämme olivat Kepu ja SDP, ei Kokoomus. Terveydenhoidon suurin ongelma Suomessa on haja-asutus, jota on keinotekoisesti tekohengitetty Kepun aluepolitiikalla. Sotessa kustannuksia aiheuttavat monet asiat. Suurimmat kustannusnousut on nähty seinien osalta. Tilojen vuokrat ovat nousseet muutamassa vuodessa ennätysmäisesti, haja-asutus tuottaa keikkalääkäritarvetta, kuljetuskustannukset ovat merkittävät jne.

Lue lisää

Sipilän hallituksessa vv ministeri Orpon mielilause oli valinnanvapaus terveydenhuollossa. Se toteutui vain osittain, sillä lääkäreitä siirtyi kyllä yksityisille lääkäriasemille joita nousi lisää kuin sieniä sateella ainakin meillä Joensuussa, samalla tyhjeni mm julkisen puolen silmäkeskus, ennen 10 lääkäriä, lopulta enää yksi ja nyt kaikki ostopalveluina. Tämän vain esimerkkinä. Hoitajien työtaakka kasvoi sellaiseksi että heistä tuli muurareita, sorvareita tai kotiäitejä, alueellisuudella ei ollut juurikaan merkitystä. Kun tämä soteuudistus saatiin lopulta Marinin hallituksessa toteutettua , olisi sen jatkaminen edellyttänyt ylivaalikautista sitoutumista , mutta Orpon hallitus lähti lähes purkamaan sitä laittaen puoli miljardia yksityisten lääkäreitten kelakorvauksiin. Sotealueitten hallinto voi pulskemmin kuin perusterveydenhuolto. Haja-asutus tuo tietysti kustannuksia mutta ongelma ei ole pelkästään terveydenhuollossa vaan kuihtuvan elinkeinorakenteen, ikääntyvän väestöpohjan, reaalisten asumismahdollisuuksien yhteissumma.

1990 luvun lamaan vaikutti tietysti Neuvostoliiton romahtaminen mutta kyllä hallituksemme yhdessä Suomen Pankin kanssa tekivät suurimmat virheet.
Valtionvarainministeri Liikanen esitteli maan siihen saakka tuhoisimman budjetin ilman paperilappuakaan jota ihasteltiin. Kauppa-ja teollisuusministeri kertoi naurussa suin kuinka nyt mennään Ruotsinkin edelle. Toistaiseksi taidamme olla edellä vain kellonajassa. Valuuttalainojen tyrkyttäminen aiheutti konkurssiaallon mutta saimmehan sentään ainakin yhden oma Oligarkin tilalle joka vaivojaan säästämättä opastaa maatamme verottomaan tulevaisuuteen ja hyväksymään sellaisenkin palkkatason jolla ei tule toimeen, mutta jota täydennetään sosiaaliturvalla, missä lienevät sen kustantajat ?
Saimme lisäksi pysyvät leipäjonot ja pääsimme ainoana pohjoismaana EU;n ruoka-avun piiriin.
Laman arkkitehteinä pysyvät; Koivisto, Kullberg, Holkeri ja Liikanen.

Anonyymi kirjoitti:

Keskusta ei olllut yksin hallituksessa, eikä sanellut hallitusohjelmaa. Kyllä nuo kaikki ovat SDP:n päätöksellä annettuja rahoja. Ei niitä hallitusohjelmaan olisi saatu jollei SDP niitä olisi hyväksynyt. Kaikki ovat niitä rahoja, joista Rinne käytti nimeä tulevaisuusinvestoinnit, ja joiden hän sanoi tuovan kasvua niin, että rahat tulevat moninkertaisena takaisin. Rinne antoi 254 miljoonaa maataloustukia lisää, ei kepu. Niiden olisi SDP:n väitteiden mukaan nyt tuotava ainakin 500 miljoonaa valtion kassaan.

SDP kusettaa kansaa aina ja joka kerta. Se on nähty ja se pitäisi kaikkien jo uskoa. Sinunkin MPP

Lue lisää

Maataloustuet, aluetuet ja maakuntasote ovat olleet Kepun politiikan keskiössä. Se saa tämän hinnan osallistumalla hallitukseen. Siis se on hinta siitä, että saadaan enemmistöhallitus. Olen samaa mieltä siitä, että SDP on maksanut Kepun osallisuudesta aivan liian kalliin hinnan. Siinä mielessä SDP on toki osasyyllinen näihin huonoihin päätöksiin.

Ei tässä kukaan kuseta kansaa. Kysymys on vain siitä, että Kepun politiikka maksaa maltaita suomalaisille. Nyt Kepua ei enää saisi päästää sellaiseen asemaan, millä se rahastaa veronmaksajilta rahaa kaikkeen heikosti kannattavaan toimintaan. Siksi sinipunahallitus RKP:llä ja Vihreillä höystettynä on kansantaloudellisesto paljon edullisempi valinta kuin hallitus, missä Kepu rahastaa veronmaksajia entiseen tapaansa.

SDP:n kannattamatonta rahaa menee sosiaaliturvaan, Kepun vastaava raha mene turhuuksiin. Hyvä esimerkki tästä on tuottamattoman viljelymaan tukeminen. Tällaiseen hullutukseen kepulainen "viisaus" johtaa.

mielipidepankki kirjoitti:

Maataloustuet, aluetuet ja maakuntasote ovat olleet Kepun politiikan keskiössä. Se saa tämän hinnan osallistumalla hallitukseen. Siis se on hinta siitä, että saadaan enemmistöhallitus. Olen samaa mieltä siitä, että SDP on maksanut Kepun osallisuudesta aivan liian kalliin hinnan. Siinä mielessä SDP on toki osasyyllinen näihin huonoihin päätöksiin.

Ei tässä kukaan kuseta kansaa. Kysymys on vain siitä, että Kepun politiikka maksaa maltaita suomalaisille. Nyt Kepua ei enää saisi päästää sellaiseen asemaan, millä se rahastaa veronmaksajilta rahaa kaikkeen heikosti kannattavaan toimintaan. Siksi sinipunahallitus RKP:llä ja Vihreillä höystettynä on kansantaloudellisesto paljon edullisempi valinta kuin hallitus, missä Kepu rahastaa veronmaksajia entiseen tapaansa.

SDP:n kannattamatonta rahaa menee sosiaaliturvaan, Kepun vastaava raha mene turhuuksiin. Hyvä esimerkki tästä on tuottamattoman viljelymaan tukeminen. Tällaiseen hullutukseen kepulainen "viisaus" johtaa.

Lue lisää

SDP jakaa rahaa "sosiaaliturvaan" aivan holtittomasti. Eikä yksin meidän suomalaisten sosiaaliturvaan, vaan myös täällä laittomasti oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden rahoittamiseen. Sekä moneen moneen muuhun turhuuteen, joista sotealueiden valtuustojen poliittiset ryhmärahat ovat yksi esimerkki. Se oli nimenomaan demarien vaade, ja läpi meni

SDP:n "saavutus" soteratkaisussa, ja samalla osoitus sen totaalisesta osaamattomuudesta talousasioissa, oli sotealueille annettu ylimenokauden lupa tuhlata rahaa mielin määrin, SDP lupasi valtion maksavan kaiken, ja säästöt tehdään sitten joskus.

Näin syntyi mieletön loppukiri kunnallisten terveyspalvelujen kulujen lisäämisessä, ja nyt sitten SDP huutaa, ettei noita lisäkuluja saa vieläkään vähentää vaan niille pitää antaa lisää ja lisää aikaa täydellä valtion rahoituksella. Näiden rahojen rinnalla vaikkapa maataloustuet ovat pieniä menoja. SDP kusettaa kansaa aina ja jokakerta

Anonyymi kirjoitti:

Sipilän hallituksessa vv ministeri Orpon mielilause oli valinnanvapaus terveydenhuollossa. Se toteutui vain osittain, sillä lääkäreitä siirtyi kyllä yksityisille lääkäriasemille joita nousi lisää kuin sieniä sateella ainakin meillä Joensuussa, samalla tyhjeni mm julkisen puolen silmäkeskus, ennen 10 lääkäriä, lopulta enää yksi ja nyt kaikki ostopalveluina. Tämän vain esimerkkinä. Hoitajien työtaakka kasvoi sellaiseksi että heistä tuli muurareita, sorvareita tai kotiäitejä, alueellisuudella ei ollut juurikaan merkitystä. Kun tämä soteuudistus saatiin lopulta Marinin hallituksessa toteutettua , olisi sen jatkaminen edellyttänyt ylivaalikautista sitoutumista , mutta Orpon hallitus lähti lähes purkamaan sitä laittaen puoli miljardia yksityisten lääkäreitten kelakorvauksiin. Sotealueitten hallinto voi pulskemmin kuin perusterveydenhuolto. Haja-asutus tuo tietysti kustannuksia mutta ongelma ei ole pelkästään terveydenhuollossa vaan kuihtuvan elinkeinorakenteen, ikääntyvän väestöpohjan, reaalisten asumismahdollisuuksien yhteissumma.

1990 luvun lamaan vaikutti tietysti Neuvostoliiton romahtaminen mutta kyllä hallituksemme yhdessä Suomen Pankin kanssa tekivät suurimmat virheet.
Valtionvarainministeri Liikanen esitteli maan siihen saakka tuhoisimman budjetin ilman paperilappuakaan jota ihasteltiin. Kauppa-ja teollisuusministeri kertoi naurussa suin kuinka nyt mennään Ruotsinkin edelle. Toistaiseksi taidamme olla edellä vain kellonajassa. Valuuttalainojen tyrkyttäminen aiheutti konkurssiaallon mutta saimmehan sentään ainakin yhden oma Oligarkin tilalle joka vaivojaan säästämättä opastaa maatamme verottomaan tulevaisuuteen ja hyväksymään sellaisenkin palkkatason jolla ei tule toimeen, mutta jota täydennetään sosiaaliturvalla, missä lienevät sen kustantajat ?
Saimme lisäksi pysyvät leipäjonot ja pääsimme ainoana pohjoismaana EU;n ruoka-avun piiriin.
Laman arkkitehteinä pysyvät; Koivisto, Kullberg, Holkeri ja Liikanen.

Lue lisää

On hyvä muistaa, että 80-luku oli taloudellisesti hyvää aikaa ja Holkerin hallituksen alkuvuodet ihan hyviä. Juuri ennen laman alkamista työttömyys oli suorastaan ennätysalhaisella tasolla. Vallitsi taloudellinen optimismi ja puhuttiin yleisesti kulutusjuhlista. Maassa meni siis hyvin ja romahdus oli tätä taustaa vasten suuri shokki.

Laman syitä on paljon. En syyttäisi siitä pelkästään poliitikkoja enkä vahvan markan politiikkaa. Samaan aikaan osui paljon tekijöitä, jotka johtivat lamaan. Rahoitusmarkkinoiden avautuminen oli yksi sellainen eikä valuuttalainoja tarvinnut erityisesti tyrkyttää kenellekään. Kun valuuttalainan ottaminen oli eri rahoitustapoja vertailtessa huokein, niin ei ole ihme, että niitä alettiin suosia. Riskejä ei osannut silloin kukaan varoa, koska asia oli uusi. Vahva markka taas oli ongelma vain vientiteollisuudelle, koska se heikensi kilpailukykyä. Tai oli se ongelma myös kotimarkkinoille, koska se osin nosti korkotasoa. Vahvan valuutan politiikka ei ollut mikään suomalainen keksintö. Se oli tuona yleisesti sovellettu rahapolitiikka Euroopassa.

NL:n kaupan loppuminen oli merkittävää. Sen osuushan oli vuosittain 15 - 20 % luokkaa viennistämme. Kun tuollainen määrä leikkautuu lähes kerralla pois, niin tottakai se vaikuttaa negatiivisesti. Talous ylikuumeni juuri ennen lamaa, mikä johti investointien lisäämiseen paitsi yrityksissä myös yksityistalouksissa. Se oli sitä kulutusjuhlaa.

Devalvaatio oli myös epäonnistunut sen äkkijarrutus luonteen takia. Kaikki romahti yhdessä hetkessä eikä devalvaatiosta seurannut nopeasti mitään suuria hyötyjä. Suomen talousrakenne oli vinoutunut. Ei NL:n kaupan tuotteet olisi menneet millään hinnalla kaupaksi länsimaissa. Länsimaissa ei punaisilla verkkareilla ja sukkahousuilla ollut kilpailukyisiä markkinoita. Nimenomaan vaatetusteollisuus romahti lähes kokonaan NL:n kaatuessa.

Tuohon nimilistaan voi huoletta listä Esko Ahon ja Iiro Viinasen. Eivät heidänkään toimet pysäyttäneet lamaa, vaan päinvastoin tuntuivat pahentavan sitä. Suomen laman päätaittaja ja sankari lienee matkapuhelinvalmistaja Nokia. Paavo Lipposen hallitukset onnistuivat myös kohtuullisen hyvin tehtävässään nostaa Suomea suosta. Yksi merkittävä tekijä oli EU-jäsenyys. Pääsimme nauttimaan täysillä vapaakauppaeduista. Lipponen oli tunnettu EU-agitaattori yhdessä Sauli Niinistön kanssa. EU-jäsenyys oli Suomen suuri onni. Senkin kepulaiset pyrkivät kaatamaan, mutta onneksi epäonnistuivat.

mielipidepankki kirjoitti:

On hyvä muistaa, että 80-luku oli taloudellisesti hyvää aikaa ja Holkerin hallituksen alkuvuodet ihan hyviä. Juuri ennen laman alkamista työttömyys oli suorastaan ennätysalhaisella tasolla. Vallitsi taloudellinen optimismi ja puhuttiin yleisesti kulutusjuhlista. Maassa meni siis hyvin ja romahdus oli tätä taustaa vasten suuri shokki.

Laman syitä on paljon. En syyttäisi siitä pelkästään poliitikkoja enkä vahvan markan politiikkaa. Samaan aikaan osui paljon tekijöitä, jotka johtivat lamaan. Rahoitusmarkkinoiden avautuminen oli yksi sellainen eikä valuuttalainoja tarvinnut erityisesti tyrkyttää kenellekään. Kun valuuttalainan ottaminen oli eri rahoitustapoja vertailtessa huokein, niin ei ole ihme, että niitä alettiin suosia. Riskejä ei osannut silloin kukaan varoa, koska asia oli uusi. Vahva markka taas oli ongelma vain vientiteollisuudelle, koska se heikensi kilpailukykyä. Tai oli se ongelma myös kotimarkkinoille, koska se osin nosti korkotasoa. Vahvan valuutan politiikka ei ollut mikään suomalainen keksintö. Se oli tuona yleisesti sovellettu rahapolitiikka Euroopassa.

NL:n kaupan loppuminen oli merkittävää. Sen osuushan oli vuosittain 15 - 20 % luokkaa viennistämme. Kun tuollainen määrä leikkautuu lähes kerralla pois, niin tottakai se vaikuttaa negatiivisesti. Talous ylikuumeni juuri ennen lamaa, mikä johti investointien lisäämiseen paitsi yrityksissä myös yksityistalouksissa. Se oli sitä kulutusjuhlaa.

Devalvaatio oli myös epäonnistunut sen äkkijarrutus luonteen takia. Kaikki romahti yhdessä hetkessä eikä devalvaatiosta seurannut nopeasti mitään suuria hyötyjä. Suomen talousrakenne oli vinoutunut. Ei NL:n kaupan tuotteet olisi menneet millään hinnalla kaupaksi länsimaissa. Länsimaissa ei punaisilla verkkareilla ja sukkahousuilla ollut kilpailukyisiä markkinoita. Nimenomaan vaatetusteollisuus romahti lähes kokonaan NL:n kaatuessa.

Tuohon nimilistaan voi huoletta listä Esko Ahon ja Iiro Viinasen. Eivät heidänkään toimet pysäyttäneet lamaa, vaan päinvastoin tuntuivat pahentavan sitä. Suomen laman päätaittaja ja sankari lienee matkapuhelinvalmistaja Nokia. Paavo Lipposen hallitukset onnistuivat myös kohtuullisen hyvin tehtävässään nostaa Suomea suosta. Yksi merkittävä tekijä oli EU-jäsenyys. Pääsimme nauttimaan täysillä vapaakauppaeduista. Lipponen oli tunnettu EU-agitaattori yhdessä Sauli Niinistön kanssa. EU-jäsenyys oli Suomen suuri onni. Senkin kepulaiset pyrkivät kaatamaan, mutta onneksi epäonnistuivat.

Lue lisää

Ei kokemattomuus valuuttalainoista ja avoimesta rahataloudesta vapauta poliitikkoja vastuusta. Tuskin kaikki 1980-luvun hallitusten käyttämät asiantuntijat olivat niistä tietämättömiä, mutta joitakin heistä vain uskottiin enemmän kuin toisia.

Holkerin hallituksen päätöksistä yllättävän vähälle huomiolle jälkikäteen ovat jääneet yritysten investointeja hillitsevät päätökset vuosina 1988-1989. Muun muassa uusien kiinteistöjen rakentamisen aloittamisesta ryhdyttiin perimään (tai piti ryhtyä perimään) ylimääräistä veroa medianimellä "anturavero" tai "kenkävero". Päätös oli periaatteessa oikea, mutta tehtiin liian myöhään, koska käytännössä se tuli voimaan juuri laskusuhdanteen alettua.

Ahon ja Lipposen hallitukset onnistuivat kääntämään lamaan nousukauteen, mutta todella syvällä sitä ennen käytiin ja ikävin seurauksin. Mitä EU-jäsenyyteen tulee, kepu oli jakautunut asiassa kahtia. Lievä enemmistö kepulaisistakin kuitenkin hyväksyi jäsenyyden, joten pitäisin Esko Ahoa asiassa merkittävimpänä mielipiteenmuokkaajana.

Anonyymi kirjoitti:

SDP jakaa rahaa "sosiaaliturvaan" aivan holtittomasti. Eikä yksin meidän suomalaisten sosiaaliturvaan, vaan myös täällä laittomasti oleskelevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden rahoittamiseen. Sekä moneen moneen muuhun turhuuteen, joista sotealueiden valtuustojen poliittiset ryhmärahat ovat yksi esimerkki. Se oli nimenomaan demarien vaade, ja läpi meni

SDP:n "saavutus" soteratkaisussa, ja samalla osoitus sen totaalisesta osaamattomuudesta talousasioissa, oli sotealueille annettu ylimenokauden lupa tuhlata rahaa mielin määrin, SDP lupasi valtion maksavan kaiken, ja säästöt tehdään sitten joskus.

Näin syntyi mieletön loppukiri kunnallisten terveyspalvelujen kulujen lisäämisessä, ja nyt sitten SDP huutaa, ettei noita lisäkuluja saa vieläkään vähentää vaan niille pitää antaa lisää ja lisää aikaa täydellä valtion rahoituksella. Näiden rahojen rinnalla vaikkapa maataloustuet ovat pieniä menoja. SDP kusettaa kansaa aina ja jokakerta

Lue lisää

Millä lailla SDP jakaa rahaa sosiaaliturvaan holtittomasti Purra-Orpon hallituskaudella. SDP-johtoisia hallituksia on ollut finanssikriisin jälkeen tasan yksi eli Rinteen-Marinin hallitus. Miten on mahdollista, että nämä muiden puolueiden hallitukset eivät ole saaneet muutosta aikaan. Suomessahan on finanssikriisin jälkeen yhteensä 8 vuotta aikaa tehdä muutoksia ilman vasemmistoa (Sipilän hallitus ja nykyinen laitaoikeistohallitus). Miten on mahdollista, että nämä oikeistohallitukset ovat niin saamattomia, etteivät ne saa muutoksia niihin asioihin, joita pidät SDP:n vikana?

Sotepiikin osalta tämä hallitus ei ole muuttanut mitään. Kannattaako se SDP:n linjaa? Miksei hallitus muuta lakia sitten niin, ettei yhteiskunnalla ole velvoitetta antaa kansalaisille terveys- ja sairaanhoitopalveluita. Nykytilannehan on se, että jos hyvinvointialueet toimivat lainmukaisesti, niiden on pakko antaa tietysssä ajassa kaikille tarvitseville näitä palveluja. Jos kerran ongelmat ovat sellaisia kuin kuvaat, miksei tämähallitus toteuta mitään muutoksia?

Maataloustuet ovat kokoaan suurempi menoerä. On hyvä muistaa, että niitä on maksettu vuosikymmenten ajan. Se on puhdasta sosialismia, joka on täysin markkinatalouden vastaista. Näillä ja aluetuilla on pyritty lisäämään väestön alueellista pitovoimaa. Sellainen politiikka on johtanut nyt ongelmiin, jotka kohtaavat itäistä Suomea, kun neukkukauppa loppui. Meillä ei ole menty talous edellä, vaan poliittinen tarkoituksenmukaisuus ja valta edellä. Kepun kannatus hyötyy siitä, että suomalaiset asuvat mahdollisimman hajallaan. Talouden kannalta malli on tietysti katastrofaalinen, koska kustannus-hyöty -suhde on erittäin negatiivinen. Nyt on joillain suurta halua korjata tilannetta hölmöläisten peiton jatkotempulla. Leikataan menestyviltä alueilta ja tuhlataan rahat kannattamattoman talouden paikkaamiseksi. On moneen kertaan nähty, että tällainen temppu vai lisää katastrofin suuruutta eli pidentään sen aikajanaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kokemattomuus valuuttalainoista ja avoimesta rahataloudesta vapauta poliitikkoja vastuusta. Tuskin kaikki 1980-luvun hallitusten käyttämät asiantuntijat olivat niistä tietämättömiä, mutta joitakin heistä vain uskottiin enemmän kuin toisia.

Holkerin hallituksen päätöksistä yllättävän vähälle huomiolle jälkikäteen ovat jääneet yritysten investointeja hillitsevät päätökset vuosina 1988-1989. Muun muassa uusien kiinteistöjen rakentamisen aloittamisesta ryhdyttiin perimään (tai piti ryhtyä perimään) ylimääräistä veroa medianimellä "anturavero" tai "kenkävero". Päätös oli periaatteessa oikea, mutta tehtiin liian myöhään, koska käytännössä se tuli voimaan juuri laskusuhdanteen alettua.

Ahon ja Lipposen hallitukset onnistuivat kääntämään lamaan nousukauteen, mutta todella syvällä sitä ennen käytiin ja ikävin seurauksin. Mitä EU-jäsenyyteen tulee, kepu oli jakautunut asiassa kahtia. Lievä enemmistö kepulaisistakin kuitenkin hyväksyi jäsenyyden, joten pitäisin Esko Ahoa asiassa merkittävimpänä mielipiteenmuokkaajana.

Lue lisää

Esko Ahon roolista EU-jäsenyyden suhteen olen samaa mieltä. Olen itse pitänyt hänen toimintaansa sankarillisena. Hän jätti idioottimaisen kepulaisen aluepolitikoinnin ja teki suoraselkäisesti Suomen edun mukaisen päätöksen. Oma näkemykseni on se, että Ahon ansiosta Suomi liittyi vuonna 1995 EUhun. Mahdollisuus liittymiseen olisi voinut tulla vielä seuraavassa aallossa, mutta parempi aikaisin kuin myöhässä. Itse äänestin Ahoa presindentin vaalissakin hänen suoraselkäisyytensä vuoksi. Hän ajatteli isänmaan parasta. Ja saikin sitten keuplaisten vihat päällensä. En usko millään, että lievä enemmistö kepulaisista hyväksyi jäsenyyden. Kansanäänestys oli niin tasainen, että sen vuoksi on selvää, keitä vastustajat pääosin olivat. He olivat kepulaisia ja vasemmistoliiton kannattajia. Kokoomuslaiset ja demarit liputtivat jäsenyyttä koko ajan. Olet siis täysin oikeassa siinä, että Aho oli merkittävä mielipidevaikuttaja. Minusta se on kuitenkin vähättelevästi sanottu. Näen, että Aho ratkaisi koko homman suomalaisten eduksi.

mielipidepankki kirjoitti:

Millä lailla SDP jakaa rahaa sosiaaliturvaan holtittomasti Purra-Orpon hallituskaudella. SDP-johtoisia hallituksia on ollut finanssikriisin jälkeen tasan yksi eli Rinteen-Marinin hallitus. Miten on mahdollista, että nämä muiden puolueiden hallitukset eivät ole saaneet muutosta aikaan. Suomessahan on finanssikriisin jälkeen yhteensä 8 vuotta aikaa tehdä muutoksia ilman vasemmistoa (Sipilän hallitus ja nykyinen laitaoikeistohallitus). Miten on mahdollista, että nämä oikeistohallitukset ovat niin saamattomia, etteivät ne saa muutoksia niihin asioihin, joita pidät SDP:n vikana?

Sotepiikin osalta tämä hallitus ei ole muuttanut mitään. Kannattaako se SDP:n linjaa? Miksei hallitus muuta lakia sitten niin, ettei yhteiskunnalla ole velvoitetta antaa kansalaisille terveys- ja sairaanhoitopalveluita. Nykytilannehan on se, että jos hyvinvointialueet toimivat lainmukaisesti, niiden on pakko antaa tietysssä ajassa kaikille tarvitseville näitä palveluja. Jos kerran ongelmat ovat sellaisia kuin kuvaat, miksei tämähallitus toteuta mitään muutoksia?

Maataloustuet ovat kokoaan suurempi menoerä. On hyvä muistaa, että niitä on maksettu vuosikymmenten ajan. Se on puhdasta sosialismia, joka on täysin markkinatalouden vastaista. Näillä ja aluetuilla on pyritty lisäämään väestön alueellista pitovoimaa. Sellainen politiikka on johtanut nyt ongelmiin, jotka kohtaavat itäistä Suomea, kun neukkukauppa loppui. Meillä ei ole menty talous edellä, vaan poliittinen tarkoituksenmukaisuus ja valta edellä. Kepun kannatus hyötyy siitä, että suomalaiset asuvat mahdollisimman hajallaan. Talouden kannalta malli on tietysti katastrofaalinen, koska kustannus-hyöty -suhde on erittäin negatiivinen. Nyt on joillain suurta halua korjata tilannetta hölmöläisten peiton jatkotempulla. Leikataan menestyviltä alueilta ja tuhlataan rahat kannattamattoman talouden paikkaamiseksi. On moneen kertaan nähty, että tällainen temppu vai lisää katastrofin suuruutta eli pidentään sen aikajanaa.

Lue lisää

Marinin hallitus päätti sotesta, ja siitä, että viimeisten vuosien kustannukset ennen uusien sotealueiden aloittamista katetaan valtion varoista.

Ei noista kuluista Orpon hallitus ole päättänyt, eikä päätöstä voida enää muuttaa. Tai voidaan, mutta vain niin kuin SDP vaatii, eli annetaan aina vaan lisää rahaa ja lykätään paluuta sotelakeja edeltävään kustannustasoon. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka Marinin hallitus toimi. Teki päätöksiä, joilla oli merkittävä kustannusvaikutus, mutta niin, että ne kustannukset lankeavat vasta hallituskauden jälkeen.

Jos Marinin hallitus olisi toiminut vastuullisesti, se olisi jäädyttänyt kuntien valtiolta saamat tuet esim vuoden 2020 tasolle, vain indeksitarkastuksin korjattuina, ja mitoittanut soten palvelut sen mukaan. Ei ne palvelut tuolloin niin kehnoja olleet, etteikö niilläkin olisi pärjättty. Nyt siis suorastaan kannustettiin ylimääräisten kulujen haalimiseen lupaamalla maksaa aivan kaikki. Tämä on se ongelma, joka SDP:n ollessa hallituksessa aina on, taloudenpidosta ei ymmärretä edes sitä mitä sika tuulimyllyistä. SDP:n "talousosaajaksi" nostettiin Matias Mäkynen, ylioppilas jolla ei ole alkeellisintakaan ymmärrystä taloudesta. Sekin hyvä osoitus, kuinka kehnoa demarien toiminta on.

mielipidepankki kirjoitti:

Talouskasvu on ollut onnetonta finanssikriisistä ja Nokian romahduksesta lähtien jatkuvasti noin 15 viimeisen vuoden ajan. Syynä ovat vientiteollisuutemme yksipuolisuus ja suhdanneherkkyys, työn huono tuottavuus eli liika paino jalostomattomassa bulkkituotannossa, voimavarojen hajauttaminen maantieteellisesti sekä it- ja tekoälyn liian vähäinen hyödyntäminen. Merkittävä syy on myös se, että suuressa osassa muutakin Eurooppaa on esiintynyt samanlaisia ongelmia. USA ja Kiina ovat menneet menojaan huipputeknologian ja vihreän siirtymän teknologiassa, kun EUssa painiskellaan kaiken maailman maatalouskysymysten parissa.

Sotepalvelujen maakuntamalli on Kepun lempilapsi. Mitään maakuntamallia varsinkaan piikki auki ilman maakunteveroa ei olisi pitänyt koskaan toteuttaa. Muistetaan hyvin, että demarit ja Kokoomus ajoivat Kataisen hallituksessa täysin toisenlaista mallia. Demareilta oli suuri virhe suostua tällaiseen 1800-luvulta haiskahtavaan maakuntamalliin. Etelästä katsottuna koko maakunta jo käsitteenä oli kummallinen sanana ja siitä tuli mieleen kauas historiaan jäänyt ilmiö samaan tapaan kuin tanhuaminen tai jalkapuut häpeärangaistuksena. Saatiin paljon byrokratiaa, seiniä ja maantieteellisesti haulikkokuvioinen kartta, kun olisi pitänyt osua tarkasti oikeisiin ja kannattaviin kohtiin. Koko maakuntamalli on toivottavasti viimeiseksi pahaksi teoksi, minkä kepulainen ideointi on Suomeen tuottanut.

Olet oikeassa siinä, että Orpo ja Purra ovat tyrineet kaiken. Talous sakkaa ennätysmäisesti, alijäämät eivät ole vähentyneet, velkaantuminen kasvaa ennätysvauhdilla ja tällä hallituskaudella ylitetään mahdollisesti 50 prosentilla Marinin ajan velkaantuminen. Purran Orpon hallitus kriisiytti välit ay-liikkeeseen ilman, että toimenpiteistä olisi mitään hyötyä Suomen taloudelle. Nyt kriisiytyminen näkyy sitten todennäköisenä lakkosumana. Heti kun työmarkkinajärjestöt saavat itse ratkaista asiansa, syntyy tulosta kuten nyt nähtiin tuoreessa eläkeuudistuksessa, mikä on selvästi mainettaan parempi uudistus. Nykyinen hallitus on ollut haluton edistämään vihreän siirtymän teknologiaa sekä työperäistä maahanmuuttoa, joista se on saanut pyyhkeitä elinkeinoelämältä ja ihan aiheesta. Sopeutus kuuluu tietysti aina vaihtoehtoinen, mutta sen pitäisi olla haittoihin keskittyvää eikä ostovoiman rapauttamiseen tähtäävää. Erittäin hyviä tapoja sopeuttaa olisivat olleet haitallisista yritystuista sekä listaamattomien yritysten osinkojen verohuojennusjärjestelmästä luopuminen. Näitä talouden asiantuntijat (verohuojennuksen poisto) ja elinkeinoelämän tutkimus (haitallisten yritystukien poisto) ovat esittäneet, mutta hallitukselle ne eivät ole kelvanneet. Seuraavakin hallitus, jos se on sinipunahallitus, tulee sopeuttamaan, mutta erilaisin keinoin kuin tämä hallitus. Toivotaan, että Kepua ei oteta siihen hallitukseen eli hyvät tulokset ovat silloin mahdollisia.

Lue lisää

Muilta osilta yhdyn näkemyksiisi, mutta huonoin vaihtoehto seuraavaksi hallitukseksi minun mielestäni on sinipuna.
Kokoomuksen historiasta ei positiivista asiaa löydy, keskusta sen sijaan on kuitenkin historiassa ollut luomassa jotain hyvää.

Jo ns ensimmäisen tasavallan aikana, kokoomus tunnettiin taitavana lypsäjänä, eikä se ole siitä muuttunut. Eiväthän he edes pyrkineet demokratiaan vaan rakensivat kuningaskuntaa.
Väinö I kruunu on nähtävillä Kemin jalokivigalleriassa.

Koivisto, Holkeri, Liikanen ja Gullberg olivat -90 luvun laman pääarkkitehdit .

Rottakoulun oppimäärälläsi sinun linjasi ei kiinnosta ketään!

Maalaisliiton.kurittaja kirjoitti:

Rottakoulun oppimäärälläsi sinun linjasi ei kiinnosta ketään!

Rottakoululla ei ole tyhmyyden kanssa mitään tekoa. Koulu opetti ajattelemaan mm taistelujohtajan itsenäisesti.

Ossi, itsenäinen oikea SOTILAS

Anonyymi kirjoitti:

Rottakoululla ei ole tyhmyyden kanssa mitään tekoa. Koulu opetti ajattelemaan mm taistelujohtajan itsenäisesti.

Ossi, itsenäinen oikea SOTILAS

Osaan sen edelleen. En matki ketään.

Ossi, oikea SOTILAS

Maalaisliiton.kurittaja kirjoitti:

Rottakoulun oppimäärälläsi sinun linjasi ei kiinnosta ketään!

Ho hoo, ho hooh!

Sanoo Osipovits, palstan virallinen munakarvari.

Leonid Brezhnevin muistilappu: ”Kekkonen pyytää kaatamaan Sukselaisen”

Juha-Pekka Tikka

Julkaistu 18.10.2017 | 13:06

Päivitetty 18.10.2017 | 13:42


https://www.verkkouutiset.fi/a/leonid-brezhnevin-muistilappu-kekkonen-pyytaa-kaatamaan-sukselaisen/#24788102


Neuvostoliiton valtionpäämiehen jäämistössä on neljän sanan paperilappu vuodelta 1964.


Kekonen – pyytää / Kaatamaan Sukselaisen. (Kekonen – prosit / Svalit’ Sukselainena.)

Tämä on uutuuskirjan Varjo Suomen yllä. Stalinin salaiset kansiot (Docendo) julkaisema tieto neuvostojohtaja Leonid Brezhnevin muistiinpanosta 28.3.1964. Se on julkaistu Venäjällä Brezhnevin paperien uudessa kolmiosaisessa teoksessa.


Joulukuussa 1963 presidentti Urho Kekkosen luottomies Arvo Korsimo oli syrjäytetty maalaisliiton puoluehallituksesta, minkä jälkeen niin sanotun K-linjan piirissä aktivoitui hanke vaihtaa puolueen puheenjohtaja V.J. Sukselainen. Professori Kimmo Rentolan mukaan neuvostojohtajan lapussa on kyse tästä ajankohdasta.

– Vain neljä sanaa. Runsaan viikon kuluttua Pravda arvosteli rankasti Sukselaisen osallistumista virolaisten emigranttien tilaisuuksiin Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Se ei sopinut ystävyyteen Neuvostoliiton kanssa. Suomessa Kekkonen kertoi pitävänsä ”tölväisyä merkitykseltään vähäisenä” ja laannutteli kohua. Huhut kirjoituksen tilaamisesta torjuttiin jyrkin sanoin, Kimmo Rentola kirjoittaa uutuuskirjassa.

V.J. Sukselainen hävisi maalaisliiton kesäkuun 1964 puoluekokouksessa puheenjohtajan paikan äänin 888–866 Johannes Virolaiselle.


Varjo Suomen yllä — Stalinin salaiset kansiot

Tekijät:Vihavainen, Timo (Kirjoittaja)
Manninen, Ohto (Kirjoittaja)
Rentola, Kimmo (Kirjoittaja)
Žuravljov, Sergei (Kirjoittaja)

(Docendo 2017)

Katso erikoisesti sivu 385:

Kekonen – pyytää / Kaatamaan Sukselaisen. (Kekonen – prosit / Svalit’ Sukselainena.)

---

Googlaa: "kekonen pyytää kaatamaan sukselaisen" ja hämmästy!

No ei vissiin oikein ole selvillä sinullakaan poliittiset näkökannat

Anonyymi kirjoitti:

No ei vissiin oikein ole selvillä sinullakaan poliittiset näkökannat

On, on!

EI IKINÄ kepuloinen!

Lieneekö silloinen maan hallitus edes tarjonnut neukuille Kekkosen hautaamista Kremliin.

Monipuolinen johtaja Kekkonen oli ja häneen luotettiin. Myös sossut luottivat.

Noinhan asia todella on.

Ossi,oikea SOTILAS

Anonyymi kirjoitti:

Noinhan asia todella on.

Ossi,oikea SOTILAS

Edelleen

Tämä on näin aikalaisen silmin aika huvittava kannanotto. Et liene elänyt vielä noina aikoina. Vuonna 1956 käytiin vielä todelliset vaalit presidentin valinnasta ja Kekkonen voitti silloin yhdellä äänellä, jonka saamiseen taidettiin silloinkin erilaista viekkautta. Vuoden 1962 vaalit olivat farssi, kun Kokoomuksen ja demarien sekä neljän muun puolueen yhteisehdokas luopui ehdokkuudestaan noottikriisin seurauksena. Noottikriisin ennakkotilausta on usein epäilty ja tilaajastakaan ei liene epäselvyyttä. Vuoden 1968 vaaleissa oli mukana vain varjoehdokkaita samaan tapaan kuin Venäjällä nykyisin putlerin vaaleissa. Silti nämäkin saivat Kekkosen raivon valtaan, koska he saivat paljon ennekoitua suuremman kannatuksen. Kekkonen ei sitten enää suostunutkaan asettumaan seuraavissa vaaleissa ehdokkaaksi kokemansa nöyryytyksen toiston estämiseksi. Hänet valittiin neljäksi poikkeuslailla. Vuonna 1978 mentiin sitten jo täysillä neukkumalliin. Kaikkien suurten puolueiden yhteiskumarruksella dementoitumisen tiellä ollut Kekkonen valittiin jälleen. Kyseessä oli tietysti näytös kansan täydellisestä yksimielisyydestä. Kansa elätteli toivetta siitä, että Koivisto haastaisi Kekkosen ja olisi varmasti voittanutkin, mutta haastamista ei uskallettu tehdä, koska Kremlin reaktio olisi voinut olla odottamaton. Koivistoa eli sen jälkeen leimattu tannerilaiseksi Neuvostoliitto-vastaiseksi poliitikoksi. Demarien Väinö Tannerhan oli neukuille se suurin punainen vaate, suomalainen piru, joka uhmasi neukkuja halutessaan pitää oman maansa puolta.

Kekkosen kaudella Suomi ei ollut demokraattinen valtio nykyisessä merkityksessään. Vaalitulos kyettiin aina mitätöimään, jos se oli Kekkoselle epämieluinen. Tannerilaiset, Kokoomuksen länsimyönteinen osa, SMP ja perustuslailliset olivat pysyvästi jäähyaitiossa oli vaalitulos mikä tahansa. Kekkonen polki demokratiaa monella tapaa. Härskein esimerkki siitä oli, kun hän vaati eduskunnan puhemiestä eroamaan ja eroamaan myös puolueensa puheenjohtajuudesta. Siinä Kekkonen käveli kevyesti jo perustuslainkin ylitse.

mielipidepankki kirjoitti:

Tämä on näin aikalaisen silmin aika huvittava kannanotto. Et liene elänyt vielä noina aikoina. Vuonna 1956 käytiin vielä todelliset vaalit presidentin valinnasta ja Kekkonen voitti silloin yhdellä äänellä, jonka saamiseen taidettiin silloinkin erilaista viekkautta. Vuoden 1962 vaalit olivat farssi, kun Kokoomuksen ja demarien sekä neljän muun puolueen yhteisehdokas luopui ehdokkuudestaan noottikriisin seurauksena. Noottikriisin ennakkotilausta on usein epäilty ja tilaajastakaan ei liene epäselvyyttä. Vuoden 1968 vaaleissa oli mukana vain varjoehdokkaita samaan tapaan kuin Venäjällä nykyisin putlerin vaaleissa. Silti nämäkin saivat Kekkosen raivon valtaan, koska he saivat paljon ennekoitua suuremman kannatuksen. Kekkonen ei sitten enää suostunutkaan asettumaan seuraavissa vaaleissa ehdokkaaksi kokemansa nöyryytyksen toiston estämiseksi. Hänet valittiin neljäksi poikkeuslailla. Vuonna 1978 mentiin sitten jo täysillä neukkumalliin. Kaikkien suurten puolueiden yhteiskumarruksella dementoitumisen tiellä ollut Kekkonen valittiin jälleen. Kyseessä oli tietysti näytös kansan täydellisestä yksimielisyydestä. Kansa elätteli toivetta siitä, että Koivisto haastaisi Kekkosen ja olisi varmasti voittanutkin, mutta haastamista ei uskallettu tehdä, koska Kremlin reaktio olisi voinut olla odottamaton. Koivistoa eli sen jälkeen leimattu tannerilaiseksi Neuvostoliitto-vastaiseksi poliitikoksi. Demarien Väinö Tannerhan oli neukuille se suurin punainen vaate, suomalainen piru, joka uhmasi neukkuja halutessaan pitää oman maansa puolta.

Kekkosen kaudella Suomi ei ollut demokraattinen valtio nykyisessä merkityksessään. Vaalitulos kyettiin aina mitätöimään, jos se oli Kekkoselle epämieluinen. Tannerilaiset, Kokoomuksen länsimyönteinen osa, SMP ja perustuslailliset olivat pysyvästi jäähyaitiossa oli vaalitulos mikä tahansa. Kekkonen polki demokratiaa monella tapaa. Härskein esimerkki siitä oli, kun hän vaati eduskunnan puhemiestä eroamaan ja eroamaan myös puolueensa puheenjohtajuudesta. Siinä Kekkonen käveli kevyesti jo perustuslainkin ylitse.

Lue lisää

1956 presidentin vaalissa ikävintä oli Paasikiven vetäminen mukaan.

Vaali oli täynnä taktikointia ja kulisseissa tehtyjä lehmänkauppoja, mutta siinä mielessä oikeudenmukainen tulokseltaan, että eniten valitsijamiehiä kansalta valeissa saanut valittiin. Kekkonen.

Honkaliiton hajoamisen sinetöinyttä noottia ei Kekkonen tilannut, mutta sai jonkinlaisen ennakkovaroituksen NL:n edustajilta, oli siis tietoinen, että jokin operaatio Honkaa vastaan olisi tulossa. Nootti oli KGB:n edustajien ideoima, tämä selviää Moskovan auenneista asiakirjoista, jotka tosin nyt ovat taas meiltä suljetut.

Honkaliiton kohtalon ratkaisi jo sekin, että siinä oli Tanner SDP:n puheenjohtajana mukana. Tannerilla oli edelleen, vaikka Stalin oli haudassa, kyseenalainen maine Kremlin johtajien silmissä. Nootti ei ollut yksin Honkaa vastaan, vaan myös Tanneria vastaan. Toki meillä on edelleen muutama historioitsija, jotka inttävät Kekkosen tilanneen nootin. Ja jokunen demari jopa uskoo.

1968 koko vasemmisto, SDP, SKDL ja TPSL ryhmittyivät Kekkosen taakse Keskustapuoluen ohella. Vaalitaisto oli varsin repivä, oikeistolla oli kaksi ehdokasta, Vennamo ja Virkkunen, osassa puolueita (RKP; Liberaalit) kannattajia löytyi niin Kekkoselle kuin muillekin.

Kekkonen suivaantui vaalitaistoon, ei niinkään tulokseen, vaikka ei sekään hänen toiveidensa mukaisesti mennyt. Hän koki, ettei istuvan presidentin tulisi joutua sellaiseen henkilöön menevään kampanjaan kuin mitä Vennamo vastustajana Kekkoselle tarjosi. Myöhemminhän mm. Tarja Halonen on tuskastunut vaalitulokseen kun joutui presidenttinä käymään vaaleihin.

Poikkeuslaki oli SDP:n ja Sorsan aikaansaannos, Kremlin ohjeistamana tietysti, olihan hän totaalisesti Moskovan ohjaama vailla mitään omaa tahtoa. Kuten koko demaripuolue tuolloin. 1978 SDP oli Kekkosta pyytämässä niin aikaisin ennen vaaleja ehdokkaakseen, ettei edes Kapu kerennyt samaan. SDP oli vajonnut suomettumisen suohon syvemmälle kuin mikään muu puolueistamme, SKDL kun oli hajaannuksen tilassa eikä siten oikein saanut Kremlin ssuosiota.

Anonyymi kirjoitti:

1956 presidentin vaalissa ikävintä oli Paasikiven vetäminen mukaan.

Vaali oli täynnä taktikointia ja kulisseissa tehtyjä lehmänkauppoja, mutta siinä mielessä oikeudenmukainen tulokseltaan, että eniten valitsijamiehiä kansalta valeissa saanut valittiin. Kekkonen.

Honkaliiton hajoamisen sinetöinyttä noottia ei Kekkonen tilannut, mutta sai jonkinlaisen ennakkovaroituksen NL:n edustajilta, oli siis tietoinen, että jokin operaatio Honkaa vastaan olisi tulossa. Nootti oli KGB:n edustajien ideoima, tämä selviää Moskovan auenneista asiakirjoista, jotka tosin nyt ovat taas meiltä suljetut.

Honkaliiton kohtalon ratkaisi jo sekin, että siinä oli Tanner SDP:n puheenjohtajana mukana. Tannerilla oli edelleen, vaikka Stalin oli haudassa, kyseenalainen maine Kremlin johtajien silmissä. Nootti ei ollut yksin Honkaa vastaan, vaan myös Tanneria vastaan. Toki meillä on edelleen muutama historioitsija, jotka inttävät Kekkosen tilanneen nootin. Ja jokunen demari jopa uskoo.

1968 koko vasemmisto, SDP, SKDL ja TPSL ryhmittyivät Kekkosen taakse Keskustapuoluen ohella. Vaalitaisto oli varsin repivä, oikeistolla oli kaksi ehdokasta, Vennamo ja Virkkunen, osassa puolueita (RKP; Liberaalit) kannattajia löytyi niin Kekkoselle kuin muillekin.

Kekkonen suivaantui vaalitaistoon, ei niinkään tulokseen, vaikka ei sekään hänen toiveidensa mukaisesti mennyt. Hän koki, ettei istuvan presidentin tulisi joutua sellaiseen henkilöön menevään kampanjaan kuin mitä Vennamo vastustajana Kekkoselle tarjosi. Myöhemminhän mm. Tarja Halonen on tuskastunut vaalitulokseen kun joutui presidenttinä käymään vaaleihin.

Poikkeuslaki oli SDP:n ja Sorsan aikaansaannos, Kremlin ohjeistamana tietysti, olihan hän totaalisesti Moskovan ohjaama vailla mitään omaa tahtoa. Kuten koko demaripuolue tuolloin. 1978 SDP oli Kekkosta pyytämässä niin aikaisin ennen vaaleja ehdokkaakseen, ettei edes Kapu kerennyt samaan. SDP oli vajonnut suomettumisen suohon syvemmälle kuin mikään muu puolueistamme, SKDL kun oli hajaannuksen tilassa eikä siten oikein saanut Kremlin ssuosiota.

Lue lisää

Siihen että SDP kävi pyytämässä Kekkosta ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin vaikutti taustalla eniten se, että Sorsa halusi pelata aikaa hurjaan gallup-suosioon noussutta Koivistoa vastaan. Todennäköisyys siihen, että Koiviston suosio kääntyisi laskuun, eikä kohoaisi entisestään, oli Sorsan laskelmien mukaan suurempi. Olihan hän itse suhteellisen tuore julkkis verrattuna Koivistoon, joka oli ollut pääministerinä jo 1960-luvulla. Ainakin Sorsalle jäi paremmin aikaa valmistautua uskottavaksi presidenttivaihtoehdoksi vuonna 1984.

Anonyymi kirjoitti:

Siihen että SDP kävi pyytämässä Kekkosta ehdokkaakseen vuoden 1978 vaaleihin vaikutti taustalla eniten se, että Sorsa halusi pelata aikaa hurjaan gallup-suosioon noussutta Koivistoa vastaan. Todennäköisyys siihen, että Koiviston suosio kääntyisi laskuun, eikä kohoaisi entisestään, oli Sorsan laskelmien mukaan suurempi. Olihan hän itse suhteellisen tuore julkkis verrattuna Koivistoon, joka oli ollut pääministerinä jo 1960-luvulla. Ainakin Sorsalle jäi paremmin aikaa valmistautua uskottavaksi presidenttivaihtoehdoksi vuonna 1984.

Lue lisää

Juuri noin, Sorsa oli Moskovan ehdokas Kekkosen jälkeiseen aikaan, Karjalaisen juopottelu oli Moskovan tiedossa eikä hän enää ollut se Kremlin suosikki Kekkosen seuraajaksi. Väyrynen pelasi sitten omaa presidenttipeliään kaikkia muita vastaan päästäkseen Kekkoseksi Kekkosen paikalle.

Koivisto teki kyllä kovasti töitä päästäkseen Kremlin suosioon, opetteli venäjän kielen ja muuta, ja onnistui pääsemään Tehtaankadun piireihin. Presidentiksi päästyään Koivisto sitten teki kaikkensa, ettei vahingossakaan tee pienintäkään elettä Kremlin tahtoa vastaan. Tämä näkyi Koiviston toiminnassa vielä Baltian maiden itsenäisyyden tunnustamisessa.

mielipidepankki kirjoitti:

Tämä on näin aikalaisen silmin aika huvittava kannanotto. Et liene elänyt vielä noina aikoina. Vuonna 1956 käytiin vielä todelliset vaalit presidentin valinnasta ja Kekkonen voitti silloin yhdellä äänellä, jonka saamiseen taidettiin silloinkin erilaista viekkautta. Vuoden 1962 vaalit olivat farssi, kun Kokoomuksen ja demarien sekä neljän muun puolueen yhteisehdokas luopui ehdokkuudestaan noottikriisin seurauksena. Noottikriisin ennakkotilausta on usein epäilty ja tilaajastakaan ei liene epäselvyyttä. Vuoden 1968 vaaleissa oli mukana vain varjoehdokkaita samaan tapaan kuin Venäjällä nykyisin putlerin vaaleissa. Silti nämäkin saivat Kekkosen raivon valtaan, koska he saivat paljon ennekoitua suuremman kannatuksen. Kekkonen ei sitten enää suostunutkaan asettumaan seuraavissa vaaleissa ehdokkaaksi kokemansa nöyryytyksen toiston estämiseksi. Hänet valittiin neljäksi poikkeuslailla. Vuonna 1978 mentiin sitten jo täysillä neukkumalliin. Kaikkien suurten puolueiden yhteiskumarruksella dementoitumisen tiellä ollut Kekkonen valittiin jälleen. Kyseessä oli tietysti näytös kansan täydellisestä yksimielisyydestä. Kansa elätteli toivetta siitä, että Koivisto haastaisi Kekkosen ja olisi varmasti voittanutkin, mutta haastamista ei uskallettu tehdä, koska Kremlin reaktio olisi voinut olla odottamaton. Koivistoa eli sen jälkeen leimattu tannerilaiseksi Neuvostoliitto-vastaiseksi poliitikoksi. Demarien Väinö Tannerhan oli neukuille se suurin punainen vaate, suomalainen piru, joka uhmasi neukkuja halutessaan pitää oman maansa puolta.

Kekkosen kaudella Suomi ei ollut demokraattinen valtio nykyisessä merkityksessään. Vaalitulos kyettiin aina mitätöimään, jos se oli Kekkoselle epämieluinen. Tannerilaiset, Kokoomuksen länsimyönteinen osa, SMP ja perustuslailliset olivat pysyvästi jäähyaitiossa oli vaalitulos mikä tahansa. Kekkonen polki demokratiaa monella tapaa. Härskein esimerkki siitä oli, kun hän vaati eduskunnan puhemiestä eroamaan ja eroamaan myös puolueensa puheenjohtajuudesta. Siinä Kekkonen käveli kevyesti jo perustuslainkin ylitse.

Lue lisää

Myönnetään ettei Kekkosen aika ollut kovin demokraattista aikaa.
Mutta vaikka se ei sitä ollut, silloin mentiin aina eteenpäin.
Toisin on nyt, siitä päivästä kun kokoomus tuli puikkoihin olemme kumparelaskussa joka vain kiihtyy.
Suomen etua ajatellen ainoa oikea hallituspohja olisi edelleen vasemmiston ja keskustan voimien yhdistyminen vihreillä vahvistettuna.

Perussuomalaiset ovat vihonviimeinen puolueista ja kokoomuksella on riittävät näytöt hyvinvointivaltion tuhoamisessa.
Tuottavien valtionyhtiöitten hävittäminen kuten Outokumpu ja Kemira, Outokummun mukana meni myös jalostusteollisuus ja osaaminen .
Sähköverkkojen myyminen oli kaikkein typerin toimenpide joka vaaransi jopa kansallista turvallisuutta.
Yksityistäminen on puolueen ainoa oppi, kysyn onko teitten ja katujen kunnossapidon yksityistäminen näyttö sen onnistumisesta?
Onko kiinteistöjen huolto yksityisissä käsissä merkki onnistumisesta ?
Onko tämä järjetön julkisen terveydenhuollon kriisiyttäminen yksityisiä suosien osoitus vastuullisuudesta kansaa ja vanhuksiamme kohtaan ?

Anonyymi kirjoitti:

1956 presidentin vaalissa ikävintä oli Paasikiven vetäminen mukaan.

Vaali oli täynnä taktikointia ja kulisseissa tehtyjä lehmänkauppoja, mutta siinä mielessä oikeudenmukainen tulokseltaan, että eniten valitsijamiehiä kansalta valeissa saanut valittiin. Kekkonen.

Honkaliiton hajoamisen sinetöinyttä noottia ei Kekkonen tilannut, mutta sai jonkinlaisen ennakkovaroituksen NL:n edustajilta, oli siis tietoinen, että jokin operaatio Honkaa vastaan olisi tulossa. Nootti oli KGB:n edustajien ideoima, tämä selviää Moskovan auenneista asiakirjoista, jotka tosin nyt ovat taas meiltä suljetut.

Honkaliiton kohtalon ratkaisi jo sekin, että siinä oli Tanner SDP:n puheenjohtajana mukana. Tannerilla oli edelleen, vaikka Stalin oli haudassa, kyseenalainen maine Kremlin johtajien silmissä. Nootti ei ollut yksin Honkaa vastaan, vaan myös Tanneria vastaan. Toki meillä on edelleen muutama historioitsija, jotka inttävät Kekkosen tilanneen nootin. Ja jokunen demari jopa uskoo.

1968 koko vasemmisto, SDP, SKDL ja TPSL ryhmittyivät Kekkosen taakse Keskustapuoluen ohella. Vaalitaisto oli varsin repivä, oikeistolla oli kaksi ehdokasta, Vennamo ja Virkkunen, osassa puolueita (RKP; Liberaalit) kannattajia löytyi niin Kekkoselle kuin muillekin.

Kekkonen suivaantui vaalitaistoon, ei niinkään tulokseen, vaikka ei sekään hänen toiveidensa mukaisesti mennyt. Hän koki, ettei istuvan presidentin tulisi joutua sellaiseen henkilöön menevään kampanjaan kuin mitä Vennamo vastustajana Kekkoselle tarjosi. Myöhemminhän mm. Tarja Halonen on tuskastunut vaalitulokseen kun joutui presidenttinä käymään vaaleihin.

Poikkeuslaki oli SDP:n ja Sorsan aikaansaannos, Kremlin ohjeistamana tietysti, olihan hän totaalisesti Moskovan ohjaama vailla mitään omaa tahtoa. Kuten koko demaripuolue tuolloin. 1978 SDP oli Kekkosta pyytämässä niin aikaisin ennen vaaleja ehdokkaakseen, ettei edes Kapu kerennyt samaan. SDP oli vajonnut suomettumisen suohon syvemmälle kuin mikään muu puolueistamme, SKDL kun oli hajaannuksen tilassa eikä siten oikein saanut Kremlin ssuosiota.

Lue lisää

Paasikivi oli tietysti itsekin halukas presidentiksi. Ei hän mikään tahdoton poliitikko ollut, joka oli muiden vedettävissä. Paasikiveä tosin houkuteltiin valheellisilla lupauksilla, jotka koskivat häntä kannattavien tahojen määrää. Paasikivi tuli siis mustana hevosena mukaan. Sitten nähtiin pelistä pois sirkustemppu, jota johdettiin Kremlistä. SKDL:n valitsijamiehet jakoivat äänensä tasaisesti Kekkoselle ja Fagerholmille, jotta Paasikivi tippuisi pois kolmannelta kierrokselta. Se onnistui. Kreml oli tukenut vahvasti jo vuoden 1950 vaaleissa Kekkosta ja yritti painostaa Paasikiveä. Kekkonen oli siis jo heti sodan jälkeen Kremlin ykkössuosikki.

Tuloksen oikeudenmukaisuutta ei tietenkään voi mitata sillä, kuka ehdokas saa eniten valitsijamiehiä, jos nämä eivät muodosta yksinkertaista enemmistöä. Suomessa presidentti valitaan aina enemmistöpäätöksellä.

Vaalitaisto vuonna 1968 ei ollut mitenkään erityisen repivä, jos sitä vertaa joihinkin myöhempiin vaalitaistoihin. Se kävi tietysti Kekkosen kunnian päälle, koska hän oli arvovaltansa suhteen herkkähipiäinen. Kekkosen toiminnasta ei kuitenkaan levitelty julkisuudessa mitään sellaista, mikä olisi verrattavissa siihen, miten Koivistoa ja Halosta pyrittiin mollaamaan täysin keksityillä jutuilla kuten kirkossa käynnin kieltämisellä ja puheilla Suomen liittämisestä Neuvostoliittoon. Vuoden 1968 vaalitaisto ei myöskään ollut läheskään niin repivä ja henkilöön käyvä kuin vuoden 1956 vaalitaisto. Siinä käytiin sumeilematta myös Kekkosen henkilöön valheellisin tiedoin. Ei hän sen kokemuksen perusteella kuitenkaan kieltäytynyt asettumasta ehdokkaaksi vuoden 1962 vaaleissa.

Kekkosen kaikkia presidentinvaaleja varjosti Krempin juonittelu, jonka tarkoitus oli varmistaa Kekkosen valinta. Näin tapahtui siis jo vuonna 1950, vaikka silloin Paasikivi ei painostukseen alistunut ja tuli valituksi. Oli juonittelua varmaan toisellakin puolella. USA ja CIA tukivat Fagerholmia ja saattoivat tehdä erilaisia vaikuttamisyrityksiä sen edistämiseksi. Näihinhän vahvasti nojauduttiin mm. Nyrkki-nimisessä poliittisessa sarjassa, jossa tietysti fakta ja fiktio sekoittuivat iloisesti keskenään, mutta ei savua ilman tulta voi senkin osalta sanoa. CIAn myöhemmin julkitulleista dokumenteista on voitu lukea, että amerikkalaiset suhtauivat Kekkoseen erittäin nihkeästi ja tukivat Paasikiveä ja Fagerholmia.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri noin, Sorsa oli Moskovan ehdokas Kekkosen jälkeiseen aikaan, Karjalaisen juopottelu oli Moskovan tiedossa eikä hän enää ollut se Kremlin suosikki Kekkosen seuraajaksi. Väyrynen pelasi sitten omaa presidenttipeliään kaikkia muita vastaan päästäkseen Kekkoseksi Kekkosen paikalle.

Koivisto teki kyllä kovasti töitä päästäkseen Kremlin suosioon, opetteli venäjän kielen ja muuta, ja onnistui pääsemään Tehtaankadun piireihin. Presidentiksi päästyään Koivisto sitten teki kaikkensa, ettei vahingossakaan tee pienintäkään elettä Kremlin tahtoa vastaan. Tämä näkyi Koiviston toiminnassa vielä Baltian maiden itsenäisyyden tunnustamisessa.

Lue lisää

Ei tämä pidä paikkaansa. Koiviston kansansuosio oli niin suuri, ettei sitä millään tempulla olisi saatu romahdetutuksi. Ei Sorsa nyt sentään oman puolueensa suosiota vastaan taistellut. Koivisto oli tärkeä osa sitä, että SDP:n kannatus oli ylipäätään niin suuri. Hän veti demarien kannattajiksi myös oikeistolaisimmin ajattelevia ja sitoutumattomia.

Kremlin vaalivaikutus oli lopulta vähäistä jos sitä ylipäätään oli. Se johtui maailmanpolitiikasta ja mm. Afganistanin sodasta. Venäläisillä oli muuta tärkeämpää ajateltavaa kuin piskuinen Suomi. Koiviston valintaa ei siellä pidetty ulkopoliittisen linjan uhkana. Kotimaassa etupäässä Väyrynen ja hänen kannattajansa tietysti vihjasivat kaiken aikaa siihen suuntaan. Lopultahan kävi sitten niin, että myös SKDL:n ehdokas Kalevi Kivistö alkoi liputtamaan Koiviston puolesta.

Se että Koivisto ei tehnyt mitään uskaliasta vastoin Kremlin mahdollista tahtoa vastaan, ei pidä paikkaansa. Kekkonen piti Kokoomusta ja SMPtä hallituskelvottomina Johannes Virolaisen mainitsemista yleisistä syistä johtuen. Koivisto vapautta nämä kumppanit jäähyaitiosta ja molemmat olivat hallitusvastuussa hänen kaudellaan. Kokoomus jopa pääministeripuolueena. Koiviston varovaisuus Baltian osalta on ymmärrettävää. Suomi ei ollut vielä silloin EUn jäsen. Lisäksi Venäjällä oli yritys palauttaa kommunistien valta vallankaappauksella. Vielä Jelltsinin kauden jälkeen tämä vaara oli ilmeinen, mutta silloin olgarkit rahoillaan ratkaisivat valinnan putlerin hyväksi ja hänellä ei ollut kaipuuta kommunismiin. Miten olisi sitten nokka pantu, jos entinen valta olisi neukuissa palannut ja Baltian maita alettu palauttaa takaisin NL:oon. Suomi onneksi liittyi EUhun niin pian kuin mahdollista.

mielipidepankki kirjoitti:

Ei tämä pidä paikkaansa. Koiviston kansansuosio oli niin suuri, ettei sitä millään tempulla olisi saatu romahdetutuksi. Ei Sorsa nyt sentään oman puolueensa suosiota vastaan taistellut. Koivisto oli tärkeä osa sitä, että SDP:n kannatus oli ylipäätään niin suuri. Hän veti demarien kannattajiksi myös oikeistolaisimmin ajattelevia ja sitoutumattomia.

Kremlin vaalivaikutus oli lopulta vähäistä jos sitä ylipäätään oli. Se johtui maailmanpolitiikasta ja mm. Afganistanin sodasta. Venäläisillä oli muuta tärkeämpää ajateltavaa kuin piskuinen Suomi. Koiviston valintaa ei siellä pidetty ulkopoliittisen linjan uhkana. Kotimaassa etupäässä Väyrynen ja hänen kannattajansa tietysti vihjasivat kaiken aikaa siihen suuntaan. Lopultahan kävi sitten niin, että myös SKDL:n ehdokas Kalevi Kivistö alkoi liputtamaan Koiviston puolesta.

Se että Koivisto ei tehnyt mitään uskaliasta vastoin Kremlin mahdollista tahtoa vastaan, ei pidä paikkaansa. Kekkonen piti Kokoomusta ja SMPtä hallituskelvottomina Johannes Virolaisen mainitsemista yleisistä syistä johtuen. Koivisto vapautta nämä kumppanit jäähyaitiosta ja molemmat olivat hallitusvastuussa hänen kaudellaan. Kokoomus jopa pääministeripuolueena. Koiviston varovaisuus Baltian osalta on ymmärrettävää. Suomi ei ollut vielä silloin EUn jäsen. Lisäksi Venäjällä oli yritys palauttaa kommunistien valta vallankaappauksella. Vielä Jelltsinin kauden jälkeen tämä vaara oli ilmeinen, mutta silloin olgarkit rahoillaan ratkaisivat valinnan putlerin hyväksi ja hänellä ei ollut kaipuuta kommunismiin. Miten olisi sitten nokka pantu, jos entinen valta olisi neukuissa palannut ja Baltian maita alettu palauttaa takaisin NL:oon. Suomi onneksi liittyi EUhun niin pian kuin mahdollista.

Lue lisää

Koivistosta luotiin mediassa satamajätkä. Oli huitenkin konttorissa töissä. Ei ollut lainkaan johtajatyyppiä, ei esimerkiksi valikoitunut sotaväen johtajakoulutukseen, kuten ei nykyinen Stubb myöskään.

Ossi, johtajia koulutanut oikea SOTILAS

mielipidepankki kirjoitti:

Ei tämä pidä paikkaansa. Koiviston kansansuosio oli niin suuri, ettei sitä millään tempulla olisi saatu romahdetutuksi. Ei Sorsa nyt sentään oman puolueensa suosiota vastaan taistellut. Koivisto oli tärkeä osa sitä, että SDP:n kannatus oli ylipäätään niin suuri. Hän veti demarien kannattajiksi myös oikeistolaisimmin ajattelevia ja sitoutumattomia.

Kremlin vaalivaikutus oli lopulta vähäistä jos sitä ylipäätään oli. Se johtui maailmanpolitiikasta ja mm. Afganistanin sodasta. Venäläisillä oli muuta tärkeämpää ajateltavaa kuin piskuinen Suomi. Koiviston valintaa ei siellä pidetty ulkopoliittisen linjan uhkana. Kotimaassa etupäässä Väyrynen ja hänen kannattajansa tietysti vihjasivat kaiken aikaa siihen suuntaan. Lopultahan kävi sitten niin, että myös SKDL:n ehdokas Kalevi Kivistö alkoi liputtamaan Koiviston puolesta.

Se että Koivisto ei tehnyt mitään uskaliasta vastoin Kremlin mahdollista tahtoa vastaan, ei pidä paikkaansa. Kekkonen piti Kokoomusta ja SMPtä hallituskelvottomina Johannes Virolaisen mainitsemista yleisistä syistä johtuen. Koivisto vapautta nämä kumppanit jäähyaitiosta ja molemmat olivat hallitusvastuussa hänen kaudellaan. Kokoomus jopa pääministeripuolueena. Koiviston varovaisuus Baltian osalta on ymmärrettävää. Suomi ei ollut vielä silloin EUn jäsen. Lisäksi Venäjällä oli yritys palauttaa kommunistien valta vallankaappauksella. Vielä Jelltsinin kauden jälkeen tämä vaara oli ilmeinen, mutta silloin olgarkit rahoillaan ratkaisivat valinnan putlerin hyväksi ja hänellä ei ollut kaipuuta kommunismiin. Miten olisi sitten nokka pantu, jos entinen valta olisi neukuissa palannut ja Baltian maita alettu palauttaa takaisin NL:oon. Suomi onneksi liittyi EUhun niin pian kuin mahdollista.

Lue lisää

Heikko ymmärryksesi paljastuu taas kerran. Miten sen aina onnistut tuomaan noin selkeästi esiin.

Kyllä, Koiviston kansansuosio oli kova, siksi Sorsa "osti" lisäaikaa, jos vaikka se suosio siitä laskisi. Sorsahan oli Kremlin suosikki SDP:n sisällä. Tästä oli kyse 1978.

SDP:llä oli ajatus valita Kekkonen poikkeuslailla jo 1968, mutta silloin tuo demarien puoluesihteerin esitys ei edennyt. 1974 SDP sitten junaili poikkeuslain Kekkosen valitsemiseksi. Siinäkin Sorsa, Kremlin ohjaamana, oli yksi päätekijöistä. Niin tuo 1968 esitys kuin 1974 toteutunut poikkeuslaki ovat osoituksia SDP:n epädemokrattisuudesta, joka vielä tänä päivänäkin on puolueen yksi keskeinen toimintatapa.

Koiviston kansansuosio piti, ja Sorsa joutui odottamaan aina vuoteen 1994. Tuolloin SDP:n ehdokas valittiin avoimella kansanvaalilla. Aika oli toinen, Sorsa oli Kekkosen ja Neuvostoliiton ajan ehdokas, Ahtisaari tarjosi tuoreen vaihtoehdon, ja kansa valitsi hänet. Sorsa otti tappio raskaasti, eikä osallistunut edes viimeisille Koiviston Linnan juhlille.

Kuitenkin suurin osa kansasta äänesti Kekkosta, joka oli suomen pitkä aikaisin presidentti.

Kuinka olisit itse hoitanut asiat ?
Muista että kaiken taustalla oli hävitty sotaretki natsiSaksan rinnalla jonka seurauksena jouduimme tarkkailuluokalle.

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka olisit itse hoitanut asiat ?
Muista että kaiken taustalla oli hävitty sotaretki natsiSaksan rinnalla jonka seurauksena jouduimme tarkkailuluokalle.

Helppo olla viisaana jälkikäteen ymmärtämättä hiukkaakaan vallinneesta todellisuudesta. Kekkonen on ollut täällä kohteena yli 20 vuotta. Ei ollut sodan jälkeen ketään muuta joka olisi ollut Suomen etua voimakkaasti puolustamassa.

Ossi, patriootti SOTILAS

Anonyymi kirjoitti:

Helppo olla viisaana jälkikäteen ymmärtämättä hiukkaakaan vallinneesta todellisuudesta. Kekkonen on ollut täällä kohteena yli 20 vuotta. Ei ollut sodan jälkeen ketään muuta joka olisi ollut Suomen etua voimakkaasti puolustamassa.

Ossi, patriootti SOTILAS

Lue lisää

Tanner oli tyhmä ja kyvytön katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Vai typerys ei kykene näkemään uutta poikkeavaa näkökulmaa.

Ossi, viisas SOTILAS

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka olisit itse hoitanut asiat ?
Muista että kaiken taustalla oli hävitty sotaretki natsiSaksan rinnalla jonka seurauksena jouduimme tarkkailuluokalle.

🤗 hävitty sotaretki natsiSaksan rinnalla 🖕

Ja maassa oli 200 000 ry$$ää rajan pinnassa... onneksi olivat noin metrin syvyydessä...

Anonyymi kirjoitti:

Helppo olla viisaana jälkikäteen ymmärtämättä hiukkaakaan vallinneesta todellisuudesta. Kekkonen on ollut täällä kohteena yli 20 vuotta. Ei ollut sodan jälkeen ketään muuta joka olisi ollut Suomen etua voimakkaasti puolustamassa.

Ossi, patriootti SOTILAS

Lue lisää

Selkeä johtaja Kekkonen oli.

...kuten idolisi Putin ja Trump.