Persulaisuus ja vkklaisuus on lähtöisin kepun pimeästä ytimestä, mutta vastakkaista

Ei ole. Nykyisen persulaisuuden taustalla ovat ensisijaisesti kansallismieliset ja maahanmuuttovastaiset tahot. Niistä ensimmäisenä pitää mainita Jussi Halla-aho, joka on nykyisin persuideologian isä. Halla-aholla on ollut paljon opetuslapsia, jotka tutkailivat heidän raamattuaan eli Halla-ahon scripta-kirjoituksia. Opetuslasten ydin järjestäytyi Suomen Sisu -nimisen ääri- tai laitanationalsitisen (etnonationalsitisen) ryhmän ympärille. Halla-aholaiset valtasivat puolueen siinä puoluekokouksessa, missä Halla-aho valittiin puolueen puheenjohtajaksi ja jonka jälkeen Soinia kannattava ryhmä erosi puolueesta.

Soinin johtamat perussuomalaiset olivat SMP:n jatke eli Maalaisliiton sisarpuolue. Ideologisesti Halla-ahon valinta katkaisi tämän siteen. Sisulaisiilla ei ollut enää mitään yhteyttä Maalaisliiton perinteeseen. Sitä voi paremminkin pitää siirtymänä Lapuan liikkeen ja IKL:n perinteeseen. Etnonationalismi on ideologian ytimessä, ei alkiolaisuus eikä mikään muukaan maalaisliittolaisuus. Puolueen entinen kansanedustaja Simon Elo on kirjassaan kiteyttänyt asian hyvin eli etnonationalistit valtavasivat puolueen vuoden 2017 puoluekokouksessa.

Persuihin on toki ollut paljon vetoa nimenomaan Kepun kannattajien (entisten) joukoissa. Persuissahan on säilynyt sen kansanedustajien myötä ripaus SMP-läisyyttä, vaikka se on enää vain pieni sivu-uoma. Halla-aho itse on suhtaunut kaikkeen maalaisliittolaisuuteen hyvin vieroksuvasti aiemmissa kommenteissaan ja osin jopa suututtanut kepulaiset lausunnoillaan.

Maalaisliittolaisuus laajassa mielessä on supistunut voimakkaasti ja se on loogista jo senkin perusteella, kun katsoo väestömuutoksia pitemmällä aikavälillä. Sen jättämän tietynlaisen aukon on täyttänyt perussuomalaisuus, joka ei enää liity maaseutuun. Siksi puolue saa kannatusta myös kaupungeista ja mitä suurimmassa määrin valtakunnallinen yleispuolue, jonka yhdistävä sanoma liittyy kansallismielisyyteen (persulaisittain tulkittuna) ja maahanmuuttovastaisuuteen. Kansallismielisyys on heijastunut myös EU-vastaisuutena, mikä oli kyllä vahvasti mukana jo Soinin kaudella. Voidaan myös nähdä, että opportunistinen populismi on vähentynyt puolueessa ja tilalle on tullut hyvinkin selvä ja tiukka ideoginen asemoituminen. Tämän vuoksi yhteistyö sen kanssa ei kelpaa kaikille eivätkä persutkaan halua yhteistyötä niiden kanssa, jotka ne olevan se vastapuolella. Eli molemmin puolin rintamalinjaa kaihdetaan yhteistyötä.

Ulkopoliittisesti kansallismieliset puolueet voivat olla myös Nato-mielisiä, vaikkeivat ne olisi enemmän EU-vastaisia. Tämä liittyy lähinnä Venäjän maantieteelliseen läheisyyteen. Suomen persut ja Puolan Laki ja Oikeus -puolue eivät tässä kohdin eroa toisistaan. Unkarin Fidesz-puolue on eri linjoilla. Se on tosiallisesti sekä EU- että Nato-vastainen, vaikka pyrkiin hyötymään EUsta. Naton osalta Unkari on viidennen kolonnan jäsen ja siinä mielessä vaarallinen. Voi olla, että näiden kaikkien laitaoikeistolaisten puolueiden mielide alkaa muuttua vielä Trumpin myötä ja Naton merkitys sen myötä heikkenee. Aletaan siis rakentaa Trumpin toivomalla tavalla kahdenvälisiä suhteita ilman EUta. Tässä Trumpin ja putlerin toiveet yhtyvät. He haluavat molemmat heikompaa Eurooppaa.

Keskustalaisuuden suurin ongelma on sen tiukasti noudattama kommunistinen aate.

De facto myös tänään!