Kyssäri iltaan

Kaikenlaisia. Viime aikoina on tuntunut sellainen turvallinen ja hyvä olo. Ihan kuin olisimme hypänneet yhteisille aalloille.

Kyyneleet tulee silmiin kun mietin hänen luontaista kauneuttaan ja luonteensa hyvyyttä.

Sydän kehrää kuin kissa.

24/7 mielessä lähestulkoon. Ajatukset pyörii asioissa joita on jo tehty, ja mitä voitaisiin joskus tehdä

Ihana huippu tyyppi on hän! Tuntuu, että huumori mätsäisi, kuin myös se synkkyys mikä asuu meissä. Hän ei ehkä suuttuisi jos välillä heittelen mitä sattuu toki leikkisästi. Miehisyys ja turvallisuuskin huokuu hänestä. Hän ei varmaan jättäisi pulaan, vaan jos oltaisiin tiimi, niin oltaisiin tiimi. Se jokin sama taajuus meillä vaan on. Se kun on tai ei ole. En enää koskaan lähde suhteeseen jos ei ole samaa taajuutta, koska se ei vaan toimi pidemmän päälle. En jaksa loputtomasti selitellä itseäni ja en myöskään halua että rakkaani siihen ikinä joutuu. Hän on mun kanssa vapaa. Hän on juuri semmonen kun on ja se todellakin riittää. Mitä tulee ulkoisiin asioihin niin ne on mulle ihan sivuseikkoja. Ihana luonne puhuttelee läpi elämän ja siihen mä rakastun ja sitoudun mielelläni loppuelämäksi

Tällä hetkellä hän aiheuttaa minussa vihaa ja raivoa, koska hän oli viimeksi, kun nähtiin niin todella ärsyttävä ja sanoi mulle aika ilkeästi niin se tuntui pahalta ja loukkaannuin. Murr.... Vihaan häntä.

Lähinnä kylmiä väreitä tai ei mies enää mikään kaivattu ole. Väistin onneksi luodin.

Alan kiehumaan aamu viideltä, naiselta

Omani on ihan suuresti vaan.

Massun pohjassa 'kouraisee', jalat notkuu ja sydän väpättää, eikä selkokielestä tietookaan. On se vaan nii Ihana♥️