lääkkeistämme ja varsinkin lääkemuutoksistamme, joita toiset neurolgit ovat meille tehneet ovat suuret.Tuntuu usein kuin olisimme koekaniineja joille tuputetaan milloin minkäkinlaista pilleriä. Vauhti välillä päätä huumaa, kun todetaan, että tämä lääke ei sovi puretaan nopeasti pois ja eikun uutta tilalle. Toinen Neurologi sanoo, miten sinulle on näin nopeasti vaihdettu näitä lääkkeitä? Uusin neurologini antaa monta kuukautta rauhassa kokeilla lääkkeitä ja sivuvaikutuksia seurataan.Taas varasin uuden ajan kuten oli sovittu ja yllätys, yllätys Neurogini on taas vaihtunut. En jaksa edes laskea kuinka monta heitä on ollut.Saa nähdä mitä mieltä hän on tämän hetkisestä lääkityksestäni , joudunko taas uuteen lääkerumbaan? Kertokaapa kokemuksianne.
Neurologien erilaiset näkemykset...
sauvatar
8840
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aika outoa.. luulisi, että niillä pitäisi olla jonkinlainen yhteinen toimintamalli tms. asioiden suhteen. Itsellä on koko ajan kuitenkin ollut sama seurologi ja lääkkeitä on vaihdettu monta kertaa, kun on sopivaa lääkitystä haettu. Nyt alkaa lopulta tuntumaan ihan hyvältä..
Olen ollut puolen vuoden aikana neljä kertaa sairaalassa kohtauksen takia ja en vain saa lähetettä edes neurologille. Aina on kuulemma joku altistava tekijä, johon vedotaan.. Nämä jatkuvat kohtaukset rajoittaa tällä hetkellä normaalia elämää ja olisi mukavaa päästä neurologin vastaanotolle, jotta lääkitys päivitettäisiin..
Viimeisellä sairaalareisulla tunnuin tietävän enemmän epilepsiasta kuin lääkärini. Millä keinoin olette saaneet lähetteen neurologille? Tällä hetkellä haluan jonkun muutoksen asiaan. On todella kurjaa miettiä koko ajan, että nukunko tarpeeksi, syönkö hyvin, stressaanko liikaa, voinko juoda lasin viiniä jne..
Raha on monesti intressi ja neurologian alueellakin on tutkimusrahoja mennyt omaan taskuun. Lähtisin siitä, että lääkityksen löytyminen on vaikeaa ja kaikkea yritetään. Lääketeollisuus kannustaa neurologeja vaihtamaan lääkkeitä, lääkärithän ne määräävät. Se voi olla selittävä tekijä. Lääkärithän saavat paljon tietoa (ja samalla kestitystä) uusista lääkkeistä. Toivottavasti löytyy sellainen lääkäri, jossa ei ole mitään vilppiä. sinänsä kiinnostava aihe, jos tällaista esiintyy. Alkaako luotto mennä lääkäreihin? Sinänsä asia on hyvä, jos toinen lääkäri uskaltaa arvostella kolleegaansa.
pikku hiljaa. Ja taas syön "vääriä" lääkkeitä. Uuden tilalle vaihdettaisiin taas uusi. Pääsisin "ilmaisiin" läääkekokeiluihin jos tahdon. Tuota vielä pohdiskelen sillä en millään jaksaisi enään uusia lääkkeitä. Mikä on kamalampaa kuin lääkkeiden vaihto? Jos siihen suostun ja se ei sovi niin enään on jäljellä Topimax kokeilematta. Ehkä sitten pääsen siihen aivokirurgiseen toimenpiteeseen eli nuppi auki ja aivot veke.Ehkä siltä vahingossa lipsahti ääneen se toisen lääkärin arvostelu tai kokeili olenko hereillä? No joo, mut ei tää herkkua ole.Pari kuukautta kaikki meni hieman paremmin ja taas tulee takapakkia ja rankasti.Ehkäpä joku päivä tyhjennän kaikki pillerit ja sanon...
Kyllä lääkkeitä kannattaa kokeilla, mutta silloin varmaan tarvitsee rauhallisen paikan, missä voi mahdollisia vieroitusoireita kestää. Yritä jaksaa. Itsekin olen vielä hengissä, vaikka en sitä olisi uskonut. Jatketaan tätä kärsimystä, sillä välillä voi olla jotain hyvääkin tulossa. Tulevaisuudesta kun valitettavasti ei voi tietää, että voisi tehdä tuon lopullisen ratkaisun. Jos ajattelet jo noin epätoivoisesti, niin eikö joku voisi vaatia Sinulle apua?
Itse puhun mielellä kuolemasta, mutta ei tunnu hyvältä, jos toiset puhuvat.
toiset päivät ovat helpompia kuin toiset. Juttelin juuri puhelimessa Neurologini kanssa ja ajattelin heti, että toivoa ei ole. Katsotaan mitä tuleman pitää...Ehkä olen niin kiltti, että taas suostun kaiken maailman lääkekokeiluihin. Parempihan sekin on kuin jatkuva turhan lääkkeen syönti ja jatkuvat kohtaukset.Kiitos tuestasi heti helpotti vähäsen. (Olenkohan lukenut liikaa juttujasi näillä palstoilla, kun rupean kuulostamaan sinulta?) Ei vaan, tykkään että olet hyvä tyyppi.Suorapuheinen ja sanavalmis kuten pitääkin :) Taisin eksyä jo aiheestakin, mutta eihän se mitään uutta tällä päällä ole.
Se parrun altani vei. Mua kukaan ei nähnyt ei. Virta minut vei. Elän vieläkin, en suostu kuolemaan. Neitojen mielessä tukeilla tanssin vieläkin.
Mä olin sotamies, jouduin kaukopartioon. Rintamalle Petsamoon. Sain rintaani, jäin hankeen makamaan. MÄ ELÄN VIELÄKIN, en suostu kuolemaan.
Olin kuningas lailla Virran Olavin. Koskaan kenellekään sanonut ei ja viina minut vei. Mä elän vieläkin, mun levyt vielä soi.
Jospa noista sanoista saat voimaa, sillä itse kuuntelen ainakin musiikkia, joissa on sanomaa tai sellaista syvyyttä. Tosin tämä KääriäisenAgentsin kappale on varmaan enemmän miehiä koskettava.
T. Tapoin miehen, sain maineen puukkojunkkarin, vaik itseäni puolustin. Kruununkyyti minut Siperiaan vei. Juna palasi, ruumini vain ei. Vaikka sinne jäin, mä elän vieläkin.
''''''''''''
Nyt kirjeen asialliseen osuuteen, jos sellaisen saisin aikaiseksi.
Suorapuheisuudesta ja sanavalmiudesta ei ole monestikaan mitään hyötyä, ei etenkään suorapuheisuudesta, sillä se osoittaa sosiaalista kömpelyyttä ja aiheuttaa riitoja esim. työpaikalla, myös ihmissuhteissa. Onneksi et ole yhtä suorapuheinen kuin minä sentään ja selvästi tuntuu, että asiasi on menossa huonompaan päin. Kokemuksesta tiedän, että lapsien laittaminen kouluun vaatii heräämisen ja en itse sitä jaksaisi.
Koska en tiedä noista lääkkeistä muuta kuin tuon Keppran, jonka et sano auttavan, niin olen hieman sitä mieltä, että kokeile kaikki tai tuota lääkeyhdistelmiä. Kohtausten estoon Sinuun pitää varmaan käyttää sitten diapamia tai muutta sellaista? Siihen ei saa kyllä sitten joutua koukkuun.
Alkoholia ei saa juoda, liikkua pitää... MUUTENKIN KUIN NETISSÄ:)... tietenkin voimavarojen mukaan. Tekisi mieli lähettää sinulle kirjoitelmani, mutta nyt sinun on hoidettava itsesi parempaan kuntoon! Eikö sairaalajaksolla voisi etsiä oikeaa lääkettä tai lääkitystä. Siellä voisit kokeilla kaikki mahdolliset lääkkeet läpi... joita sanomasi mukaan on vain yksi jäljellä, mutta toivottavasti niitä on enemmän lääkäreillä tiedossa.
Tee kaikkeasi ja pyydä apua, sillä käsittääkseni Sinulla on perhe tukena. Itse kuolen yksinäisenä varmaan joskus kohtaukseen ja muumioidun asuntooni:). Äsken meinasin ajaa polkupyörällä auton kylkeen, kun en viitsinyt katsoa, että tuleeko takaa autoa... onneksi auto sai väistettyä ja itse viimehetkellä. Kamalan välinpitämättömättäksi tässä tulee... johtuneeko myös lääkkeistä.
Voimia sulle! *toivoen että jotain hyödyttää sanat... vaikka itseäni lähinnä sellainen keljuttaisi*.
t. Naama kuin ilmapallolla jostain syystä:).
Kyllä sä sait mut nauramaan :) :) Kas ku eivät ole niitä Diapameja ehdottaneet? Sairaalajaksot taitavat venyä pitkiksi ennenkuin selviää sopiiko lääkitys vai ei. Totta on, että olisin jo luovuttanut jos perhe ei olisi tukenani ja tympii vielä tämä kotona olo. Jo vuosi ilman töitä ja paluusta ei tietoa ole.Kesällä kävin Neurologini kanssa lääkerumbani läpi ja Topimax sekä joku uusin joka on parempi versio Neurontinistä on kokeilematta, muuta ei ole. Aikoinaan ei Neurontin sopinut siksi yhä emmin ryhdynkö kokeiluun, mutta tietysti Topimaxin kokeilen.Flunssa iski päälle ja siksi taidan entistä enemmän rypeä itsesäälissä, kun pää on räkää täynnä.Tosta viinasta muuten jota en käytä ollenkaan, koska läkkeet ei sovi niin en viitsi riskeerata ollenkaan. Ei tarvii sit miettii oliko syy alkomaholista vai lääkkeistä.Muutenkin pyrin elämäään tasapainoista elämää.Jos kiinnostaa laita lisää piristystä tulee. Pelastit mun päivän. Multakin varmaan Agentsia löytyy taidan etsiä ja laittaa päälle.Kiitos vielä ja kerran ja olet aivan .....!!!