Se poistettiin sen jälkeen kun kommentoin siihen. Mutta jäi vaivaamaan koko päiväksi. Ehkä se oli tarkoitus. Mutta siinä toivottiin pahinta, kenelle se olikaan kirjoitettu.
Tämä postaus on kirjoitettu siltä varulta ja siitä näkökannasta, että olisin ollut kyseisen postauksen kohde, sillä täytän jokseenkin sen kriteerit vaikka en haluaisi.
Kommentoin suoraan postauksessa olleita asioita (lainausmerkeissä) joita en täsmälleen mainitse:
"Et ole pitänyt lupausta-"
Koska arvaa mitä, huomasin tietyn bänniviestin vasta sen jälkeen kun vuosi oli vaihtunut. Kyseinen mode oli silloin blokattuna, ja sitten kun mulle tuli toisesta paikasta samaan postilaatikkoon viestiä, se bänniviesti paljastui sitten, vaikka hän oli silloinkin blokattuna. Mutta en siis saanut ilmoitusta siitä viestistä vaan huomasin sen toisen ilmoituksen tullessa toisesta osoitteesta.
Asiat olisi menneet ehkä eri tavalla, jos olisin lukenut kyseisen vihaisen (ja vähän pelottavan) viestin aiemmin, pari kuukautta aiemmin kun se oli lähetetty.
"Valehteleva retard!"
Ja mä olen vastaavasti antanut mielipiteeni siitä tyypistä hänelle itselleen monessa eri muodossa. Mutta kuka on tuon vihaviestin tänne eilen kirjoittanut, en usko, että on minua paljoa parempi.
...kyllä koen näiden sanojen kuvaavan minua oikeastaan ihan hyvin.
Mutta se ei ole kaikki mitä olen.
Tiedän miksi toimin niin kuin toimin. Näitä syitä yritän kommunikoida yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, ja jotta voimme tehdä yhteistyötä tarpeen tullessa.
Halutaanko minun kanssa tehdä yhteistyötä? Negatiivi.
Haluanko minä tehdä yhteistyötä? Haluan. Onnistunko siinä? En, syystä tai toisesta.
Ymmärrätkö nyt, sinä joka et osaa kirjoittaa suomeksi?
Voin vittu huonosti. Olen voinut vittu huonosti koko tämän vitun ajan.
Toivottavasti saat tyydytettyä raivoasi tuolla.
Arvaa kuinka monta vitun kertaa olen ajatellut sinun toiveesi toteuttamista elämäni aikana. Et halua vittu tietää.
"Miltä itsestäsi tuntuu-"
PASKALTA. TUNTUU PASKALTA.
Lellityltä? Ei.
Ja vaikka minusta tuntuu paskalta tajuan silti sen verran että mua kohtaan on tehty väärin. Mua on loukattu, mua on satutettu.
Ja miksi mulla ei olisi oikeus arvostaa itseäni edes sen verran?
Kun olen kirjoittanut hänelle. Hänestä. Olen suurimman osan ajasta ollut stressi/ahdistus tilassa, tosi pahassa sellaisessa.
Sä et tiedä siitä mitään.
Etkä tiedä, että mun keho on ihan ravistellut suojamekanismina, ettei omat aivot romahda stressistä itseensä. Siis on ollut useita kertoja kuukaudessa tällaisia kohtauksia. Sitä vaan ravistelee avuttomasti ja ihmettelee ja oikeastaan vähän toivookin, että nytkö kaikki päättyy siihen väkivaltaiseen ravistelukohtaukseen.
Et voi mitenkään kuvitella miltä vittu tuntuu olla siinä vitun tilanteessa.
Ja mitä tulee siihen toiveeseesi, jonka mainitsemisestakin poistetaan kokonaisia postauksia jos niihin edes kommentoi asiasta:
Kuten sanoin, olen sitä toivettasi vastaavaa asiaa miettinyt vuosikaudet.
Ja oikeastaan olen melkein toteuttanut toiveesi.
Miltä tuntuu tietää tämä?
Tuntuuko hyvältä?
Toivottavasti.
Välillä toivon itse samaa itselleni, mitä sä toivoit mulle.
Mut ei se ole oikein, että toivot tuollaista jollekin toiselle.
Eikä se ole oikein toivoa sellaista itselleen.
Lohduttaako sua tietää, että mua ahdisti ja pelotti ja itketti sun postauksen takia irl? Lohduttaako? Tuntuuko hyvältä? Hienoa.
Nyt sulla on hyvä mieli ja voit lopettaa mun kiusaamisen ja paskojen asioiden toivomista toisille.
En tiedä kuinka paljon oot tekemisissä sen ihmisen kanssa, mutta en usko, että hän hyväksyisi sulta tollasta käytöstä.
Tämä postaus on kirjoitettu siltä varulta ja siitä näkökannasta, että olisin ollut kyseisen postauksen kohde, sillä täytän jokseenkin sen kriteerit vaikka en haluaisi.
Kommentoin suoraan postauksessa olleita asioita (lainausmerkeissä) joita en täsmälleen mainitse:
"Et ole pitänyt lupausta-"
Koska arvaa mitä, huomasin tietyn bänniviestin vasta sen jälkeen kun vuosi oli vaihtunut. Kyseinen mode oli silloin blokattuna, ja sitten kun mulle tuli toisesta paikasta samaan postilaatikkoon viestiä, se bänniviesti paljastui sitten, vaikka hän oli silloinkin blokattuna. Mutta en siis saanut ilmoitusta siitä viestistä vaan huomasin sen toisen ilmoituksen tullessa toisesta osoitteesta.
Asiat olisi menneet ehkä eri tavalla, jos olisin lukenut kyseisen vihaisen (ja vähän pelottavan) viestin aiemmin, pari kuukautta aiemmin kun se oli lähetetty.
"Valehteleva retard!"
Ja mä olen vastaavasti antanut mielipiteeni siitä tyypistä hänelle itselleen monessa eri muodossa. Mutta kuka on tuon vihaviestin tänne eilen kirjoittanut, en usko, että on minua paljoa parempi.
...kyllä koen näiden sanojen kuvaavan minua oikeastaan ihan hyvin.
Mutta se ei ole kaikki mitä olen.
Tiedän miksi toimin niin kuin toimin. Näitä syitä yritän kommunikoida yhteisymmärryksen saavuttamiseksi, ja jotta voimme tehdä yhteistyötä tarpeen tullessa.
Halutaanko minun kanssa tehdä yhteistyötä? Negatiivi.
Haluanko minä tehdä yhteistyötä? Haluan. Onnistunko siinä? En, syystä tai toisesta.
Ymmärrätkö nyt, sinä joka et osaa kirjoittaa suomeksi?
Voin vittu huonosti. Olen voinut vittu huonosti koko tämän vitun ajan.
Toivottavasti saat tyydytettyä raivoasi tuolla.
Arvaa kuinka monta vitun kertaa olen ajatellut sinun toiveesi toteuttamista elämäni aikana. Et halua vittu tietää.
"Miltä itsestäsi tuntuu-"
PASKALTA. TUNTUU PASKALTA.
Lellityltä? Ei.
Ja vaikka minusta tuntuu paskalta tajuan silti sen verran että mua kohtaan on tehty väärin. Mua on loukattu, mua on satutettu.
Ja miksi mulla ei olisi oikeus arvostaa itseäni edes sen verran?
Kun olen kirjoittanut hänelle. Hänestä. Olen suurimman osan ajasta ollut stressi/ahdistus tilassa, tosi pahassa sellaisessa.
Sä et tiedä siitä mitään.
Etkä tiedä, että mun keho on ihan ravistellut suojamekanismina, ettei omat aivot romahda stressistä itseensä. Siis on ollut useita kertoja kuukaudessa tällaisia kohtauksia. Sitä vaan ravistelee avuttomasti ja ihmettelee ja oikeastaan vähän toivookin, että nytkö kaikki päättyy siihen väkivaltaiseen ravistelukohtaukseen.
Et voi mitenkään kuvitella miltä vittu tuntuu olla siinä vitun tilanteessa.
Ja mitä tulee siihen toiveeseesi, jonka mainitsemisestakin poistetaan kokonaisia postauksia jos niihin edes kommentoi asiasta:
Kuten sanoin, olen sitä toivettasi vastaavaa asiaa miettinyt vuosikaudet.
Ja oikeastaan olen melkein toteuttanut toiveesi.
Miltä tuntuu tietää tämä?
Tuntuuko hyvältä?
Toivottavasti.
Välillä toivon itse samaa itselleni, mitä sä toivoit mulle.
Mut ei se ole oikein, että toivot tuollaista jollekin toiselle.
Eikä se ole oikein toivoa sellaista itselleen.
Lohduttaako sua tietää, että mua ahdisti ja pelotti ja itketti sun postauksen takia irl? Lohduttaako? Tuntuuko hyvältä? Hienoa.
Nyt sulla on hyvä mieli ja voit lopettaa mun kiusaamisen ja paskojen asioiden toivomista toisille.
En tiedä kuinka paljon oot tekemisissä sen ihmisen kanssa, mutta en usko, että hän hyväksyisi sulta tollasta käytöstä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Opettele tiivistämään.
TL:DR; on otsikossa, ole hyvä.