Yritän mennä eteenpäin, tiedämme molemmat tilanteen olevan sellainen että jos siitä tehtäisiin elokuva, olisi turha kirjoittaa lopputeksteihin "perustuu tositapahtumiin"
Uskoisiko kukaan edes..
Välillä olen alkanut pelkäämään että etäännymme toisistamme lopullisesti.
Olemmekin kohta kuin tuntemattomat toisillemme, mielemme ja kehomme muistaen silti toisen tuttuuden, läheisyyden.
Sitä en tahtoisi vaikka yhä useammin tuo pelko hiipii mieleen.
Jos niin tapahtuu, on kai senkin tarkoitus tapahtua.
Mietin usein mitä mielessäsi liikkuu.
Oletko sinä valmis unohtamaan?
Liikututko sinä tietynlaisista elokuvista, musiikista, asioista jotka meistä muistuttaa?
Kuljenko minä ajatuksissasi mukana?
Mietitkö sinäkin miltä mikäkin asia tuntuisi jakaa yhdessä?
Haaveiletko? Millaisia haaveesi ovat?
Jos haaveita on, aiotko yrittää toteuttaa niitä?
Näitä en voi sinulta kysyä. Tai voisin, mutten siltikään.
Uskon sinun tietävän että merkityksellinen ihminen olet minulle, tulet aina olemaankin.
Kaikkea en osaa edes sanoin kuvailla..
Lohduttavalta tuntuu kuitenkin ajatus että löydät minut jos tahdot uskaltaa.
Uskoisiko kukaan edes..
Välillä olen alkanut pelkäämään että etäännymme toisistamme lopullisesti.
Olemmekin kohta kuin tuntemattomat toisillemme, mielemme ja kehomme muistaen silti toisen tuttuuden, läheisyyden.
Sitä en tahtoisi vaikka yhä useammin tuo pelko hiipii mieleen.
Jos niin tapahtuu, on kai senkin tarkoitus tapahtua.
Mietin usein mitä mielessäsi liikkuu.
Oletko sinä valmis unohtamaan?
Liikututko sinä tietynlaisista elokuvista, musiikista, asioista jotka meistä muistuttaa?
Kuljenko minä ajatuksissasi mukana?
Mietitkö sinäkin miltä mikäkin asia tuntuisi jakaa yhdessä?
Haaveiletko? Millaisia haaveesi ovat?
Jos haaveita on, aiotko yrittää toteuttaa niitä?
Näitä en voi sinulta kysyä. Tai voisin, mutten siltikään.
Uskon sinun tietävän että merkityksellinen ihminen olet minulle, tulet aina olemaankin.
Kaikkea en osaa edes sanoin kuvailla..
Lohduttavalta tuntuu kuitenkin ajatus että löydät minut jos tahdot uskaltaa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olipa kauniisti kirjoitettu
Kaunista kirjoitella tänne palstalle.
Hauskuutan sinut päästä varpaisiin ja välillä hanaa
Millä mennään valitse halusi mukaan
Kevät alkaa ja alkaa tapahtua lämpimiä asioita
Sinä kuljet ajatuksissani mukana. Et varmaan muuta olettanutkaan.
Kokemukseni antoi ymmärtää että et välitä minusta minkään vertaa. Osoitit sen vastaamattomuudellasi.
Siinä olet täysin oikeassa, uskomaton tarina, jota kukaan uskoisi ja samalla hyvin ristiriitainen ollut minulle miehelle. Ensinnäkin henkinen yhteys. Miten kukaan pystyy tuntemaan etänä sellaisia kuohuttavia tunteita, joita naisen läsnäolo aiheuttaa, siis etänä. Aivan kuin nainen ilmaisisi itseänsä suoraan minuun ja syvälle sieluun. Senpä vuoksi fyysinen lähestyminen on ollut vaikeaa. Kun henkinen yhteys on ollut niin uskomattoman todentuntuinen ja henkilökohtainen, ikään kuin pelkää, ettei fyysinen kohtaaminen toteudu ja henkinenkin yhteys haihtuu pilviin.
Onko tässä pelko että se henkinen yhteys katoaa tai "särkyy" fyysisesti tavattaessa?
Eikö niiden pysty antaa kulkea rinnakkain?
Niin. Onhan siinä ollut mukana epävarmuutta ja joitakin esteitäkin. Ehkä se kontrasti, kun henkinen yhteys on niin selvä ja fyysinen yhteys niin epäselvä.
Ihan oikein olet aistinut. Sivusta.
Jospa sitä fyysistä yhteyttä uskaltaa vähän kerrallaan katsoa miltä tuntuu?
Henkinen yhteys on ainakin minun mielestä tärkeää, ilman sitä harvemmin fyysinenkään puoli toimii. 🤔
Hyvä idea❣️Kannatetaan 🤔
Sinun on helppo mennä eteenpäin, koska olet pitänyt rinnalla kokoajan muita miehiä. Minä en pääse eteenpäin, vaikka sinä jatkat matkaasi. Minulle jää vain synkkiä haaveita, kun lähdet pois. Olen huomannut, etten paljoakaan merkinnyt sinulle. Et antanut minulle / meille reilua mahdollisuutta missään vaiheessa. Joo tiedän, minussa on enemmän vikaa, kuin, sinussa, mutta jos olisit minut oikeasti halunnut niin olin siinä pitkään tyrkyllä. Ajattelin, että olet erilainen, kuin muut. Ajattelin, että oikeasti välitit. Ajattelin, että rakastit. Jos miettii mieltä irrallisena asiana niin sen täytyy olla ihmisen tyhmin osa-alue, kun vielä kaiken kokeman jälkeen halusi uskoa, että joku voisi ajatella kauniisti ja rakastaa.
Hän ei ole koskaan ollut täysin "saatavilla" minulle.
Siitäkään syystä en ole voinut jättää täysin omaa elämää elämättä, vaikka sinne nyt huonojakin valintoja ja päätöksiä on mahtunut kokeiluineen täyttää hänen mentävä aukko muiden seuralla.
Kyseenalaisia konsteja purkaa omaa pahaa oloa ja omaa riittämättömyyden tunnetta.
Jos tilanne olisi erilainen, tottakai tekisin kaikkeni että saataisiin toisemme, jos halu siihen olisi molemmilla.
Tällä hetkellä en voi muuta kuin toivoa että hän on onnellinen, vaikka olisi loppuelämänsä jonkun muun kanssa.
Ja yrittää muistaa elää sitä omaakin elämää.