kesäkuun puolessa välissä tuli kirje että minua ei ole valittu kyseiseen kouluun ei edes pääsykokeisiin kutsuttu.itkin pari päivää pettymystä..taas kotona vuos,
mutta tänään postiluukusta kohlahti kirje siitä koulusta mihin hain..opiskelupaikkoja on jäljellä ja uus haku tehdään elokuussa hieman ennen koulun alkua.olenhan onnekas että minut valittiin pääsykokeisiin..mutta se jännitys! kun pitäisi alkaa lähteä kouluun minulla kurahtaa mahassa ja pitää juosta vessaan tarpeille..mahaa nipistää koko ajan ja kaasua muodostuu mahaan ja sit yritän pietellä että ei pierut kajahtaisi keskellä koulurakennusta..sitten maha alkaa kovasti "murmattaa" vähän niin kuin nälkäsenä semmonen ääni tulee..ehkä tämä kuullostaa hauskalta mutta minä jännitän ihan kauheasti uusia tilanteita. mikä tähän auttaisi? haluaisin todella päästä opiskelemaan.antakaa vinkkejä yms muita...
mutta tänään postiluukusta kohlahti kirje siitä koulusta mihin hain..opiskelupaikkoja on jäljellä ja uus haku tehdään elokuussa hieman ennen koulun alkua.olenhan onnekas että minut valittiin pääsykokeisiin..mutta se jännitys! kun pitäisi alkaa lähteä kouluun minulla kurahtaa mahassa ja pitää juosta vessaan tarpeille..mahaa nipistää koko ajan ja kaasua muodostuu mahaan ja sit yritän pietellä että ei pierut kajahtaisi keskellä koulurakennusta..sitten maha alkaa kovasti "murmattaa" vähän niin kuin nälkäsenä semmonen ääni tulee..ehkä tämä kuullostaa hauskalta mutta minä jännitän ihan kauheasti uusia tilanteita. mikä tähän auttaisi? haluaisin todella päästä opiskelemaan.antakaa vinkkejä yms muita...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Sama ongelma minulal on. Koetan hillitä sitä juomalla esimerkiksi appelsiinimehua ja ajattelemalla, onko merkityksellistä jos mokaan? Ja koetan hillitä asiaa. Närästyslääke(Samarin) auttaa iankin minua.
Jännittämisen takia en ole päässyt kouluun ollenkaan...haaveeni oli aina jatkokoulutus mutta en ole päässyt ammattikorkeakouluun monen hakukerran jälkeen...haaveet ovat romahtaneet eikä elämä tunnu miltään...
hieman tutulle. Itse olen myös hirveä jännittäjä. Jännitys reagoi useimmiten mahakipuna ja tulee tunne että tarvisi päästä vessaan, etenkin jos menee jotain syömään. Ongelma on monessakin suhteessa rasittava, ei huvita lähteä mihinkään vieraisiin paikkoihin yöksi tai välttämättä edes kylään (muuten kuin pikavisiitille) tuon ongelman takia. Sen takia tunnen itseni hieman rajoittuneeksi, kun pyydetään kyllä mutta en vain pysty mennä enkä kehtaa sanoa miksi. Minulla alkaa väkisinkin käymään silloin mahaan, jos tiedän ettei vessoja ole lähimaillakaan. Se mahakipu tulee jo siitä, että tiedän etten pääse vessaan vaikka tarvisi. Kuulostaa niin naurettavalle, mutta ongelma tämä on. Josta tuskin pääsee eroon?
Itse en koskaan päässyt opiskelemman haluamaani kouluun liian jännittämisen takia. Luin toista tuhatta tuntia pääsykoekirjoja ja olin valmennuskurssin parhaimpia. Valitettavasti jännitys oli liian kova joka kerta itse koepäivänä. Kolme vuotta jaksoin tuhlata pääsykokeisiin ja sitten päätin, että hankin koulutuksen muualta. Nykyään olen unelmieni työpaikassa ja nautin joka hetkestä. Älkää siis luovuttako vaan uskokaa itseenne ja taistelkaa saavuttaaksenne unelmat. Sitä paitsi koen että epäonnistuminen ja pettyminen on kasvattanut minua todella paljon. Jos olisin saanut kaiken heti en luultavasti osaisi arvostaa työtäni yhtä paljon kuin nyt.