Tässä yksi ratkaisu matkalla kohti vapautta öljystä:
Maailman kauppalaivasto polttaa miljoonia tonneja öljyä - turhan takia vuodesta toiseen. Käytetään polttoaineena raskasta polttoöljyä, jota ei tarvita.
Vaihtoehtoinen ratkaisu: Maapallolla on valtava määrä UUSIUTUVAA bioenergiaa, esimerkiksi turvetta, puuta ja hiiltä. Tämän biomassan sisältämä aurinkoenergia on muutettavissa laivan tarvitsemaksi energiaksi yksinkertaisesti muuttamalla biomassa liike-energiaksi keittämällä polttoaineen tuottamalla lämmöllä vettä kattilassa. Kuuma hyöry liikuttaa mäntiä, jotka taas pyörittävät generaattoria ja potkuria, lisäksi kattiloita voi olla useampi laivan kaikkiin tarpeisiin.
Höyrykone on toki ikivanha keksintö, mutta energianlähteenä se on ainakin puhdas ja öljyvapaa. Saasteita ei synny, koska putkesta poistuu vain vesihöyryä ja pieniä määriä biomassan polttamisen tuottamaa hiilidioksidia muita kaasuja. Höyrykone voidaan edelleen optimoida siten, että sillä päästään ihan normaaliin 21-25 solmun nopeuteen. Sitäpaitsi höyrypannut vähentävät keskilaivassa painolastitankkien tarvetta, kas kun kattiloissa on vettä muutenkin.
Maailman kauppalaivasto polttaa miljoonia tonneja öljyä - turhan takia vuodesta toiseen. Käytetään polttoaineena raskasta polttoöljyä, jota ei tarvita.
Vaihtoehtoinen ratkaisu: Maapallolla on valtava määrä UUSIUTUVAA bioenergiaa, esimerkiksi turvetta, puuta ja hiiltä. Tämän biomassan sisältämä aurinkoenergia on muutettavissa laivan tarvitsemaksi energiaksi yksinkertaisesti muuttamalla biomassa liike-energiaksi keittämällä polttoaineen tuottamalla lämmöllä vettä kattilassa. Kuuma hyöry liikuttaa mäntiä, jotka taas pyörittävät generaattoria ja potkuria, lisäksi kattiloita voi olla useampi laivan kaikkiin tarpeisiin.
Höyrykone on toki ikivanha keksintö, mutta energianlähteenä se on ainakin puhdas ja öljyvapaa. Saasteita ei synny, koska putkesta poistuu vain vesihöyryä ja pieniä määriä biomassan polttamisen tuottamaa hiilidioksidia muita kaasuja. Höyrykone voidaan edelleen optimoida siten, että sillä päästään ihan normaaliin 21-25 solmun nopeuteen. Sitäpaitsi höyrypannut vähentävät keskilaivassa painolastitankkien tarvetta, kas kun kattiloissa on vettä muutenkin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Meinaan että pitää varmaan olla varsin paljon tilaa tuolle "polttoaineelle" varsinkin pitempiä matkoja varten?
Hiili mahtuu sinne mihin se on laivoissa ennenkin tungettu, samoin kuin turve tai muu bioenergian lähde. Eivätkä höyrylaivat ole olleet sen suurempia koskaan kuin polttoöljyllä käyvät aluksetkaan. Sulla varmaan pyöri mielessä Titanic? Se rakennettiin nimenomaan olemaan maailman suurin ja loistokkain höyrylaiva. Eikä sekään ollut kooltaan nykyisiä risteilijöitä kummempi, oli jopa matalampi kansien osalta.
olisi toki polttomoottoria saasteettomampi vaihtoehto, koska palaminen tapahtuu koneen ulkopuolella ja on helpompi varmistaa polttoaineen täydellinen palaminen - esim häkää ei synny. Puu ja turve eivät kuitenkaan polttoaineina ole täysin saasteettomia, ja koska ne koostuvat öljyn tapaan hiilivedyistä, ainakin hiilidioksidia palamisessa vapautuu enemmän kuin vähäisiä määriä. Hiili (kivihiili, puuhiili) taas koostuu lähinnä alkuaineesta hiili, joten sitä poltettaessa vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu.
Kuten Karim huomautti, yhtenä ongelmana on näiden polttoaineiden huonompi lämpöarvo, jolloin niiden varastoimiseen tarvitaan vähintään kolme kertaa enemmän tilaa kuin öljyn. Ainoa täysin saasteeton polttoaine olisi vety, jota poltettaessa syntyy vain vettä, mutta ainakin tällä hetkellä sen varastoiminen on hyvin hankalaa ja tuottaminen kallista. Ehkä vuosisadan loppupuolella, kun öljyvarat hupenevat ja tekniikka samalla kehittyy, vedystä voi tulla kilpailukykyinen vaihtoehto.
Höyryturbiini olisi todennäköisesti mäntäkonetta tehokkaampi vaihtoehto. Nykytekniikalla tosin mäntäkoneellakin päästäisiin ehkä yhtä hyvään hyötysuhteeseen kuin polttomoottorilla - n. 60-70%. Höyrykoneen kehityshän jäi pahasti kesken kun polttomoottori syrjäytti sen.
Öljyvoimaloita ja polttomoottoreita saasteettomampi vaihtoehto (ja minusta tällä hetkellä ainoa todellinen vaihtoehto öljylle) on myös ydinvoima. Siinähän ei synny kasvihuonekaasuja tms. Radioaktiiviset päästöt ympäristöön ovat myös pienemmät kuin öljy- tai kivihiilivoimalassa (fossiiliset polttoaineet sisältävät pieniä määriä radioaktiivisia aineita, jotka leviävät poltettaessa ilmakehään - ja polttoainetta kuluu tonneittain). Todellinen este ydinvoiman leviämiselle on kuitenkin tiettyjen tahojen (esim. öljyteollisuus) lietsoma pelko sekä johtavien länsimaiden huoli ydinaseiden leviämisestä. Tämä on minusta aika onneton yhtälö, koska juuri tällä hetkellä ydinvoima ja energian säästäminen olisivat tehokkaimmat tavat vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä.
Fissio on tiensä päässä, eikä vähiten juuri siksi, että ydinaseiden leviäminen lännen ulkopuolelle on todellinen uhka. Fissiolla leikittelyn aika on yksinkertaisesti ohi.
Ehkäpä puhtaan ydinenergian aika koittaa kun fuusio saadaan kaupalliseen käyttöön. Ensimmäinen koereaktori rakennetaan Ranskaan. Tästä on joidenkin väitteiden mukaan "vuosikymmenten" matka kaupalliseen käyttöön.
Toinen lupaava energianlähde on ns. Biefeld-Brown electo-magnetic gravitation-Tachyonator, eli Suomeksi Vapaavoimakone. Ideana on lypsää atomia kvanttitasolla niin, että elektromagneettisesta vuosta saadaan puhdasta energiaa - periaatteessa loputtomasti. Natsit keksivät laittaa elohopean pyörimään helvetillisellä nopeudella pallon muotoisessa säiliössä, jolloin van de graafin koneesta kehitetyssä elektro-magneetti gravitaatio ytimessä syntyi voimakkaat magneettikentät, jotka pyörivät vinhaa vauhtia (jopa 15 000 rpm). Koko paskaa käytettiin ilma-alukse lennättämiseen, vaikka ytimellä olisi voitu tuottaa ihan vain energiaakin. Koko idea perustuu Albert Einsteinin tutkimaan kokonaisvoimateoriaan, joka todistaa gravitaation olevan paitsi kvantittunut voima, niin myös suorassa vuorovaikutuksessa elektromagneettisten kenttien kanssa. Eli gravitaatio/massa voidaan aina kumota tietyllä jännitemäärällä ja volttimäärällä. Tuhatta kiloa kohti tarvitaan 2500 kW tehoa.
Vetykin on tulossa, vieläpä nopeammin kuin uskottekaan. Vetytankeilla varustettuja huoltoasemia rakennetaan maailmalla kiivaaseen tahtiin, clean energy tekee todella tuloaan. Mercedes kehittää tosissaan vetyautoa, samoin tekee esim. Toyota. Vedyssä on myös vastaus tulevaisuuden energiantuotantoon muutenkin. Polttoainetta on saatavilla ylllinkyllin, maapallon pinta-alasta nimittäin 71% on meriveden peitossa. Vesi on tunnetusti H2O, jolloin vety ja happi voidaan erottaa toisistaan. Tätä nykyä menetelmä on vain kallis, mutta laajenevan käytön myötä halpenee kyllä. Muuten Vety ja Happi sopivat molemmat polttoaineiksi.