Kuka tietää, onko Tiilikkajärven kansallispuistoa tarkoitus vielä laajentaa?
Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus
Anonyymi-ap
201001
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
luoja yksin tietää
Miksi sitä pitäisi laajentaa? Onko merkkejä tai kokemusta siitä, että kävijöitä on liikaa ja luonto kuormittuu kestämättömästi?
Jos noin on, niin laajentaminen ja polkujen lisääminen tietenkin saattaa auttaa.
Muualla asuvana ja veroja kotikuntaani ja valtiolle maksavana en haluaisi osallistua puiston ylläpitämisen lisärahoittamiseen, joten puiston käyttäjille pitää saada maksullisia "palveluja", jolla puiston ylläpito rahoitetaan.
Kuinka esim. Sotkamosta, Valtimolta tai Lapinlahdelta Tiilikalle vaeltelemaan tulevat tuovat rahaa Rautavaaralle?
Se tuo rutkasti rahaa:
Tiilikkajärvellä käy noin 25000 ihmistä vuosittain. Jokainen heistä tuo rahaa Rautavaaralle.
Kansallispuistojen osalta on laskettu, että jokainen niihin sijoitettu euro tulee takaisin kaksikymmentäkertaisena.
Rautavaaran elinkeinoelämä ei kostu mitenkään erityisesti Tiilikan puistosta. Se jatkaa pitkää, mutta jyrkkää alamäkeään.
Suurin merkitys puiston laajenemisesta on alkuperäiselle luonnolle, jota on vähän paikkakunnalla enää pelastaa. Nykyisellä käytöllä Tiilikka kuluu ja pilaantuu pian. Käyttöä ei enää pidä lisätä, pinta-alaa kyllä.
Rautavaaran mainetta ja vetovoimaa haittaa jo nyt kunnan voimallisesti hehkuttama kaivoshanke, joka totetuessaan pilaa puoli pitäjää.
Ei se Tiilikka kulu, kun sitä laajennataan.
Tuo jäi hieman epäselväksi, kuinka se raha tulee Rautavaaralle.
Jos joku ajelee Valtimolta Sammakkolan parkkipaikalle ja tallustaa Tiilikalle ja takaisin, tai tulee Kajaanista Pohjoisniemen pysäkille ja käy rannassa ja jopa telttailee yhden yön syöden omia eväitään, ennen kuin palaa kotiinsa käymättä Rautavaaran Salessa ostamassa Sandelsia kahdeksan tölkin patteria.
Ystävä hyvä, elämää on Valtimon ja sen lähialueiden ulkopuolellakin. Käy joskus rohkeasti katsomassa.
Eli eiköhän suuri osa retkeilijöistä tule vallan toisesta suunnasta kuin Kainuusta. Eihän siellä edes asu ketään (ainakaan maksukykyistä), ja toisaalta he varmaan suosivat omia kansallispuistojaan ym. retkeilyalueita, tai suuntaavat mieluummin pohjoiseen.
Veikkaan lähimaakuntien suurten kaupunkien olevan merkittävä tekijä tässä, ja toki retkeilijät liikkuvat maanlaajuisesti. Myös ulkomaalaisia turisteja tuolla tapaa ajoittain runsaasti. Talviaikaankin voi törmätä ulkomaalaisryhmiin, jotka ovat yöpymässä kolmen-neljän puolijoukkuteltan kanssa.
Tietoa kansallispuistojen merkityksestä paikallistaloudelle löytyy esim. täältä:
https://www.metsa.fi/vapaa-aika-luonnossa/hyvinvointia-luonnosta/taloushyotyja-luonnosta/kansallispuistojen-hyotyja-paikallistalouteen/
Kansallispuistojen vaikutus kansanterveyteen on merkittävä:
https://yle.fi/a/74-20050351
Tässäkään valossa moottorikelkkailuun ei kannata panostaa.
Täysin totta kuten:
Terveyskeskus on tärkeä
Tässä valossa kouluun ei kannata panostaa
Kerro mitä tarkoitat, ei ihan avaudu?
Koulutus ja terveydenhoito ovat tärkeitä. Aktiivinen luontoliikunta edistää terveyttä, jolloin terveydenhoidon kustannukset pienenevät.
Moottorikelkkailua sen sijaan ei oikein voi nostaa samalle viivalle edellisten kanssa, sillä se ei tuo mitään hyötyjä oikein mistään näkökulmasta tarkasteltuna. (Toki, kelkasta on hyötyä latuja ajettaessa.)
Moottorikelkkailua tulisikin rajoittaa huomattavasti, sillä se saastuttaa, eikä sen tuoma rahamäärä ole kummoinen.
Moottorikelkat päästävät ilmaan haitallisia hiukkasia ja kaasuja, jotka voivat vahingoittaa hengitysteitä ja pahentaa astmaa. Ne myös häiritsevät eläimiä ja voivat vahingoittaa luonnon monimuotoisuutta.
Moottorikelkkailu passivoi ja on kansantervedelle haitta. Sen lisäksi, että kelkkailija saastuttaa ympäristöä, altistuu hän itse.
Passiivinen koneella liikkuminen, kuten moottorikelkkailu, voi johtaa myös terveysongelmiin. Liikunnan puute lisää sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja liikalihavuuden riskiä. Se voi myös johtaa luukadon ja masennuksen riskiin.
Moottorikelkkailun sijaan luontomatkailu on kestävämpää ja kunnan imagon kannalta parempi vaihtoehto. Lisäksi se tuo rahaa ja on kansanterveydellisesti kestävällä pohjalla:
Moottorikelkkailusta on passiivisuus kaukana, Sen tietää jokainen joka on joskus kelkkaansa hangesta reitille takaisin kiskonut tai vähänkään reippaampaa vauhtia kelkallaan ajanut. Moottorikelkkailu on mielekäs harrastus jonka parissa tutustuu uusiin ihmisiin. Eikä jää rahaa ryypätä ja polttaa tupakkaa, kelkkailu vie kaiken ylimääräisen. Lisäksi lajista hyötyvät moottorikelkkailun vihaajatkin. He voivat käyttää moottorikelkoilla ajettuja jälkiä esimerkiksi kävelyyn, hiihtoon tai vaikka koiran ulkoilutukseen. Tuskin he umpihangessa uppuroisivat, vaikka kunto niin nopeammin heiltä paranisikin.
Moottorikelkkailu tulisi suorastaan palkita vuoden terveystekona.
Ja moottorikelkkaonnettomuuksissa menehtyy jatkuvasti ihmisiä, hiljattainkin pari.
Päin vastoin, vituttaa ne kelkan koppurajäljet. Niillä pysty kunnolla hiihtämään tai kävelemään. Sitä paitsi, hangessa kuljetaan lumikenkien tai eräsuksien kanssa. Se kohottaa kuntoa.
Sen kyllä uskon, että moottorikelkkailijoilla ei ole rahaa.
Toivottavasti olet trolli etkä oikeasti noin älyllisesti rajoittunut.
Jos harrastaisit itsekin kelkkailua, saattaisit kulkea suorempaan ilman hoipertelua. Lisäksi mielialasikin olisi pirteämpi.
Höpöjuttua. Kelkkailu on monelle reikäpäälle vain yksi juopottelumuoto
Onkohan kukaan mitannut promilleja niiltä 22 tämän vuoden alussa hukkumaan ehtineeltä pilkkijältä?