Tulee mieleen Mamban kappale jossa sanotaan, että tää on se hetki.. nyt pitäis toimia. Ja totta tosiaan minulla on nyt se hetki, että pitäis toimia tai muuten juna menee ohi - lopullisesti. Mutta todennäköisyys sille, että onnistun toimiessani on pieni, koska ihastumisen kohteeni on varattu vaikka minusta onkin kiinnostunut. Sanotaan nyt vaikka näin, että 90% todennäköisyydellä menee pieleen ja 10% todennäköisyydellä onnistuu.
Ja jos menee pieleen, niin siitä tulee minulle vaikeuksia. Eli riski epäonnistua on iso ja jos epäonnistun, niin ei mene niin kuin normaalisti, että eihän siinä mitään menetä... Minä menetän.
Mistä saan sen voiman, että heitän kaikki peliin ja meni miten meni, niin otetaan se 10% mahdollisuus? Mielestäni riski on ottamisen arvoinen, mutta järki sanoo toisin ja kuitenkin tilanne on se, että nyt tai ei koskaan. Kadun lopun elämääni jos en ota riskiä ja kuitenkaan ei ole riittävästi rohkeutta ottaa sitä riskiä. Ei ainakaan jos ei joku pysty heittämään minulle sitä viisasten kiveä...? Joku fiksu osaa auttaa?
Ja jos menee pieleen, niin siitä tulee minulle vaikeuksia. Eli riski epäonnistua on iso ja jos epäonnistun, niin ei mene niin kuin normaalisti, että eihän siinä mitään menetä... Minä menetän.
Mistä saan sen voiman, että heitän kaikki peliin ja meni miten meni, niin otetaan se 10% mahdollisuus? Mielestäni riski on ottamisen arvoinen, mutta järki sanoo toisin ja kuitenkin tilanne on se, että nyt tai ei koskaan. Kadun lopun elämääni jos en ota riskiä ja kuitenkaan ei ole riittävästi rohkeutta ottaa sitä riskiä. Ei ainakaan jos ei joku pysty heittämään minulle sitä viisasten kiveä...? Joku fiksu osaa auttaa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
olet oikeassa... pitää takoa kun rauta on kuuma.
Onko sulla oikeestaan mitään menetettävää? Jos onnistut niin sulla on se mitä haluasitkin, jos et niin sulla on mahdollisuus rakastua johonkin toiseen ja elämä jatkuu taas mukavaan malliin...
Monet jotka eivät toimineet katuvat sitä nyt... mäkin kaduin, mutta ei se mua enää auta. Olis pitänyt silloin kun hetki tuli.
Onnea sulle yritykseen. :)
Minulla on menetettävää. Muotoillaan asia niin, että tulee ongelmia töissä, jos homma ei onnistu.
Tämä on se yksi ongelma... Aika paljon kuitenkin pelissä.
Kirjoitit itse painavimman syyn, miksi toimia: "Kadun lopun elämääni jos en ota riskiä".
jos kohdekin on kiinnostunut!
Oletko suunnitellut yhtään,miten aiot toimia? Itse olen aikalailla samanlaisessa jutussa mukana.Alkoi naurattamaan,kun luin sun jutun.Itse olen ihastunut yhteen kaveriin,mutta tuskin teen asian hyväksi mitään hirveitä.Tahtoisin vaan tavata hänet ja jutella.Se riittää!!! Sulla taitaa olla kyllä enemmän suunnitteilla,vai kuinka???Vaikea on kyllä neuvoja antaa,mutta ehdottomasti kannattaa yrittää.Ole oma itsesi ja juttele hänen kanssaan.Huomaat kyllä itse "missä mennään".Onnea yritykselle ja lämmintä kesänjatkoa!!!!Valitettavasti en ole paljon avuksi,voin vain kannustaa.
Jos tiedät, että ihastumisesi kohde on sinusta kiinnostunut, mikä nuo prosentit noin päin saa laittamaan? Todennäköisemmin suhde on 90-10% onnistumisen puolesta. Olette ilmeisesti kuitenkin puhuneet asiasta?
Ja tuohon työpaikka-asiaan, mitä ongelmia siitä tulee, jos kerrot tunteistasi? Kyllä aikuiset ihmiset osaavat näistä asioista keskustella ilman, että se työelämään vaikuttaa.
Ihan mielenkiinnosta, mikä tästä hetkestä tekee juuri "sen hetken"? Joka tapauksessa annan neuvon: kerro tunteistasi, älä jätä mitään sanomatta. Ainakin saat varmuuden, eikä tarvise enää itsekseen murehtia. Jo se tekee elämästä paljon helpompaa! Usko pois, tiedän.
90% varattu 10% kiinnostunut minusta... Siksi prosentit noin huonot, päätellen keskusteluistamme.
Asianomaisten kesken ei tule työpaikalla ongelmia, mutta kun se leviää muualle, niin silloin tulee ongelmia. En halua tarkentaa, mutta ongelmat ovat ihan konkreettisia.
Tämä hetki on siksi tärkeä, että jos nyt ei toimi, niin sitten se on myöhäistä. Lähden hyvin pitkälle työmatkalle kohta mikäli "10%" ei osu kohdalleen. Tiet eivät välttämättä ikinä enää kohtaa.
kuulostaa siltä että osa osuis hyvin kohdalle myös muhun..toivoisinki että tää tekis jotain..muuten osu, mutta mä en vaan oo ihan varattu...
että tee jotain..sit jos vastaus on ei nii mitä sitten..elämä jatkuu...
Minulla on sama ongelma :( Paitsi, että tämä henkilö on hyvä (miespuolinen)ystäväni... Hän on varattu, mutta kuitenkin hänellä saattaa olla tunteita minua kohtaan.
Jos haluan sanoa hänelle, mitä ajattelen, täytyy minun myös tehdä se nyt tai menetän tilaisuuteni. Hän nimittäin lähtee pitkäksi aikaa pois, enkä tiedä milloin seuraavan kerran sitten näen hänet:/
Vaikka olenkin melko samassa tilanteessa kuin sinä ja pähkäilen myös samojen kysymysten kanssa, neuvoisin sinua kertomaan sille ihmiselle mitä tunnet. Jos hänellä on myös tunteita sinua kohtaan, niin HYVÄ, mutta jos ei niin life goes on...right?
Rohkaise mielesi ja tee se, koska muuten se saattaa "vainota" sinua lopun elämää.
Jos teet sen, kerro miten kävi... ehkä saan siitä jotain rohkaisua omaan tilanteeseeni :)
Mistä tiedät, että hän on kiinnostunut sinusta ja kuinka vakavalla pohjalla tuo hänen oma seurustelunsa on?
Osaatko kuvitella, että hän olisi onnellisempi juuri sinun kanssasi ja ei enää haikailisi takaisin entiseen?
...muista, että mies on mitä todennäköisimmin varattu koska on rakastunut tyttöystäväänsä, haluaa olla hänen kanssaan. Voithan sanoa hänelle jotain mutta on hyvä ottaa huomioon, että toisen suhteen arvostaminen on aika tärkeä juttu myös. Ei hän turhaan ole sen naisen kanssa. En tietenkään tiedä koko tapausta, mutta yhdestä kokemuksesta viisastuneena en itse ikinä edes tällä tavalla "sekaantuisi" varattuihin. Ja kuvittele jos itse olisit hänen tyttöystävänsä...mut tää on tätä itsekkyyttä.
ihastunut/kiinnostunut
molemmat laimeahkoja ilmaisumuotoja laimeahkoja tunteita eriteltäessä.
siispä vedän maton altasi:
ihastumisesi kohdistuu varattuun-%tuaalisesti kannattavampaa jättää etenemiset sikseen,ihastuminen on ihastumisia,menee ohi,kun suuntaat huomiosi vapaille markkinoille.
kiinnostunut=sosiaalisen henkilön uteliaisuus
näistä näkökulmista katsottuna neuvoni on seuraavanlainen:
anna junan mennä,sinulla kun ei ole paikkalippuakaan
junia tulee kyllä,joissa vapaita paikkoja.
Mene juttelemaan ihastuksesi kanssa. Turha arvailla mitään prosentteja. Ainoa keino saada selville, missä mennään, on kysyä suoraan. Olette jotain jo keskustelleet, mutta onko tilanne ollut sellainen, että tuo ihastus olisi voinut kertoa omista tunteistaan avoimesti (hänellä kun selvästi on myös paljon menetettävää)? Rohkeaa toimintaa vain, tuli sitten voitto tahi tappio. Mikään ei kuitenkaan ole raastavampaa kuin jälkikäteisjossittelu...
Ihastuin minäkin kerran varattuun,periaatteella;katson mitä tuleman.Huomasin Ihastus oli molemminpuolista.Meinasin tutustua hiljaisuudessa ,jos minulla olisi riittänyt kiinnostusta enempään,se jatko olisi sujunut kyllä minulta.Mielestäni on tarpeen tietää etukäteen sujuuko vaakatasossakin ennen vakiutumista.Tarpeellista sen takia et ei tule yllätyksiä liian myöhään.Jos me olis pidetty pientä kivaa yllä hiljaisuudessa ja tutustuttu toisiimme samalla.Eikö tää ihminen alkanukki toitottaa ympäriin omaa ihastumistansa pienessä kylässä.Mitä sen jälkee voi vielä pelehtiä jos kaikki tietää pienessä kylässä.En mä ollu siitä sellasta pitkäntähtäimen suunnitelmaa aikonu olisin ainoastaan tutkaillu olisko siitä voinu tulla.
Jos olisin ennättäny sanua hänelle että ollaan hiljaa pelehtimisistä ei kenenkään tarvis tietää,ei olisikaan saanut tietää.Jos siitä ei olis tullu mitää,ei kumpikaan olis menettänyt mitään.Vihillekö se mua yritti saada kun ympäriin toitotti.Mitä tekisitte sijassani olisitteko toiminut toisellalailla?
Hyvät tytöt ei pelehdi kuin tositarkoituksella. ;)
"Asianomaisten kesken ei tule työpaikalla ongelmia, mutta kun se leviää muualle, niin silloin tulee ongelmia."
... että mitä ongelmia työpaikalla voi syntyä, jos ei kerran vastapuoli niitä tule aiheuttamaan? Miten juttu leviää, jos kukaan muu ei tiedä asiasta kuin sinä ja hän????
V-5-miehiä
Kiitos kaikille mielenkiintoisista viesteistä, riippumatta siitä kumpaa mielipidettä viestinne edusti. Kiitos!
Katson velvollisuudekseni kertoa miten asiassa kävi ja niin siinä kävi, että juna meni ja jäin asemalle. Jätin viime tippaan ja maanantaina on edessä lähtö muualle. Paluusta ei ole tietoa.
Kun muutama viestinkirjoittaja on todennut olevansa vähän samanlaisessa tilanteessa, niin minun tilanteesta voi ottaa opiksi ainakin se, että oikea hetki toimia on juuri nyt. Muuten voi käydä kuten minulle kävi. Nyt kun ajattelee, niin ehkä kaikkein huonoin vaihtoehto. Mitään ei saanut, mutta vaipuu vielä itsesääliin sen vuoksi, että ei uskaltanut kunnolla edes yrittää. Sen lisäksi jää vielä sellainen omituinen fiilis, että mitä jos... Saa jossitella lopun ikäänsä.
Kiitos vielä kerran kaikille viestin kirjoittajille!