Oletko mustasukkainen?

Kyllä. Tapan se joka koskee.

Perusluonteelta en. Yleensähän on mustasukkainen jos itse tehnyt niin kuin toisen pelkää tekevän, mutta parisuhteessa en pettäisi koskaan

Epäilykseen voi ns saatella kyllä. Viettelys lienee samaa parvea.

🩵ikävöin vaa

En ole mustasukkainen luonne. En voisi edes ihastua ihmiseen, johon en luota.

Olin joskus kaipaamastani ihmisestä. En enää.

Harkitsen huomiseen. Öitä.

En ole. "Kaivattuni" on haukkunut minua joskus yandereksi, mutta ei oikeasti tunne minua yhtään. On myös haukkunut muilla tavoin ja tässä vaiheessa ja käskenyt kuolemaan.
En todellakaan olisi mustasukkainen sellaiselle ihmiselle, mutta kävisi sääliksi hänen valitsemaansa uhriaan, ja voin vain toivoa, ettei aja ketään ihmistä itsemurhaan satuttavalla käytöksellään.

En yhtään

Minäkään en ole mustasukkainen. Olen niin varma itsestäni, ettei tähän edes ole aihettakaan.

En ole koskaan ollut mustasukkaista sorttia. Petosta en anna anteeksi, mutta etukäteen sopimalla mun kanssani on hyvinkin mahdollista päästä yhteisymmärrykseen. Kun jotain on sovittu, niin mä luotan siihen, ellei jotain muuta käy ilmi. Mä en siis vahdi enkä valvo toisen menemisiä, enkä myöskään hyväksy sitä, että minua vahdittaisiin.

En oikeasti ole, jos ei aihetta. Täällä joskus leikin olevani.

Jos sukat on ikävässä kunnossa ne on vaihdettava. Muistaa pestä jalat ensin.

Olin nuorena ja teninä kovinkin mutten oo enää yli 20 vuoteen ollu mustasukkainen luonne.
Ikä kai tehny tehtävänsä
Nauselta.

Mustasukkainen löytää aiheen, mielikuvitus laukkaa, vaikka kohde olisi kuinka kunnollinen.

Joskus olin. Nykyään ajatellen et löytää kuitenkin paremman joka tapauksessa.

Sekä että. Jos ei ole luottamusta, ei ole mitään.

Jaa en toki pienen piston sasttaa rinnassa tuntea mu ensisijaisesti mustasukkaisuus on henkilökohtainen tunne toiset kokee mustasukkaisuutta vaikka siihen ei olisi edes annettu aihetta jotkut on mustasukkasia sen takia mitä itse tekevät ni olettavat että toinen on samanlainen mu väittäsin että sellaisessa suhteessa ei ole suhteen kummankaan osapuolen hyvä olla jossa toinen kokee tarvetta tehdä toinen mustasukkaiseksi

No ei mitään tarvetta jos toinen on mukava ihminen koska minäkin olen

Ei ole kaivattu antanut sihetta koska ei ole meitä kahta joten hänellä on oikeus olla huomioimstta minua.

En ole luonteeltani mustasukkainen. Ajattelen että maailmassa on paljon ihmisiä jos joku ei tykkää niin ehkä joku toinen sitten tykkää. Ja tärkeintä olisi tykätä itsestä kun tämän tyypin kansssa joutuu olla koko ajan.

Vaikka kaivattu ei ole antanut aihetta ja vaikka en ole yhtään mustasukkaista tyyppiä, olen silti kokenut mustasukkaisuutta hänestä. Pystyn yleensä lopulta rationalisoimaan tilanteen kun tunne yllättää. Eli lopulta tuntemaan iloa siitä, että hänellä on henkistä tukea ja ystäviä ja juttuseuraa vaikka se en ole minä.

"Harkitkaa, ennen kun vastaatte"? Miksi pitäisi harkita? En ole mustasukkanen, joskus tyyliin "teini" varmaan ilin jossain määrin. Elämä ja parisuhde menee omalla painollaan ja jos toinen pettää, niin se.pettää, joten kiertoon vaan ja itse jatkaa omaa elämäänsä.

Minusta mustasukkaisuus kiinnostaa näitä vuoristoratatunteilu-ihmisiä. Saavat virtansa siitä, kun mennään jatkuvasti ylös ja alas. Terveessä suhteessa ei ole mustasukkaisuutta.

Oon mä ollu mutta se oli aina sitä samaa pelleilyä eikä koskaa esim kehunu oikeestaa tässä sinkkuvuode aikana oon ymmärtänyt sen et ei terveellistä olemista. Hänellä on sairaus mikä vaikuttaa toho kylmyytee.Jos on hyvä suhde ja normi empatia niin mitä sitä öyhöttämään turhasta. Toivon et mun tuleva m ymmärtää sen heti et oon yhenkaa sit ku oon.

Suhteessa varmaan ihan terveellä tavalla jos toista oikeasti rakastaa mutta jos ei ole mitään aihetta eikä sitä anneta niin enpä kyllä ole. Ja se vie vaan itseltä voimia.

Olen jos siihen annetaan aihetta. Silloin myöskin jätän välittömästi. Exäni esim. Halusi saada mut mustasukkaiseksi koska itse oli tuntenut tunnetta
Kun kebabbilassa mieskassa oli mulle flirttaillu ja mä hänestä ollu siitä liian otettu ja hymyilly sille.

Siinä pelleilyssä kävi exälleni huonosti. Jätin hänet. Nyxästä tuli nopeasti exä kun luulee että mä siedän
Suhteessa kolmannen osapuolen ilman mitään toimenpiteitä. Suhde päättyi siihen.

Muuten noin niinkuin aiheetta en ole tuntenut mustasukkaisuutta. Mielestäni hyvän suhteen mittari on se kuinka vähän siellä mustasukkaisuutta esiintyy, sillä silloin osapuolten välillä on turvallinen luottamussuhde!

T: Karoliina

En ole mustasukkainen. Eikä se tarkoita sitä etten olisi sitoutunut täysin suhteeseen. Jos mieheni lähtee jonkun toisen perään suhteemme ei olisi pitänyt edes alkaa. Jos ollaan yhdessä niin ollaan yhdessä. Enhän mä sitä paitsi voi määrätä tai kontrolloida toista. Mut se että toinen on epäluuloinen ja mustasukkainen ahdistais paljon. Se ei ole tervettä ihmissuhteissa. Suhde voi mennä pilalle sen takia. Tai ainakin tuo paljon mustia pilviä suhteen ylle. Eikä rakkaastaan ja rakkaudestaan pääse oikein nauttimaan yhtään:) 💔💔💔