Historioitsija Vesa Nenye: neuvostoliittolaisia sotilaita kuoli 1941-44 Suomen rintamalla 305 000

Anonyymi-ap

Hänen lukema sisältöä kaikki sotilaskuolemat Suomenlahden pohjoisosista ja Viipurinlahdelta aina Jäämeren rantaan ulottuvalla alueella sekä suomalaisia että saksalaisia vastaan. Luku sisältää myös suomalaisten ja saksalaisten sotavankeudessa kuolleet ja myös muista kuin taistelullisisys syistä kuolleet. Nenyen lukemat tarkoittavat että taisteluissa välittömästi tai myöhemmin kuoli noin 250 000 neuvostosotilasta ja hieman yli 500 000 haavoittui. Huomioiden sotavangiksi jääneet Neuvostoliiton sotilastappiot olivat noin 870 000. Kun taas Suomen ja Saksan sotilastappiot olivat 309 000 miestä.

Tappiosuhdelukema oli siten 1:2,8 eli hieman alempi kuin Saksan ja Neuvostoliiton tappiosuhdelukema 1941-44 joka oli 1:3,5. Mikäli mukaan päärintamalla lasketaan myös Unkarin ja Romanian tappiot on suhdelukema (akseli vs NL) lähellä Suomen rintaman suhdelukemaa.

7

165

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Neuvostoliiton 300 000 sotilaskuolemaa Suomen rintamalla suomalaisia ja saksalaisia vastaan on aika laajalti tutkijoiden keskuudessa hyväksytty tosiasia. Se muodostaa lopultakin vain vajaat 3% Neuvostoliiton kokonaistappioista.

      Ohto Mannisen mukaan suomalaisia vastaan neuvostoliittolaisia olisi kuollut tai joutunut sotavangiksi 200 000 tai hieman enemmän. Noin puolet näistä (100 000) vuonna 1941. Mannisen lukemien perusteella vuosina 1942-44 suomalaisia vastaan NL menetti kuolleina 90 000 joista osa muista kuin taistelullisista syistä. Suomalaisten kokonaistappiot jatkosodassa olivat 228 000 joista kuolleina lähes 66 000.

    • Anonyymi

      Suomalaiset ja saksalaiset eivät kirjanneet sairaustapauksia tappioihin. Saksan tapa korjata myös haavoittuneet oli sellainen että kaikkein lievempiä tapauksia ei korjattu. Tämä paljastuu mm Italian rintamalla Saksan ja länsiliittoutuneiden erilaisissa kaatuneitten ja haavpottuneiden suhdelukemissa. Kun saksalaisilla oli usein vain 3-4 haavoittunutta yhtä kaatunutta kohden oli länsivalloilla yhtä kaatunutta kohden 5-6 haavoittunutta.

    • Anonyymi

      Suomen rintamalla Neuvostoliitto oli puolustusryhmityksessä aina toukokuuhun 1944 asti ja suomalaisilla ja saksalaisilla oli keskimäärin 3:5 lukumääräinen miesylivoima. Akselin joukkojen kyky hyökätä eteenpäin Suomen rintamalla loppui joulukuussa 1941. Hyökkäys pysähtyi liian suuriin tappioihin. Näin Neuvostoliitolle vapautui ehkä 300 000 sotilasta muille rintamalohkoille. Karjalan Rintaman miestappiot vuonna 1942 olivat alle 2% Neuvostoliiton tappioista vuonna 1942. Vuonna 1943 tuskin enempää kuin puoli prosenttia.

    • Anonyymi

      Useimmilla suomalaisilla on jokin aivan ihmeellinen käsitys jonka mukaan puna-armeija kärsi kymmenkertaiset tappiot suomalaisiin nähden ikään kuin Suomen pussihousumiehet olisivat olleet jotain superihmisiä. Tätä humpuukia julistavat vieläkin kaikenlaiset kersanttitason tee-se-itse sotahistorioitsijat.

    • Anonyymi

      Nenyellä näyttää muuten olevan pakkomielle yrittää löytää ilman todisteita neuvostotappiot suuremmaksi kuin ne ovat olleet.

      Tsekkasin juuri äsken Karjalan Rintaman kahden armeijan menetykset kesän 1944 suurhyökkäyksessä. 7.armeijan ja 32.armeijan sotilaita kuoli 21.6-31.7.44 yhteensä 12824. Kokonaistappiot olivat 7.A:lla 40185 ja 32.armeijalla 13 663. Yhteensä 53 848. Jälkimmäisessä lukemassa oli myös sairaustapaukset mukana niin että eräissä joukko-osastoissa kaatuneitten osuus oli vain n. 10% kokonaistappioista joka osoitti yksikön tappioista saattoi jopa puolet olla sotilaiden sairastumisia.

      • Anonyymi

        Neuvostojoukot valtasivat vuonna 1941 menettämänsä alueet Laatokan Karjalassa suurinpiirtein yhtä suurilla tappiolla kuin mitä suomalaiset kärsivät 3 vuotta aiemmin. Suomihan menetti Kannaksella ja Laatokan Karjalassa sekä Kiestingissä noin 83500 miestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuvostojoukot valtasivat vuonna 1941 menettämänsä alueet Laatokan Karjalassa suurinpiirtein yhtä suurilla tappiolla kuin mitä suomalaiset kärsivät 3 vuotta aiemmin. Suomihan menetti Kannaksella ja Laatokan Karjalassa sekä Kiestingissä noin 83500 miestä.

        Viipuri vallattiin 1944 kesäkuussa 11 päivässä alle 30 000 miehen tappioilla joista kaatuneita vajaat 6 000. Operaatio onnistui jopa odotettua paremmin Stavkan kannalta. 20.6.44 jälkeen alettiin jo hyökkäysvoimaa siirtämään osin pois Kannakselta. Ilmavoimien pommitusvoimaa vähennettiin 20%.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko mokannut?

      Oletko omasta mielestäsi mokannut jotain kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      182
      2148
    2. Oletko ymmärtänyt

      Oletko ymmärtänyt jotain kaivatustasi lähiaikoina tai oletko muuttanut mielipidettäsi kaivatustasi?
      Ikävä
      164
      1856
    3. Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa - Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin

      "Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa I
      Perussuomalaiset
      45
      1834
    4. Ottaisitko miten

      Kaivattusi?
      Ikävä
      123
      1533
    5. Ikäero suhteessa

      Huomasin äsken Iltalehden tuoreen artikkelin, jossa kerrottiin, että vain 5% parisuhteista on yli 10v ikäero. Millaisia
      Parisuhde
      64
      1388
    6. Liian paljon hylättyjä ääniä

      Ottakaa avustaja mukaan jos ette osaa äänestää oikein. Moni varmaan sekosi kahden listan ja lipun takia. Oliko tarkoitus
      Maailman menoa
      173
      1373
    7. Tiedän kyllä sen

      Että käyt täällä. En kuvittelisi sellaista asiaa. Tiedän kyllä senkin, että olet ainakin ollut minusta kiinnostunut. Sen
      Ikävä
      77
      1191
    8. Ärsyttää et olet

      Niin välinpitämätön suhteeni
      Ikävä
      71
      1023
    9. Ähtärin vaalitulos ja nyt neuvottelut alkavat

      Keskusta voitti yhden paikan Ähtärissä kun oli hyvin ehdokkaita ( 32) ja kansanedustaja veturina keräämässä ääniä. P
      Ähtäri
      30
      1015
    10. Tämä Kuhmon valtuusto

      Pöh, sanon minä.
      Kuhmo
      15
      949
    Aihe