"Waldtraud, 86, muistaa yhä, miltä Dresdenin pommitus näytti toisen maailmansodan lopussa. Historia sanelee Saksan nykypolitiikkaa, eivätkä dresdeniläiset halua Elon Muskin sekaantuvan siihen."
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011056583.html
"Elon Muskilla ei pitäisi olla mitään asiaa Saksan vaaleihin eikä hänellä ole oikeutta puhua saksalaisille holokaustin käsittelystä, sanoo Amelie, 33.
– Se historia pysyy meidän historianamme, eikä sitä saa työntää syrjään. Historiaa on käsiteltävä ja siirrettävä uusille sukupolville. Koska tapahtuu juuri tällaista, että historiaa vähättelevät puolueet saavat kannatusta, hän sanoo.
Hän on kävelyllä Dresdenin keskustassa puolisonsa Enricon, 40, kanssa Saksan vaaleja seuraavana päivänä.
– Järkyttävää. Pelottavaa, Amelie sanoo Saksan sunnuntaisesta vaalituloksesta, jossa toiseksi tuli laitaoikeistolainen Alternativ für Deutschland (AfD, suom. vaihtoehto Saksalle).
Koko maassa AfD sai liittopäivävaaleissa 20 prosentin kannatuksen, mutta entisessä Itä-Saksassa ääniä satoi paljon muuta maata enemmän.
Saksin osavaltion pääkaupungissa Dresdenissä AfD:tä äänesti miltei joka kolmas. Kaupunkia ympäröivissä vaalipiireissä AfD sai parhaimmillaan jopa 49 prosentin tuloksen.
Amelie ja Enrico pohtivat syitä AfD:n menestykseen entisessä idässä. Niitä täytyy etsiä menneisyydestä.
Yksi syy on varmaan muuta maata korkeampi työttömyys, Enrico pohtii.
Hän oli itse 4-vuotias, kun muuri murtui ja hänen perheensä muutti Dresdenistä Baijeriin töiden nimessä.
Ihmiset ovat hänen mukaansa idässä usein tyytymättömiä ja uskovat puoluetta, jolla on suuret lupaukset paremmasta.
AfD on saanut vaalikampanjaansa tukea muun muassa Elon Muskilta, Donald Trumpilta ja Venäjältä. AfD:n puoluekokouksessa pitämässään videopuheessa Musk sanoi, ettei saksalaisten pitäisi enää kokea syyllisyyttä holokaustista.
Amelien mielestä on vaarallista, että Elon Muskin kaltainen ulkopuolinen levittää tällaisia ajatuksia ja tekee arvioita toisen maan historiasta vaikuttaakseen ihmisiin. Amelien mielestään holokausti on merkittävä osa Saksan historiaa, ja siitä täytyy puhua.
– Riippumatta siitä, kuinka kauan sitten se tapahtui, se on aina yhtä hirveä asia. Mitä tapahtui oli todella, todella kauheaa ja todella, todella pahaa. Meidän täytyy tehdä kaikkemme, ettei se toistuisi, sanoo Amelie.
– Siitä on kauan, ja nuoremmilla sukupolvilla on ehkä vähemmän yhteyttä siihen kuin meillä, joiden isovanhemmista osa eli sodan läpi. Tämä on todella vaarallista.
Elon Muskin lausunto mukailee AfD:n entisen puheenjohtajan ja perustajan Alexander Gaulandin mietteitä. Hän on kutsunut Adolf Hitleriä ja natsimenneisyyttä vain linnunpaskaksi Saksan menestyksekkäässä tuhatvuotisessa historiassa.
Saksan historia on kaikkialla läsnä Dresdenissä. Barokkihenkinen vanhakaupunki on kuin sadusta mahtipontisine kupoleineen. Siinä on samanlaista menneisyyden lumoa kuin paljon suuremmassa Prahassa, jonne ei olekaan kuin kahden tunnin junamatka.
Dresdenin vanhakaupunki on kuitenkin rakennettu kokonaan uusiksi. Liittoutuneet pommittivat kaupungin maan tasalle helmikuussa tasan 80 vuotta sitten. 75 prosenttia kaupungista tuhoutui.
Natsit väittivät, että pommituksissa kuoli noin 200 000 ihmistä. 2010-luvulla asetetun historiakomission mukaan totuus kuolonuhreista on toista luokkaa, noin 25 000.
Kun ihmettelemme kiinni olevaa Vladimir Putinin entistä kantabaaria hänen tiedusteluajoiltaan Saksassa, vanha rouva tulee tivaamaan, miksi paikka on kiinni.
Waldtraud, 86, muistaa, miten Dresden tuhottiin. Hän oli kuuden vanha.
– Muistan vielä, miltä se näytti. Ihminen ei unohda sellaisia kuvia, miten ne pommit satoivat taivaalta.
Hän on kotoisin pienestä kylästä 20 kilometriä kaupungin ulkopuolelta. Sotilaat tulivat sinnekin ja tappoivat joitakin kylän miehiä, Waldtraud kertoo. Lisäksi Dresdenistä saapui yöpukuun pukeutuneita ihmisiä, jotka olivat menettäneet kaiken.
Waldtraud aloitti koulun Dresdenissä vuonna 1945.
– Siihen tottui, että kaikki oli rikki. Kun jäin juna-asemalla junasta, kaikkialla oli vain raunioita, hiekkaa ja likaa, hän sanoo.
Sodan jälkeisinä vuosina kaikesta oli pulaa, mutta jotenkin sitä selvittiin. Waltraud kertoo tavanneensa isänsä ensimmäistä kertaa 10-vuotiaana vuonna 1949, kun Ranskassa sotavangiksi jäänyt isä palasi kotiin. Ennen Ranskaa isä soti Norjassa.
– Kysyin äidiltä, kuka tuo vieras mies on.
Waldtraud ei halua puhua nykypolitiikasta. Hänen mielestään vanhoja ihmisiä ei kuunnella Saksassa eivätkä heille tärkeät asiat kuten eläkkeen koko kiinnosta ketään.
DDR:stä Waldtraud puhuu mielellään. Asiat olivat hänen mukaansa silloin paremmin. Kaikille riitti töitä. Waltraud työskenteli lasitehtaassa koko elämänsä. Kun Saksat yhdistyivät, töistä tuli pulaa. Waldtraudin lapsikin joutui muuttamaan kauas töiden perässä."
Jatkuu.........
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011056583.html
"Elon Muskilla ei pitäisi olla mitään asiaa Saksan vaaleihin eikä hänellä ole oikeutta puhua saksalaisille holokaustin käsittelystä, sanoo Amelie, 33.
– Se historia pysyy meidän historianamme, eikä sitä saa työntää syrjään. Historiaa on käsiteltävä ja siirrettävä uusille sukupolville. Koska tapahtuu juuri tällaista, että historiaa vähättelevät puolueet saavat kannatusta, hän sanoo.
Hän on kävelyllä Dresdenin keskustassa puolisonsa Enricon, 40, kanssa Saksan vaaleja seuraavana päivänä.
– Järkyttävää. Pelottavaa, Amelie sanoo Saksan sunnuntaisesta vaalituloksesta, jossa toiseksi tuli laitaoikeistolainen Alternativ für Deutschland (AfD, suom. vaihtoehto Saksalle).
Koko maassa AfD sai liittopäivävaaleissa 20 prosentin kannatuksen, mutta entisessä Itä-Saksassa ääniä satoi paljon muuta maata enemmän.
Saksin osavaltion pääkaupungissa Dresdenissä AfD:tä äänesti miltei joka kolmas. Kaupunkia ympäröivissä vaalipiireissä AfD sai parhaimmillaan jopa 49 prosentin tuloksen.
Amelie ja Enrico pohtivat syitä AfD:n menestykseen entisessä idässä. Niitä täytyy etsiä menneisyydestä.
Yksi syy on varmaan muuta maata korkeampi työttömyys, Enrico pohtii.
Hän oli itse 4-vuotias, kun muuri murtui ja hänen perheensä muutti Dresdenistä Baijeriin töiden nimessä.
Ihmiset ovat hänen mukaansa idässä usein tyytymättömiä ja uskovat puoluetta, jolla on suuret lupaukset paremmasta.
AfD on saanut vaalikampanjaansa tukea muun muassa Elon Muskilta, Donald Trumpilta ja Venäjältä. AfD:n puoluekokouksessa pitämässään videopuheessa Musk sanoi, ettei saksalaisten pitäisi enää kokea syyllisyyttä holokaustista.
Amelien mielestä on vaarallista, että Elon Muskin kaltainen ulkopuolinen levittää tällaisia ajatuksia ja tekee arvioita toisen maan historiasta vaikuttaakseen ihmisiin. Amelien mielestään holokausti on merkittävä osa Saksan historiaa, ja siitä täytyy puhua.
– Riippumatta siitä, kuinka kauan sitten se tapahtui, se on aina yhtä hirveä asia. Mitä tapahtui oli todella, todella kauheaa ja todella, todella pahaa. Meidän täytyy tehdä kaikkemme, ettei se toistuisi, sanoo Amelie.
– Siitä on kauan, ja nuoremmilla sukupolvilla on ehkä vähemmän yhteyttä siihen kuin meillä, joiden isovanhemmista osa eli sodan läpi. Tämä on todella vaarallista.
Elon Muskin lausunto mukailee AfD:n entisen puheenjohtajan ja perustajan Alexander Gaulandin mietteitä. Hän on kutsunut Adolf Hitleriä ja natsimenneisyyttä vain linnunpaskaksi Saksan menestyksekkäässä tuhatvuotisessa historiassa.
Saksan historia on kaikkialla läsnä Dresdenissä. Barokkihenkinen vanhakaupunki on kuin sadusta mahtipontisine kupoleineen. Siinä on samanlaista menneisyyden lumoa kuin paljon suuremmassa Prahassa, jonne ei olekaan kuin kahden tunnin junamatka.
Dresdenin vanhakaupunki on kuitenkin rakennettu kokonaan uusiksi. Liittoutuneet pommittivat kaupungin maan tasalle helmikuussa tasan 80 vuotta sitten. 75 prosenttia kaupungista tuhoutui.
Natsit väittivät, että pommituksissa kuoli noin 200 000 ihmistä. 2010-luvulla asetetun historiakomission mukaan totuus kuolonuhreista on toista luokkaa, noin 25 000.
Kun ihmettelemme kiinni olevaa Vladimir Putinin entistä kantabaaria hänen tiedusteluajoiltaan Saksassa, vanha rouva tulee tivaamaan, miksi paikka on kiinni.
Waldtraud, 86, muistaa, miten Dresden tuhottiin. Hän oli kuuden vanha.
– Muistan vielä, miltä se näytti. Ihminen ei unohda sellaisia kuvia, miten ne pommit satoivat taivaalta.
Hän on kotoisin pienestä kylästä 20 kilometriä kaupungin ulkopuolelta. Sotilaat tulivat sinnekin ja tappoivat joitakin kylän miehiä, Waldtraud kertoo. Lisäksi Dresdenistä saapui yöpukuun pukeutuneita ihmisiä, jotka olivat menettäneet kaiken.
Waldtraud aloitti koulun Dresdenissä vuonna 1945.
– Siihen tottui, että kaikki oli rikki. Kun jäin juna-asemalla junasta, kaikkialla oli vain raunioita, hiekkaa ja likaa, hän sanoo.
Sodan jälkeisinä vuosina kaikesta oli pulaa, mutta jotenkin sitä selvittiin. Waltraud kertoo tavanneensa isänsä ensimmäistä kertaa 10-vuotiaana vuonna 1949, kun Ranskassa sotavangiksi jäänyt isä palasi kotiin. Ennen Ranskaa isä soti Norjassa.
– Kysyin äidiltä, kuka tuo vieras mies on.
Waldtraud ei halua puhua nykypolitiikasta. Hänen mielestään vanhoja ihmisiä ei kuunnella Saksassa eivätkä heille tärkeät asiat kuten eläkkeen koko kiinnosta ketään.
DDR:stä Waldtraud puhuu mielellään. Asiat olivat hänen mukaansa silloin paremmin. Kaikille riitti töitä. Waltraud työskenteli lasitehtaassa koko elämänsä. Kun Saksat yhdistyivät, töistä tuli pulaa. Waldtraudin lapsikin joutui muuttamaan kauas töiden perässä."
Jatkuu.........
Vastaukset 7
Vanhimmat
..........jatkuu.
"Hän ei puhu DDR:n diktatuurin liittyvistä haittapuolista. Yksi sellainen kiteytyy Dresdenissä olleeseen KGB:n tukikohtaan, jossa Vladimir Putin työskenteli tiedustelu-upseerina vuodesta 1985 vuoteen 1990.
DDR erosi Länsi-Saksasta kuin päivä yöstä. Vaikka Saksojen yhdistymisestä on yli 30 vuotta, ero on yhä selvä monissa asioissa ja näkyy AfD:n kannatuksessa. Sanonnan Mauer im Kopf mukaan muuri on yhä olemassa monien mielessä.
Yhdistymisen jälkeen Saksassa käynnistettiin valtava kampanja, jonka päämääränä oli nostaa Itä-Saksa samalle tasolle Länsi-Saksan kanssa.
Projektia voisi kenties verrata siihen, jos Venäjälle menetetty Karjala olisi 1990-luvulla palautettu osaksi Suomea. Yli 45 vuodessa kehitys ehti erkaantua valtavasti.
Itä-Saksaan infrastruktuuriin on pumpattu valtavasti rahaa Saksojen yhdistymisen jälkeen. Erään arvion mukaan Saksojen yhdistyminen maksoi vuosien 1990 ja 2015 välillä 2 biljoonaa eli 2 000 000 000 000 euroa.
Hampurista alun perin kotoisin oleva Theo, 36, sanoo, että Itä-Saksaan kaadettu raha on tehnyt alueesta eräänlaisen hemmotellun lapsen, joka ei ole joutunut tekemään töitä palkinnon eteen.
Hän arvioi, että Itä-Saksan matalampi koulutusaste voi olla syynä siihen, että AfD:tä äänestetään niin paljon entisessä DDR:ssä.
AfD:tä hän kutsuu suoraan natsipuolueeksi.
Todellako?
– Joo, ei tällainen voi olla kestävää. Ajatukset ovat hyvin pitkälti samanlaisia kuin 1930-luvulla. Ensin päästään vähän parlamenttiin ja sitten muutetaan perustuslakia ja katsotaan, mitä sitten. Se joka ei usko, että näin tapahtuu, ei ole kovin fiksu.
– Erityisesti kun puhutaan Saksasta. Saksassa on ollut kaksi maailmansotaa – ja nyt taas 20 prosentin kannatus.
Theo uskoo kuitenkin, että niin sanottu palomuuri pitää eli muut puolueet kristillisdemokraatit etunenässä eivät ryhdy yhteistyöhön AfD:n kanssa tällä liittopäiväkaudella.
Hän on käymässä Dresdenin kuuluisassa Frauenkirchessä vaimonsa Dinen, 33, ja perheen melkein vuoden ikäisen Luca-vauvan kanssa.
Theo on alun perin Hampurista ja Dine Brasiliasta. He sanovat voivansa onneksi aina karata Brasiliaan, missä he muutenkin viettävät paljon aikaa.
Frauenkirchen edustalla on holokaustista selviytyneistä juutalaisista kertova valokuvanäyttely ja kymmeniä parimetrisiä lähikuvia heistä. Näyttelyn nimi on Gegen das Vergessen eli unohtamista vastaan.
– Sehän nyt on selkeä fakta, että holokaustin on pysyttävä ikuisesti muistoissa, ettei sellaista tapahdu uudestaan, Theo sanoo.
Hänen mielestään vaalituloksesta voi tulkita, että ainakin 80 prosenttia saksalaisista ajattelee niin.
Kevään ensimmäisiä jäätelöitä Dresdenin pääkadun päässä syövät kuusikymppiset Carsten Storm ja Birgit Hese näkevät AfD:n voiton osana laita- ja äärioikeiston globaalia suosiota.
Saksassa oikeiston äärivyörylle on oma sana: Rechtsruck. Carsten pitää ilmiötä synkkänä ja sanoo sen saapuneen nyt Saksaankin.
– Ja Suomessakin on perussuomalaiset, eikö niin, Birgit sanoo.
AfD:n erityistä suosiota entisessä Itä-Saksassa selittänee se, ettei ihmisillä ole vahvaa sidettä perinteisiin lännen puoleisiin, Birgit sanoo.
Mistään protestiäänistä AfD:lle ei ole hänen mukaansa kyse, vaan ihmiset kyllä tietävät, mitä äänestävät. Puolue on 12 vuotta vanha.
Birgit ja Carsten muuttivat Dresdeniin Länsi-Saksasta vuonna 1998. Silloin kaupunki oli aivan toisenlainen eikä vanhankaupungin barokkiloistoa ollut vielä rakennettu uudestaan. Nykyisin infrastruktuuri idässä on jo paljon parempaa kuin lännessä, he sanovat. Tiet, julkinen kaupunkiliikenne ja junatkin ovat uusia.
Dresdenin symboli on Frauenkirche, josta ei ollut pommitusten jälkeen jäljellä kuin muutama seinä. Neuvostoaikana sen raunioiden annettiin kertoa pommitusten tuhosta. Uudelleenrakennus alkoi vasta vuonna 1993, ja kirkko avasi ovensa vuonna 2005.
Carsten Stormin ja Birgit Hesen mielestä Dresdenin pommitusten muistelemiseen liittyy eräänlaista DDR:läistä uhri- tai marttyyriretoriikkaa.
– Kyllä täällä kärsittiin valtavasti, mutta täytyy muistaa miksi kärsittiin.
Liittoutuneet pommittivat lukuisia Saksan kaupunkeja täysin maan tasalla toisen maailmansodan lopussa.
Birgit huomauttaa, että natseilla oli Dresdenissä paljon kannatusta jo varhain 1930-luvulla.
Hänen mielestään kaupungissa voi välillä nähdä eräänlaista me vastaan muut -ajattelua, jossa korostetaan turhan paljon vastarintaa tehneiden dresdeniläisten roolia.
– Että keitä ne natsit sitten olivat?"
Jatkuu.........
............jatkuu.
"Toisen maailmansodan päättymisestä tulee tänä vuonna 80 vuotta, ja aikalaisia elää yhä. Birgit sanoo, että he ovat monien heidän tuttujensa vanhempien ja isovanhempien ikäluokkaa ja että side toisen maailmansodan aikaiseen menneisyyteen on aidosti vahva.
– Minä ajattelen – tai ei, en ajattele vaan olen täysin vakuuttunut siitä, että Saksa ja me saksalaiset olemme vastuussa historiastamme ja meidän täytyy elää aktiivisesti sen kanssa, Birgit sanoo.
– Ja Muskin sekaantuminen vaalikampanjaan ei käy laatuunsa eikä myöskään hänen kantansa. Saksalaisesta näkökulmasta se on kanta, jota ei voi hyväksyä. Se on myös AfD:ltä kanta, jota ei voi suvaita. Se vain ei käy."
Minkäs ruikutuksen Elon Muskin "sananvapaustaistelija" Sebastian Tynkkynen nyt keksii? Muskin viestipalvelu X:n palstapoliisin Joutsenon Mussolinin, Jani Mäkelän mielestä kommunistien ja wokettajien piipitystä?
Trumpihan uhkaili juutalaisia vaalien alla, että mikäli hän häviäisi presidentinvaalit, niin se olisi juutalaisten vika.
"Trump sanoo pitävänsä juutalaisia vastuullisina, jos hän häviää presidentinvaalit"
https://www.ita-savo.fi/uutissuomalainen/7849647
Joko sinä antipersukopiokone olet tuhat lehtijuttua kopioinut tällekkin päivää suoli24 palstoille? 🥱😴
Turhaan kopypastaat holohölinää!
Persut tulossa ulos natsismin kaapistaan?
Joko aika on niin kypsä, että persut ottavat natsivermeet ulos kaapeistaan ja lopettavat teeskentelyn?
Trumpin joukotkaan eivät enää peittele omaa fasismiaan.
"MAGA No Longer Bothering To Hide Its Fascism"
https://www.youtube.com/watch?v=J-fW4FiBnrI