Mikkelissä ei tarvitse ajaa kuin muutama kilometri suuntaan tai toiseen, niin
maaseutu alkaa. Maaseutu on muutakin kuin vain maanviljelyä, eikä maaseutu
tyhjene, vaikka maanviljely, ruuantuotanto, Suomessa loppuisikin. Kyllä Suomessa ihmiset haluavat asua maalla jatkossakin. Maaseutu ei Suomessa tyhjene ihmisistä.
Mikkelissä luonto on läsnä, mutta luontoa ei Mikkelissä päättäjien taholta oikein arvosteta.
Suomenniemeltä vietiin pikku hiljaa kaikki palvelut, mutta tyhjenikö Suomenniemi
asukkaista? Ei. Ristiinasta lakkautettiin lukio, siirtyivätkö Ristiinan lukion oppilaat Mikkelin lukion oppilaiksi? Eivät kaikk,i vaan osa meni Mäntyharjun lukioon.
Miten on mahdollista, että hyvinkin pienillä paikkakunnilla Suomessa on varaa pitää lukiota, mutta Mikkelissä Ristiinan lukion lakkauttamisella etsittiin vain näennäisiä, ajat sitten tuhlattuja säästöjä.
maaseutu alkaa. Maaseutu on muutakin kuin vain maanviljelyä, eikä maaseutu
tyhjene, vaikka maanviljely, ruuantuotanto, Suomessa loppuisikin. Kyllä Suomessa ihmiset haluavat asua maalla jatkossakin. Maaseutu ei Suomessa tyhjene ihmisistä.
Mikkelissä luonto on läsnä, mutta luontoa ei Mikkelissä päättäjien taholta oikein arvosteta.
Suomenniemeltä vietiin pikku hiljaa kaikki palvelut, mutta tyhjenikö Suomenniemi
asukkaista? Ei. Ristiinasta lakkautettiin lukio, siirtyivätkö Ristiinan lukion oppilaat Mikkelin lukion oppilaiksi? Eivät kaikk,i vaan osa meni Mäntyharjun lukioon.
Miten on mahdollista, että hyvinkin pienillä paikkakunnilla Suomessa on varaa pitää lukiota, mutta Mikkelissä Ristiinan lukion lakkauttamisella etsittiin vain näennäisiä, ajat sitten tuhlattuja säästöjä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kaupunki teetti jonkinlaisen parkkipaikka kyselyn taloyhtiöille, asukkaille ja yrityksille. Mikkelissä, kuten muissakin kaupungeissa Suomessa kadunvarsi
pysäköinti tietysti maksaa, siksi välttelen keskustan liikkeitä
mikäli olen liikkeellä autolla, nyt ei enää edes ole automaatteja, vaan pysäköinti
pitää maksaa kännykällä, jonka taaseen mm ikä-ihmiset kokevat ongelmalliseksi.
Kysymys 1. Mihin menevät parkkimaksut?
Kysymys 2. Mihin menevät parkkisakot?
Kysymys 3. Miksi kaupungin keskustaa voi vapauttaa maksullisesta pysäköinnistä?
Mikkelin ulkopuolella asuvien ihmisten on pakko tulla Mikkeliin hoitamaan asioita, koska kaupungin päättäjät ovat suuressa säästö= näivetyshuumassa lakkauttaneet eri viranomaisten palvelut. Ns. kivijalka kaupat, ne aidot ja oikeat on Mikkelistä ajat sitten hävitetty. Kivijalka liikkeet taistelevat olemassa olostaan. On paljon ihmisiä jotka haluavat asioida, muissa kuin kauppakeskusten ketjuliikeissä. Lisäksi on paljon ihmisiä, joilla, tai heidän omaisillaan, on liikuntarajoitteita ja siksi olisi hyvä saada auto oven eteen. Terveet ihmiset, jotka kyllä jaksaisivat kävellä sen muutama kymmenen metriä, vievät itsekeskeisesti ne oven eduspaikat.
Ei aina tarvitse tapella tori/maaseutu. Itse olen asunut koko elämäni 1km päässä Mikkelin torilta, mutta silti kannatan palveluita myös maaseudulle. Esim. Ristiinan elinvoiman alasajo järjetöntä. Isossa kuvassa Itä-Suomi on saanut kylmää kyytiä jo ties miten pitkään: Kelakonttoreita, poliisiasemia, yliopistoja yms. pistetty kylmäksi.
Jos luulette, että kaupunkikeskusta jotenkin olisi säästynyt leikkauksilta, niin lähiökoulut alkaa häviämään täältäkin. Kohta menee Rouhialan koulu.
Niinpä, oisoa todella mielenkiintoista
tietää mitä suunnitelmia on varattu Riuhialan koulun varalle.
Minkä takia 85% Mikkelin asukkaista sitten asuu 5km säteellä torista?
No, eivät ne 85% asu
jossain v.,,.,n kerrostalossa, kyllä kait
osa asuu myös omakotitaloissa.
Ovatko loput 15%:a sitten jotenkin väärässä? He kuitenkin maksavat
veronsa Mikkeliin, käyvät asioilla
Mikkelin keskustassa.
Varsinkin Keskustalaisilla päättäjillä tuntuu
olevan käsitys, että lasten määrä vähenee
ennen koulujen lakkautuksia. Kyllä lapsiperheet haluavat asua maalla, kunhan
lähikoulut säilyvät, lapsiperheet vähenevät
maaseudulta koulujen lakkautusten jälkeen.
Kaikkialla Suomessa kuntapäättäjillä on
kummallinen vimma lakkauttaa jopa 100 oppilaan kouluja. Oppilaiden tunkeminen
jätti suuriin kouluihin on päättäjien mielestä muka jotenkin lasten etu. Näivettyminen voi tuoda hetkellisiä, nopeasti ”syötyjä” säästöjä. Vaikkakin joku perhe, pariskunta päättäisikin muuttaa liitoskunnista Mikkeliin, niin eivät kaikki
ryntää riemumielin johonkin uuteen kertostaloon, kyllä osa haluaa ostaa myös omakotitalon tai asunnon rivitalosta,
Aivan ********tämä uusien kerrostalojen rakennusvimma. Eikö ihmisiltä voi kysyä miten he haluavat asua?
Täh? Oletko koskaan kuullut, että esimerkiksi Ristiina ja Haukivuori ovat Mikkeliä. Mahtuu väkeä tuolle välille. Taitaa keskikaupunkialueen asukasmäärän mukaan olla yhä melko pikkukaupunki Mikkeli.
Oletko tosiaan tuota mieltä? Ett siis tiedä mitään kuntaliitoksista. Aika moni ihminen
asuu Mikkelin keskustan ulkopuolella: Haukivuori, Anttola, Ristiina, Suomeniemi, itsenäisiä
kuntia vielä muutamia vuosia sitten. Varsinkin Suomennimenen palvelujen alas ajo on ollut
todella törkeää. Mistä edes polkaisit tuon 85%? Katso vaikka Wikipediasta, kuinka paljon
asukkaita on ollut näissä kunninssa ennen pakkoliitoksia ja laske prosenttisi uudelleen.
Taidat olla grynderien tai nävetyspolitiikka puolueiden asialla. Mistäs muualta tuollainen luku, joka todellisuudessa on paljon pienenpi , muutoin tulee.
Mikkeliin piti tulla neljä isoa kerrotaloa, (Meijerin puiston kaava). Talojen piti olla valmiina 2024, mutta ovat yhä rakentamatta, minkä pitäs olla selvä singlaali gryndereille, etteivät ihmiset halua asua ahtaasti ja katsoa keittiön ikkunasta naapuria kylpytakissaan juomassa aamukahviaan samaan aikaan. Vanhoja asuntoja on kaupan aivan tarpeeksi, hyviä, asumiskelpoisia taloja puretaan (MOAS ja Mikalo), aivan järjetöntä touhua tämä nykyinen rakennusvimma, jota perustellaan mm Mikkelin vetovoimalla.
Voi olla että Mikkelin taajamassa luku pitäisikin ehkä paikkansa, mutta Mikkelissä on tuota lääniä ja asukkaita paljon muuallakin kun tässä taajamassa.
Nyt on ESE:n korttelista purettu se
voimalaitoksen uusi osa ja siihen
on tulossa kerrostalo jota jo kaupataan
Oikotiellä.
Harmittaa sen Vuorikatu 23:n kohtalo
sen olis voinut aivan yhtä hyvi n voinut
säästää. ESE:n korttelista tehtiin jokin
rakennushistoriallinen selvitys ja siinä
taidettiin puoltaa kyseisen talon säilyttämistä. Olisi mielenkiintoista tietää mikä rakennus on seuraavana grynderirn ”tappolistalla.”
ihanaa on
Kyllä kesällä on torillakin mukavaa!