Pelkäätkö sinä että

Olen pelännyt sitä jo niin kauan hänen osaltaan että hänellä on rakkaampi niin en enää jaksa. Enkä syytä häntä ikinä koska en ollut avoin tunteistani häneen enkä kyennyt kommunikoimaan ja koska tykkään. Enkä myöskään voi tuntea pelkkää syyllisyyttä jos olisikin ollutkin molemminpuolista koska ei 1 triviaali (kahvikutsu)viesti minulle tai muuten vain lähelle tulo ja moikkaaminen olisi voinut pilata häneltä mitään. Olen lojaali ja reilu.

Mikä toinen suhde 😡? 😂😂😂

Pessimisti ei pety.

Ei sun syventymiset enää paljoa vaakakupissa paina, kun olet käynyt bylsimässä muita miehiä.

Toivon sitä. Paluuta ei enää nimittäin ole.

En, minä toivotan sinulle kaikkea hyvää. Jos antaa pakit tai ei voi vastata tai löytyä kompromissiä täytyy antaa toisen jatkaa elämäänsä, ja niin voi tehdä itsekin.

Toivon siis että löydät oikean ihmisen elämääsi, jos polkusi tuntuu sinulle tarkoitetulta ja olet sen löytänyt. Sekin on jo jotain - löytää se oma polkunsa ja tarkoituksensa.

Minä luulen että minun täytyy pysyä omana itsenä, päätösvaltaisena ja minulle on tarkoitettu asioita, joita en voi jakaa, tai antaa niihin valtaa.

Ja joskus se tuntuu raskaalta, toisaalta avaa ovia ja kutsuu tapaamaan ihmisiä muuten ja antaa rauhaa ja tilaa. Ja minulla on omat kanavat jos pitää kommukoida muuten kuin yleensä.

Se tapahtuu mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi. Oli se sitten hän tai minä, nämä asiat eivät ole meidän käsissämme ❤️.
T: Marika

En yhtään. Tiedän että omani on jo ihan ovella.